Tero Hulkkonen rakensi talon ja veisti sinne huonekalut omin käsin – Ikeasta haettiin vain sohva

Koristeveistossa syntyy taidetta ja uniikkeja käsitöitä.

sisustus
Teho Hulkkonen veistää puuta höyläpenkillä.
Tero Hulkkonen veistää omalla pajallaan, joka sijaitsee kotitalon pihapiirissä.Silva Laakso / Yle

Omakotitalon eteisestä näkee suoraan olohuoneen takaseinälle, jonka edessä seisoo yksityiskohdilla häikäisevä lipasto. Sen yläpuolella on lipaston kanssa yhteensopiva koristeellinen peili.

Varpaiden alla tuntee puiset lattialankut ja olohuoneessa seisoo komea pirttipöytä. Yläkertaan johtava portaikko on itse veistetty, samoin koristelista katon rajassa.

Koristeveistäjämestari Tero Hulkkosen kodissa Taipalsaarella puu on materiaalina vahvasti läsnä. Tämän talon asukkaat tuskin käyvät Ikeassa?

– No itse asiassa me juuri kävimme ja ostimme tuon sohvan, Hulkkonen nauraa.

Itse tehty rokokoo-lipasto.
Rokokoo-tyylinen lipasto on tännä yksityiskohtia. Sarjaan kuuluu myös yhteensopiva peili.Silva Laakso / Yle

Mutta kyllä, lähes kaikki muu keittiön kaapeista huonekaluihin on Hulkkosen käsialaa. Kaupasta on sohvan lisäksi hankittu eteiseen peilikaappi.

Yhteistä Hulkkosen tekemille huonekaluille on materiaali. Puinen ruokapöytä edustaa skandinaavista minimalismia, käsintehtyä lipastoa koristavat rokokoolle tyypilliset koristeet. Tyylit vaihtelevat, mutta kokonaisuus on sulassa sovussa keskenään.

Hulkkonen on veistänyt puusta huonekaluja jo parinkymmenen vuoden ajan. Ensin hän valmistui puusepäksi, jonka jälkeen hän vihkiytyi koristeveiston ja huonekalujen saloihin.

– Innostuin siitä ja sille tielle jäin. Se vei nopeasti mennessään, Hulkkonen kuvailee.

Puinen pöytä olohuoneessa.
Silva Laakso / Yle

Työpaikka omassa pihassa

Hulkkosen kotitalon pihapiirissä on myös verstas, jonne hän siirtyy aamuisin tekemään töitä. Päivän askareet vaihtelevat sen mukaan, mitä milloinkin on tekeillä. Suurin osa töistä on tilaustöitä, joista Hulkkonen myös tienaa elantonsa.

Kun on aikaa, Hulkkonen tekee töitä myös omaksi ilokseen. Niitä töitä voi tehdä oman mielensä mukaan ja taiteilla hiukan tilaustöitä enemmän.

Tero Hulkkonen veistää.
Höyläpenkin pitää olla oikealla korkeudella, jotta selkä kestää työtä. Hulkkonen sanoo säästyneensä työperäisiltä vaivoilta, muutamia tikkejä lukuunottamatta.Silva Laakso / Yle

Yksi esimerkki on kotona pylvään päällä seisova rintakuva, jossa on haettu vähän ufomeininkiä. Omia projekteja olisi mukava tehdä enemmänkin.

– Viimeiset vuodet aikaa on uponnut kyllä eniten tähän talonrakentamiseen, Hulkkonen kertoo.

Yrittäjyyden lisäksi Hulkkonen opettaa kansanopistossa veistotöitä. Tekijänä hän ei halua lokeroida itseään liian tiukasti yhteen ammattinimikkeeseen. Hän on käsityöläinen, mutta toisaalta myös puutaiteilija.

– Käsityöläisyys ja taide voivat olla aika lähellä toisiaan. Voi olla vaikea sanoa, kumpi on kumpaa, Hulkkonen miettii.

Puinen veistos ja lamppu.
Puinen veistos toimii lamppuna. Silva Laakso / Yle

Laadusta ei tingitä

Työnä veistäminen on luovaa. Toisaalta se on myös hyvin pikkutarkkaa ja keskittymistä vaativaa. Silti parhaimmillaan Hulkkonen voi veistää rennosti ja antaa ajatusten virrata.

Joskus asiakkailta tulee tarkkoja toiveita, joiden mukaan työ tehdään, joskus hän voi käyttää enemmän mielikuvitusta ja suunnitella töitä itse. Yleensä ideat syntyvät kypsyttelemällä pikkuhiljaa. Inspiraatiota voi saada myös kuvia katselemalla. Jo olemassa olevilla huonekaluilla on merkitystä, sillä uudenkin toivotaan sopivan vanhoihin.

– Laadun pitää olla aina hyvä. Siitä en tingi, Hulkkonen toteaa.

Koristeellinen veistotyö puusta.
Vielä keskeneräinen koristeveistotyö Hulkkosen pajalla.Silva Laakso / Yle

Vaikka puhutaan veistämisestä, on puukolla pieni rooli varsinaisessa työssä. Hulkkosen tärkeimmät työkalut noin 50 talttaa, jotka ovat höyläpenkillä siistissä rivissä. Taltan valinta eri töihin riippuu haluusta jäljestä.

– Taltan on oltava niin terävä, että se liukuu puulla kuin itsestään.

Muita tarvikkeita ovat tietysti puusepän yleiset työvälineet, kuten sahat ja höylät. Yksi tärkeä asia on hyvä näkö.

– Kun muutama vuosi sitten hommasin lasit, huomasin että näkö on aika oleellinen osa tätä työtä, Hulkkonen naurahtaa.

Intarsiatyö lipaston pinnassa.
Säleistä tehtyä kuviota kutsutaan intarsiatyöksi.Silva Laakso / Yle

Parasta on vapaus

Haastavinta veistämisessä on ollut oikean tekniikan opettelu, joka vei alkuun paljon aikaa. Puuta veistetään puunsyiden mukaisesti, mikä tekee siitä tarkkaa puuhaa. Jos sitä ei kunnioita, työ menee rikki.

Parasta työssä on, kun saa tehtyä jotain hienoa ja tietää, ettei kaikki muut tee samaa, Hulkkonen sanoo.

Veistotyöt ovat vieneet Hulkkosen myös sellaisiin paikkoihin, joihin ihan kaikki eivät pääse. Hän ei kuitenkaan suostu paljastamaan, millaisiin linnoihin tai ihmisten koteihin ovet ovat työn puolesta auenneet.

Omassa verstaassa työskennellessä onnea tuo myös vapaus.

– Kun tekee omillaan, niin on vapaus. Kukaan ei pakota tai komentele.

Talttoja höyläpenkillä.
Talttojen pitää olla todella teräviä, jotta niillä voi työstään puuta.Silva Laakso / Yle