Hallitusneuvotteluissa työttömien aktiivimallin leikkuri poistumassa, yritystukia tarkoitus leikata hieman

Annika Saarikon (kesk.) mukaan hallitusohjelma ei valmistu keskiviikkona. Ministerivalinnat jäänevät ensi viikkoon.

hallitusohjelmat
Antti Rinne
Antti RinneAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitusneuvotteluissa suunnitellaan yritystukien leikkaamista hieman. Ylen lähteen mukaan yritystuista leikattava summa olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Yritystukien kokonaismäärä on laskutavasta riippuen miljardeja euroja. Valtiontalouden tarkastusvirasto päätyi vuonna 2017 arviossaan noin 4 miljardiin euroon.

Ylen tietojen mukaan työttömien aktiivimalliin kuuluva työttömysturvan leikkuri ollaan poistamassa.

Lisäksi niin sanottuun työttömien eläkeputkeen suunnitellaan muutoksia.

Verotuksessa hallitus aikoisi pienentää kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennyksen on saanut esimerkiksi kotona teetetystä remonttityöstä, siivouksesta tai lastenhoidosta. Vähennys on ollut korkeintaan 2400 euroa.

  • Yle seurasi tässä jutussa hallitusneuvotteluja keskiviikkona 29. toukokuuta. Seuranta on päättynyt. Tästä jutusta löydät hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen kommentit keskiviikon myöhäisillalta. Rinne uskoo hallitusohjelman valmistuvan perjantaina 31. toukokuuta.

Jo aiemmin hallitusneuvotteluissa on päädytty siihen, että osakkeista saatavien osinkojen lähdeveron ulottaminen esimerkiksi sijoitusrahastoihin ja eläkeyhtiöihin ratkaistaan hallitusneuvottelujen jälkeen erillisessä työryhmässä. Ylen lähteen mukaan lähdeveron laajentamisella uusiin kohteisiin tavoiteltaisiin noin 100–150 miljoonan euron vuosituottoa.

Hallitusneuvotteluissa rahaa valtion uusiin menoihin, vaalilupausten täyttämiseen, aiotaan saada työllisyyden paranemisesta. Jos työllisyys paranee, vähenisivät valtion työttömyydestä johtuvat menot ja säästynyttä rahaa voitaisiin käyttää muihin menoihin.

Työllisyyden paranemista on tarkoitus seurata vuosittain. Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä ajatus, että jos työllisyys ei paranisi odotetusti, niin hallitus joutuisi harkitsemaan valtion menojen leikkauksia kesken hallituskauden.

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne on sanonut, ettei tuleva hallitus tee uusia menoleikkauksia.

Järjestöiltä ehdotuksia työllisyyteen, ensimmäiset jo loppukesäksi

Hallitus on nojaamassa työllisyyden parantamisessa merkittävästi yhteistyöhön työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa. Niin sanottujen kolmikantaneuvottelujen tuloksista toivotaan työllisyyden paranemista jopa kymmenillä tuhansilla työpaikoilla.

Hallitus lähettää kutsun keskusteluihin perinteisten työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi myös Suomen yrittäjille. Työmarkkinakeskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, korkeasti koulutettujen Akava, kirkon työmarkkinalaitos ja valtion työmarkkinalaitos.

Hallituksen tavoitteen, 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen merkitsisi, että uusia työpaikkoja pitäisi syntyä 60 000 hallituskauden aikana.

Todennäköisesti työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä pyydetään ensimmäiset ehdotukset jo loppukesäksi, ennen kuin hallitus päättää esityksestään valtion tulo- ja menoarvioksi.

Toisessa vaiheessa työmarkkinajärjestöiltä odotettaneen ehdotuksia ensi vuoden keväällä, ennen kuin hallitus valmistelee esityksensä julkisen talouden suunnitelmaksi. Tuota hallituksen neuvottelua kutsutaan myös kehysriiheksi.

Kolmikantaneuvotteluista kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Valtion omaisuutta myyntiin jopa 3 miljardin euron edestä

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan uusi hallitus aikoo hankkia jopa noin kolme miljardia euroa rahaa valtion omaisuuden myynnillä. Aiemmin kerrottiin omaisuuden myynnin olevan kahdesta kolmeen miljardia euroa hallituskauden aikana.

Kaikki omaisuuden myynti ei poistu valtion taseesta vaan varallisuus muuttaa muotoaan. Esimerkiksi yhden yhtiön osakkeiden myynti vaihtuisi omistukseksi toiseen yhtiöön, vaikkapa ratayhtiöön.

Kotihoidon tukeen tuskin suurta muutosta

Perhevapaiden uudistuksessa hallitusneuvotteluissa päädytään todennäköisesti isien ansiosidonnaisen vapaan pidentämiseen. Valtio lisäisi rahaa perhevapaiden järjestämiseen suuruusluokaltaan noin 25 miljoonaa euroa vuositasolla.

Lasten kotihoidon tukeen ei ilmeisesti ole tulossa merkittäviä muutoksia.

Perhevapaiden lopulliset muutokset sovitaan todennäköisesti työryhmässä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Muutokset saattavat merkitä palkansaajille ja työnantajille lisämenoja. Palkansaajien ja työnantajien yhteinen kustannus saattaisi olla esimerkiksi 50–100 miljoonaa euroa vuositasolla.

Neuvottelut venyvät, Saarikon mukaan tänään ei tule valmista

Yli kaksi viikkoa jatkuneissa hallitusneuvotteluissa on ollut tänään merkittävä päivä, kun hallitusohjelman on odotettu valmistuvan. Se näyttää nyt kuitenkin aiempaa epätodennäköisemmältä.

Hallitusneuvottelija Antti Rinteen piti alunperin kertoa neuvottelujen etenemisestä noin kello 16, mutta hieman ennen sitä käytiin kertomassa, että neuvottelut venyvät. Uutta aikaa ei annettu.

Keskustan kansanedustaja, väistyvä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko käväisi iltakuuden aikoihin sanomassa toimittajille, että hän "ei näe sellaista tilannetta, että tänään tulisi vielä valmista." Neuvotteluja on varauduttu jatkamaan huomenna ja näyttää siltä, että neuvottelut venyvät tänä iltana myöhään.

Hallitusohjelmaa jo 150 sivua

SDP:n puheenjohtaja Rinne kertoi eilen tiistaina, että talouden raameista on päästy sopuun. Hän odotti hallitusohjelman talouskokonaisuuden valmistuvan työryhmissä tiistai-iltana. Hallitusohjelmaa oli kirjoitettu hänen mukaansa jo 150 sivua.

Ennen puolta päivää Säätytalolle saapunut Rinne ei uskaltanut luvata hallitusohjelman valmistuvan varmasti tänään.

– Muutamissa kohdissa on vielä hoidettavaa. Ei epäilystä etteivätkö tule kuntoon. En osaa tällä hetkellä sanoa saadaanko tänään valmiiksi vai ei, Rinne totesi.

Kysymykseen lisävelan ottotarpeesta Rinne vastasi, että jos normaalikasvu jatkuu, talous on tasapainossa vuonna 2023.

– Lähtökohta on se, että lisävelan otto on pysähtynyt tämän (hallitus)kauden aikana.

Tilastokeskus kertoi tänään, että Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Tieto voi aiheuttaa hallitusneuvotteluihin vielä harmaita hiuksia, sillä aiemmin Tilastokeskus ennusti alkuvuoden talouskasvun olevan 2,2 prosenttia. Nyt saatujen ennakkotietojen mukaan toteutunut kasvu olisi siis ollut prosenttiyksikön arvioitua heikompi.

– Olemme myös todenneet, että emme tee myötäsyklistä vaan vastasyklistä politiikkaa tilanteessa, jossa talous huononee merkittävästi. Meillä on pelimerkit sitäkin varten olemassa, Rinne sanoi.

Vastasyklisellä finanssipolitiikalla tarkoitetaan sitä, että annetaan esimerkiksi julkisten menojen kasvaa, vaikka talous sakkaa.

Hallitusneuvottelujen muut osapuolet eli keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat kommentoineet neuvottelujen sujuneen hyvin.

– En tiedä tuleeko valmiiksi tänään, mutta joka tunti mennään lähemmäksi maalia, sanoi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ennen puoltapäivää toimittajille.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että ohjelman sisältö voisi olla valmis tänään keskiviikkona.

Julkistetaanko sisällön pääkohdat jo tänään? Se selviää myöhemmin tänään.

Puheenjohtajat kokoontuivat arvioimaan ryhmien edistymistä kello 12.30. Hallitusohjelman viimeistelyyn ryhdytttiin tietojen mukaan puolen päivän jälkeen.

Ministerilista valmistunee ensi viikolla

Ministerivalintoja jouduttaneen odottamaan ensi viikkoon.

– Ministerikokonaisuudesta ei ole keskusteltu, eikä edes siitä, kuinka paljon ministereitä tulee olemaan, Rinne sanoi tiistaina.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli tiistaina poissa neuvotteluista Brysselin EU-huippukokouksen vuoksi. Hänen odotettiin palaavan neuvotteluihin tänään puolenpäivän aikoihin.

Lue myös: Yle seurasi hallitusneuvotteluja: Uusi hallitus aikoo välttää lisävelan, maahanmuuttopolitiikkaan höllennystä, Kemin sellutehtaalle vihreää valoa

VTV: Valtio maksoi viime vuonna yritystukia 4,1 miljardia euroa – tukien määrä nousi taas, yritysten määrä laski