Rikokset maksavat yhteiskunnalle miljardin vuodessa ja kustannuksia halutaan pienentää – Vankilakierteestä selvinnyt: "Nyt minulla on työ, asunto, vaimo ja treenit"

Kaikissa Suomen vankiloissa on otettu käyttöön vankien kuntoutusohjelma, jolla opetetaan miten elää rikoksetonta elämää. Taustalla on muun muassa halu pienentää rikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.

rikokset
Jarkko Haimi, Helsinki, 28.05.2019
Jarkko Haimi jätti Sörnäisten vankilan muurit taakseen.Antti Haanpää / Yle

Helsinkiläinen Jarkko Haimi tietää mitä elämä vankilassa on.

Haimi joutui vankilaan ensimmäisen kerran vuonna 1990 ollessaan parikymppinen.

Tämän jälkeen vankilatuomioita on kertynyt kahdeksan.

Nyt viisikymppisenä Haimi on ollut kahdeksan kertaa vankilassa. Vankilassaolovuosia on kertynyt parikymmentä.

Parhaillaan hänellä on menossa koeaika yli kuuden vuoden tuomiosta.

Haimi on yrittänyt päästä vankilakierteestään eroon useamman kerran, mutta huonoin tuloksin. Päihteet ja kaveripiiri on vetänyt takaisin rikosten pariin kerta toisensa jälkeen.

Hän sanoo, että ratkaisevaa "kaidalla tiellä" pysymisessä on oma halu, mutta myös yhteiskunnan apu on tarpeen.

"Vankilasta oppimiskeskus rikoksettomalle elämäntavalle"

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan rikoksista vuosittain yhteiskunnalle aiheutuva haitta on noin miljardi euroa.

Rikosseuraamuslaitoksessa on mietitty jo vuosia, miten tätä kustannusta voitaisiin pienentää.

Kaisa-Tammi Moilanen Vanajan avovankilan alueella.
Vanajan vankilanjohtaja Kaisa Tammi-MoilanenLauri Rautavuori / Yle

Vanajan vankilanjohtaja, psykologi Kaisa Tammi-Moilasen mukaan uudessa strategiassa on terävöitetty ajattelua, jonka mukaan vankeusaika on viisasta käyttää hyödyksi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

– Minusta vankilan tulisi olla oppimisympäristö rikoksettomalle elämäntavalle.

Jos uusi Rikosseuraamuslaitoksen strategia toteutuu, niin juuri tältä vankiloiden tulevaisuus näyttää.

Vankiloissa on otettu jo vuonna 2018 käyttöön kuntoutusohjelma, jonka avulla vangeille opetetaan terapiaistunnoissa muun muassa päihteetöntä elämää ja suuttumuksenhallintaa.

Toiminnan perustana ovat muun muassa rikoksista tehdyt tutkimukset sekä vangeille ja vankilan työntekijöille tehdyt haastattelut.

Kuntoutuksen tuloksia ei ole vielä olemassa. Asia on kuitenkin seurannassa, ja kuntoutusohjelmaa on tarkoitus päivittää saatujen tulosten perusteella.

Suurimpana ongelma "pyörövangit"

Suomessa vangeista suurin on osa kärsii lyhyitä alle puolen vuoden tuomiota.

Puhutaan "pyörövangeista" eli vangeista, joille tulee lyhyitä rangaistuksia, mutta heillä on suuria elämänhallinnan ongelmia.

Monesti kyse on taparikollisista ja päihdeongelmaisista ihmisistä, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta monella tavalla.

Heidän ongelmiinsa kaivattaisiin keinoja, jolla pyöröovi-ilmiö saataisiin keskeytettyä.

Vankilassa pyörövangit ovat iso haaste, sillä lyhyiden tuomioiden takia heille ei ehditä antaa perusteellisempaa kuntoutusta.

– On vähän epäreilua pyytää, että vankila yksinään keskeyttäisi pyöröoven, kun siinä on toinenkin puoli eli nämä nämä pyörövangit pyörähtävät myös täällä siviilin puolella, sanoo Tammi-Moilanen.

Vankilat ovat yrittäneet ratkaista ongelman niin sanotuilla nopean vasteen toiminnoilla. Kun vanki tulee laitokseen, hänet ohjataan heti kuntoutukseen, vaikka tuomiota olisi jäljellä vain 2 kuukautta.

"Jäin pankkiryöstöistä kiinni ja jouduin Jokelaan"

Jarkko Haimi kertoo yrittäneensä monta kertaa hypätä pois rikoksen poluilta, mutta turhaan.

Haimi kertoo, miten hän jäi 90-luvun puolivälissä kiinni pankkiryöstöistä. Haimi sai tuomion ja joutui Jokelan vankilaan.

Jarkko Haimi, Helsinki, 28.05.2019
Jarkko Haimi on viettänyt elämästään noin 20 vuotta vankilassa.Antti Haanpää / Yle

Tuomio oli yli 4 vuotta vankeutta. Koko tämä ajan Haimi vietti vankilassa ilman päihteitä. Jonkin ajan kuluttua Haimi pääsi koevapauteen.

Hän perusti Helsingin Töölöön osto- ja myyntiliikkeen. Kauppa ei kuitenkaan käynyt odotetusti.

– Kun myynti ei sujunut, niin hyvin nopeasti palasin siihen vanhaan, minkä osasin. Myin huumeita myymälän takahuoneessa.

Myymälä kaatui tähän ja Haimille tuli taas vankilatuomio.

Kuntoutus jatkuu myös vangin vapauduttua

Vankilat ovat kuntouttaneet vankeja tavalla tai toisella jo kymmeniä vuosia.

Ongelmana on ollut se, että kuntoutuksella ei ole ollut jatkoa, vaan se on päättynyt kotoutumispäivään.

Nykyään kuntouttava toiminta nähdään pitkänä jatkumona myös vapautumisen jälkeen.

– Emme halua hyvää vankia, vaan hyviä kansalaisia, kiteyttää vankilan johtaja Tammi-Moilanen.

Ratkaisevaa on kuitenkin edelleen se, mitä vapautuva vanki itse päättää.

– Monet vangit puhuvat ratkaisevasta ensimmäisestä 15 minuutista vapaudessa. Monesti päätös siitä suunnasta mihin lähtee, tapahtuu hyvin nopean harkinnan perusteella, Tammi-Moilanen kertoo.

Vangin vapautumista on yritetty hallita lainsäädännön keinoin.

Vuonna 2006 lakiin tuli valvottu koevapaus (siirryt toiseen palveluun).

– Tämä on parhaita työkaluja, mitä suomalainen lainsäädäntö on meille vankilaväelle antanut, sanoo Tammi-Moilanen.

"Rangaistusten koventamisella ongelmaa ei ratkaista"

Rikollisuuden määrä on pysynyt Suomessa viimeiset 10 vuotta lähes samana.

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen ei usko, että rangaistusten koventamisella olisi suotuisaa vaikutusta rikollisuuden määrään.

– Sen sijaan voisi olla järkevää käyttää enemmän valvontarangaistusta (siirryt toiseen palveluun) ja yhdyskuntapalvelua (siirryt toiseen palveluun). Näiden rangaistusten kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavasti vankilaa pienemmät, ja vaikuttavuus parempi, sanoo Nieminen.

Niemisen mielestä paras tulos yhteiskunnan kannalta saavutetaan silloin, kun rangaistukset ovat oikeassa suhteessa tekoon, ja vanki onnistutaan kuntouttamaan takaisin yhteiskuntaan.

"On haasteellista myöntää, että on heikko ja avuton"

Jarkko Haimi on ollut koevapaudessa noin viisi kuukautta. Jos kaikki sujuu ongelmitta, hän on vapaa mies heinäkuun alussa.

Jatkossa hän uskoo pysyvänsä lain oikealla puolella, sillä perusasiat ovat nyt kunnossa.

Jarkko Haimi, Helsinki, 28.05.2019
Jarkko Haimi asuu tällä hetkellä Tarpoilan päihdekuntoutusyksikössä Myllypurossa.Antti Haanpää / Yle

– Minulla on työ, asunto, vaimo ja urheilutreenit. Lisäksi käyn kuntouttamassa itseäni vertaistukiryhmissä. Niinpä aikaa ei jää pähkäillä mitään tyhmiä juttuja.

Haimin mielestä tukea ja apua on saatavilla - pitää vain olla halua ottaa se vastaan.

Avun pyytäminen voi kuitenkin olla monelle haasteellista.

– On haasteellista myöntää, että on heikko ja avuton, kertoo Haimi omasta kokemuksestaan.