Millaiset ovat olot Isis-leirillä Syyriassa? Mikä on Suomen kansalaisten tilanne? Paikalla käynyt Ylen toimittaja Antti Kuronen vastasi yleisön kysymyksiin

Isis-leirin suomalaisnaiset haaveilevat paluusta, mutta Eurooppa ei halua terrorismin tielle lähteneitä.

Isis
ISIS-leiriltä Syyriassa suomalaisnaisia.
Ylen Antti Kuronen pääsi ensimmäisenä suomalaisena toimittajana käymään Syyriassa Al-Holin leirillä, jossa elävien yli 70 000 ihmisen joukossa on 11 suomalaista naista ja 33 lasta. Yle

Ylen Antti Kuronen pääsi ensimmäisenä suomalaisena toimittajana käymään Syyriassa Al-Holin leirillä. Valtavalla pakolaisleirillä elää kaikkiaan yli 70 000 ihmistä, joista noin 20 000 vartioidussa Isis-taistelijoiden omaisten leirissä.

Näiden joukossa on 11 suomalaista naista ja 33 lasta. Jutun aiheesta voit lukea tästä.

Antti tapasi viisi leirillä olevaa suomalaisnaista, joiden kaikkien aviomiehet ovat kuolleet.

Asiantuntijoiden arvioihin voit perehtyä tästä.

Antti Kurosen vuosi sitten valmistuneen Ulkolinja-dokumentin hävitetystä Raqqan kaupungista ja Isis-järjestön terrorista voit nähdä tästä.

Antti Kuronen Syyrian Qamishlissa 25. toukokuuta 2019.
Antti Kuronen Syyrian Qamishlissa 25. toukokuuta 2019.Yle

Asiaa käsitteli myös A-studio tiistaina, tässä A-studion lähetys asiasta.

Kommenttipalsta on nyt suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Kiitoksia aktiivisuudesta!

Tässä Antti Kurosen vastaukset. Niitä on ryhmiteltu ja väliotsikot lisätty kello 1810.

Yksitoista suomalaisnaista

1. kysymys: – Ovatko nämä Suomen kansalaiset syntyperäisiä suomalaisia vai alunperinkin lähtöisin alueelta, missä nyt ovat?

Antti Kuronen: – Tapasin leirillä viisi naista. Heistä kolme on nk. kantasuomalaisia eri puolilta Suomea. Kaksi muuta naista on maahanmuuttotaustaisia, mutta Suomessa syntyneitä ja koko aiemman elämänsä Suomessa asuneita. Yksi naisista on julkisuudessa esillä ollut Sanna, joka esiintyi CNN:n videolla.

– En voi kertoa heistä enempää, koska lupasin suojata heidän henkilöllisyytensä. Naisten kertoman mukaan Al-Holin leirissä on ainakin 11 Isisissä ollutta suomalaisäitiä. En tiedä kaikkien taustoista, mutta he ovat Suomen kansalaisia.

2. kysymys: – Ovatko kyseiset henkilöt säilyttäneet Suomen kansalaisuutensa?

Antti Kuronen: – Käsittääkseni ovat.

Omaiset painostavat

3. kysymys: – Tuliko keskusteluissa Isis-vaimojen kanssa ilmi, ovatko heidän omaisensa yrittäneet avustaa naisten tai lapsien Suomeen pääsyssä, esim. ns. konsulikyydin maksusitoumuksella tai muuten yrittäneet järjestellä matkaa Suomeen?

Antti Kuronen: – Naiset kertoivat, että he ovat onnistuneet pitämään jonkin verran yhteyttä omaisiinsa. Suomesta käsin tiedän, että omaiset ja heitä avustavat ihmiset ovat olleet yhteydessä ulkoministeriöön, lastensuojeluun ja muihin viranomaisiin lasten palauttamiseksi Suomeen.

– Suomessa viranomaiset ovat ilmeisesti olleet tietoisia leirin suomalaisista, koska leiriä ylläpitävät kurdien ja arabien SDF-joukot jakavat tietoa EU-maiden tiedustelupalveluille.

Kyliin pommeja pakoon

4. kysymys: – Missä nämä naiset ovat asuneet silloin kun ISIS oli vielä voimissaan?

Antti Kuronen: – Tapaamani naiset ovat kaikki eläneet Syyrian puolella. Niin kutsuttu kalifaatti levittäytyi myös Irakiin. Syyriassa Isisin pääkaupunki oli Raqqa.

– Naisista todennäköisesti kaikki ovat eläneet siellä jossain vaiheessa, mutta en ehtinyt kaikilta kysyä tarkalleen. Naiset kertoivat, että he olivat eläneet Raqqan laitamilla “rauhallisilla alueilla”. Esimerkiksi Sanna oli ennen Raqqaa asunut varsin pitkään Manbijissä.

– Kun Isisin vastainen sota pääsi käyntiin ilmaiskuineen, naiset olivat muuttaneet kylästä kylään paeten pommituksia. Kaikki olivat olleet Isisin viimeisessä linnakkeessa Baghouzissa, joka vapautettiin pari kuukautta sitten maaliskuussa.

– Kaksi naisista kertoi kuinka he olivat pyrkineet pois Isisin alueelta, kun he olivat pettyneet siihen. Niin kutsutusta “kalifaatista” pääsi pois sen alkuvaiheessa, mutta Isisin vastaisen sodan alettua oli sieltä hyvin vaikea paeta. Isis piti jäseniään ihmiskilpinä.

– Viimeisten vuosien aikana sieltä pakeneminen olisi vaatinut paljon rahaa salakuljettajille. Näiden kahden naisen mukaan heillä ei ollut riittävästi rahaa siihen.

Naisten asema surkea

5. kysymys: – Onko niin että miehet ovat Isis-alueelta päässeet liikkumaan vapaammin kuin naiset, joilla ei ehkä ole varoja ja joiden liikkuminen ilman ilman avio- tai sukulaismiestä voi olla vaarallista?

Antti Kuronen: – Kyllä. Isisin äärimmäisen vanhoillisessa islam-tulkinnassa naisten asema on heikko. Se ei tarkoita, etteivätkö naisetkin olisi voineet osallistua Isisin toimintaan. Islamilaisessa valtiossa naiset olivat kuitenkin pääosin vastuussa kodeista. Suomalaisnaiset kertoivat, että heidän päivänsä kuluivat kotitöissä, ruokaostoksilla ja lasten hoidossa.

– Yksi naisista kertoi, että hänen suomalaistaustainen aviomiehensä oli hyvin ankara, eikä päästänyt häntä yksin edes ruokaostoksille. En voi tietää pitääkö naisten kertoma paikkaansa.

Isis-väki halutaan häätää

6. kysymys: – Missä vaiheessa leiri on tarkoitus sulkea ja mitä tapahtuu niille ihmisille joita vielä silloin leirillä on?

Antti Kuronen: –Leirin ja Isisissä olleiden ulkomaalaisten naisten ja lasten kohtalo on täysin avoinna. Paikallinen kurdijohtoinen hallinto on alusta pitäen halunnut päästä eroon ulkomaalaisista, jotka saapuivat terrorisoimaan heidän alueitaan.

– Eurooppalaisten kohdalla ratkaisun avain on Euroopan valtioiden käsissä. Koska Euroopan maat eivät ole vastaanottaneet kansalaisiaan, kurdijohtoinen hallinto haluaisi perustaa kansainvälisen rikostuomioistuimen, jossa naisten ja vankiloissa olevien miesten tapaukset voitaisiin käsitellä.

– Tämä on kuitenkin hyvin epävarma hanke tässä vaiheessa, jo alueen heikon turvallisuustilanteen vuoksi.

Niqab-kielto joudutti lähtöä

7. kysymys: – Kävikö millään lailla ilmi, minkälaisista oloista nämä naiset olivat lähteneet? Olivatko he oikeasti selvillä, minne olivat menossa?

Antti Kuronen: – Erittäin hyvä kysymys. Heidän taustansa ja tarinansa olivat aika erilaisia. Esimerkiksi kaksi kantasuomalaisista naisista eivät olleet pääkaupunkiseudulta. Viidestä tapaamastani vain Sanna oli tuonut lapsia Suomesta. Hänen aviomiehensä oli lähtenyt ensin , ja Sannan kertoman mukaan vakuuttanut hänelle puhelimessa, että “Syyriassa on turvallista ja hyvä elää”.

– Yksi naisista kertoi lähteneensä pakoon parisuhdetta Suomessa. Hän oli Syyriassa tavannut suomalaisen miehen, jonka kanssa oli mennyt naimisiin. Kaksi naisista oli lähtenyt Syyriaan jo ennen kalifaatin julistamista. He olivat lähteneet oman kertomansa mukaan “auttamaan ihmisiä Syyrian sodassa Assadia vastaan”.

– Kaikille naisille vaikutti olleen tärkeä motivaattori, että Syyriassa äärijärjestöjen alueilla niqab oli osa pukeutumiskoodia. Esimerkiksi yksi naisista sanoi opiskelleensa Suomessa, mutta työharjoitteluun hän ei olisi voinut mennä niqabissa. Se oli ärsyttänyt häntä suuresti ja osaltaan vaikuttanut lähtöpäätökseen.

– Kaikkien viiden aviomiehet ovat kuolleet Syyriassa.

Naiset haaveilevat Suomesta

8. kysymys: – Mikä vaikutelma sinulle jäi leirillä olleiden ihmisten henkisestä tilasta ja asenteesta tulevaisuutensa suhteen? Katuivatko he lähtöään ?

Antti Kuronen: – Henkisestä tilasta en voi oikeastaan sanoa muuta kuin ilmenee haastatteluissa. Kaikki jaksoivat vastata kysymyksiin.

– Tulevaisuuden suhteen heillä on ylioptimistinen kuva Suomeen paluusta. Yksi naisista toivoi, että saisi palata jo ennen heinä-elokuun helteitä. He sanoivat, etteivät ymmärrä, miksi he eivät saisi palata Suomeen.

– On mahdollista, että usko pikaiseen paluuseen on naisten tapa selviytyä. Leirin olosuhteet on helpompi kestää, kun ajattelee että se on tilapäistä. Kaikki halusivat palata Suomeen. Se oli selvää.

– Kun kysyin katuvatko he lähtöään, kaikki nyökyttelivät. Kaksi naisista kuitenkin tuomitsi haastattelussa Isisin toiminnan selkeämmin kuin muut. He kertoivat siitä, kuinka olivat pyrkineet alueelta pois jo aikoja sitten, mutta eivät olleet pystyneet siihen. Nämä naiset olivat lähteneet Syyriaan jo ennen kalifaatin perustamista.

– En ehtinyt tehdä erillisiä haastatteluja kaikkien kanssa, joten pitää olla varovainen liian pitkälle menevien johtopäätösten tekemisessä yhteishaastattelun perusteella.

Onko paikkaa palata?

9. kysymys: – Jos he pääsevät palaamaan Suomeen, niin onko heillä paikkaa, minne mennä? Eli onko sukulaisia tai muita verkostoja, ja työ- tai opiskelupaikkaa?

Antti Kuronen: – Kaikkien kanssa en ehtinyt asiasta puhua, mutta pari heistä kertoi, että he toivovat että lapset saisivat tavata isovanhempiaan ja sukulaisiaan. He sanoivat haluavansa elää normaaliarkea Suomessa. Lapset kävisivät koulua ja he olisivat töissä tai jatko-opinnoissa. Korostan että toistan tässä pelkästään sitä, mitä he kertovat.

Isis-intoiset opettajat

10. kysymys: – Millaista elämää lapset ovat Isis-järjestön alueella viettäneet? Ovatko he olleet vain kotona äidin kanssa vai ovatko isommat heistä olleet jonkinlaisessa "koulussa" ja alttiina Isis-ideologialle?

Antti Kuronen: – Näistä naisista Sannalla on vanhimmat lapset. He olivat käyneet koulua. Muiden lapset olivat liian nuoria kouluun.

– Isisin alueen kouluista on paljon tietoa. Isisin omat jäsenet olivat usein opettajia, ja he levittivät ääri-islamistista ideologiaansa. Tietyt perinteiset kouluaineet oli kokonaan kielletty.

– Ulkolinja-dokumentissani, jonka tein vajaa puolitoista vuotta sitten, haastattelen yhtä Isis-koulua käynyttä poikaa. Hän jatkoi sittemmin taisteluopintoihin ja oli teini-ikäisenä jo rintamalla. Hän oli paikallinen poika. https://areena.yle.fi/1-4315630

Lasten rooli terrorissa?

11. kysymys: – Onko tietoa siitä ovatko isommat lapset tai teinit osallistuneet apulaisina terroristiseen toimintaan?

Antti Kuronen: – Ei ole tietoa. Sannan vanhin lapsi on noin 13-vuotias tyttö. On epätodennäköistä, että hän olisi osallistunut terroristiseen toimintaan, koska hän on ollut aika nuori. Muiden naisten lapset ovat vielä paljon nuorempia.

– Tapaamani naisten lapsista monet olivat syntyneet Syyriassa, eli ovat korkeintaan viisivuotiaita.

– Alueen vankiloissa on yksi suomalainen nuori. Tämä poika tuli Syyriaan 13-vuotiaana perheensä mukana. En tiedä hänen toiminnastaan.

Lukumäärä luultua suurempi

12. kysymys: – Jos lähtee siitä, että tuo leiri ei ole lasten paikka ja nämä lapset ovat suomalaisia, niin mihin johtopäätökseen päätyy?

Antti Kuronen: – Olen toimittaja, en poliitikko. En voi ottaa kantaa asiaan. Tehtäväni on kerätä uutta tietoa ja kertoa siitä. Tämän matkan tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon suomalaisia Isis-järjestössä olleita naisia ja lapsia leirissä on.

– Lukumäärä on huomattavasti aiemmin luultua suurempi: tapaamieni naisten mukaan ainakin yksitoista äitiä ja yli kolmekymmentä lasta.

Ripuli ja nälkä tappavat

13. kysymys: – Mikä on oma arviosi lasten voinnista?

Antti Kuronen: – Tapasin vain osan lapsista, muistaakseni viisi-kuusi lasta. En tavannut pienimpiä lapsia. Esimerkiksi yhdellä näistä naisista on kaksivuotias lapsi.

– Naiset kertoivat lasten kärsivän jatkuvasti ripulista ja myös hengitystiesairauksista. He kertoivat leirin muista lapsista, joista osa on kuollut. Yksi syy on se, että osa lapsista on pahasti aliravittuja Baghouzin lopputaistelun jäljiltä.

– Kansainväliset avustusjärjestöt ovat vaatineet lisää terveydenhoitoa leiriin, ja että kansainvälisen yhteisön olisi lisättävä tukea leirien ylläpitoon. Koillis-Syyrian autonominen alue on hyvin köyhää. Siellä ei ole kunnollista terveydenhoitoa edes omille kansalaisille, puhumattakaan kymmenistä tuhansista Isis-jäsenistä.

Ero lapsista radikalisoisi äidit

14. kysymys: – Miten arvelet että näiden ihmisten siirto leiriltä Suomeen käytännössä onnistuisi? Onko kyseiselle leirille mahdollisuus mennä useaan kertaan, esimerkiksi jotta voitaisiin jo siellä arvioida mahdolliset lasten huostaanoton edellytykset?

Antti Kuronen: – Mikäli Suomen valtio tekisi pyynnön alueen kurdijohtoiselle hallinnolle naisten ja lasten palauttamisesta, onnistuisi se käytännössä varsin helposti. Kurdiviranomaiset vahvistivat tämän minulle.

Monet entisen Neuvostoliiton alueen maista, myös Venäjä, ovat kotiuttaneet naisia ja lapsia. Tietysti lähtömaan viranomaisen pitää tehdä pyyntö kotiuttamisesta. Kun olin leirissä, oli siellä viranomaisia Kazakstanista tuomassa kotiin kansalaisiaan.

– Paikallisviranomaiset eivät sen sijaan ole kovin innostuneita siitä ajatuksesta, että tuodaan vain lapset ja jätetään äidit, koska se on heidän mielestään epäinhimillistä ja voisi lisäksi radikalisoida alueella jäävät naiset. Heillä ei olisi enää mitään menetettävää siinä vaiheessa.

– Paikalliset kurdit ja arabit ovat joutuneet sotimaan Isisiä vastaan useamman vuoden, ja Isis on tappanut monia paikallisia. Siksi he eivät ole innoissaan ajatuksesta, että vihollinen jäisi heidän alueelleen.

Eurooppa ei ota vastaan

15. kysymys: –Onko Syyrian valtiolla virallista kantaa ulkomaalaisiin, ja onko sillä edes merkitystä jos kyseessä on kurdien hallitsema alue?

Antti Kuronen: – Nämä leirit ovat Koillis-Syyrian autonomisella kurdijohtoisella alueella. Vastuu niistä on autonomisen alueen hallinnolla ja armeijalla, niin kutsutuilla SDF-joukoilla. Syyrian hallinnolla, jota johtaa presidentti Bashar al-Assad, ei ole juurikaan toimivaltaa tällä alueella. Alueella on Yhdysvaltain armeijan sotilaita, jotka takaavat alueen autonomian.

– Isis tuli Irakista tälle alueelle. Paikalliset kurdit ja arabit (SDF-joukot) lähtivät sotimaan Isisiä vastaan vallatakseen takaisin alueensa. Yhdysvaltojen länsiliittouma tuki SDF-joukkoja pääosin ilmaiskuin. SDF-joukot muodostivat isisin vastaisen sodan maajoukot.

– Kun Isisin alueita onnistuttiin valtaamaan takaisin, kurdijohtoinen aluehallinto halusi luonnollisesti palauttaa Isis-terroristit kotimaihinsa. Euroopan maat kuitenkin kieltäytyivät tästä, ja siitä syystä alueen vankiloissa on todennäköisesti useampi tuhat ulkomaalaista, myös ainakin kaksi suomalaista.

– Isisissä olleet naiset ja lapset ovat aidatuissa ja vartioiduissa leireissä. Näistä suurin on Al-Holin leiri.

Monikielinen leirivankila

16. kysymys: – Oletko ollut aiemmin pakolaisleirillä ja erosiko tämä kokemus muista kerroista?

Antti Kuronen: – Olen käynyt todella monella pakolaisleirillä Lähi-Idässä, Afrikassa ja Euroopassa. Olen raportoinut Syyrian sodasta sen alusta lähtien ja vieraillut naapurimaissa ja Syyriassa olevissa pakolaisleireissä.

– Al-Holin Isis-leirissä olevat äidit ja lapset eivät oikeastaan ole pakolaisia. He elävät leirissä teltoissa aivan kuten pakolaisleireissä, mutta tämä leiri on aidattu ja vartioitu. Se on tavallaan valtava vankila.

– Vieressä on varsinainen pakolaisleiri, jossa on kymmeniä tuhansia Isisiä paenneita syyrialaisia ja irakilaisia. He asuvat samanlaisissa teltoissa kuin Isisin perheenjäsenet.

– Isis-leiri oli ainutlaatuinen, koska siellä on pelkästään ulkomaalaisia. Puhuin siellä venäjää, englantia, ruotsia, suomea ja ranskaa (jota osaan todella huonosti). Erikoista on myös se, että siellä on vain naisia ja lapsia - ja kaikki aikuiset käyttävät tummia kaapuja.