Nuoria riisutettiin alasti ja pakotettiin syömään hiljaisuudessa laitoksessa Iitissä: "En ole koskaan törmännyt tällaiseen"

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pitää Iitissä toimivasta lastensuojeluyksiköstä löytyneitä puutteita yhtä vakavina kuin Muhoksen Pohjolakodissa. Yksikön mukaan raportissa on asiavirheitä.

huostaanotto
Huppariin kääriytynyt anonyymi nuori istuu koulun käytävällä.
Iitissä sijaitsevaan Loikalan kartanoon oli sijoitettu tarkastushetkellä 15 lasta. Kuvituskuva.Jarkko Riikonen / Yle

Iitissä sijaitsevassa erityislastensuojelulaitoksessa on paljastunut vakavia ongelmia nuorten kohtelussa.

Loikalan kartanossa tehdyssä tarkastuksessa on selvinnyt, että laitoksessa oli esimerkiksi riisutettu alasti ja eristetty nuoria. Alasti riisuttaminen ei perustu lakiin. Laitokseen sijoitetut olivat tarkastushetkellä 14–17-vuotiaita.

Tarkastus tehtiin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä viime lokakuussa ennalta ilmoittamatta.

Loikalan kartanon lapset kertoivat tarkastuksessa, että heidät oli käsketty riisuutumaan alasti saavuttuaan laitokseen. Lisäksi heidät eristettiin muista ihmisistä käytännössä kokonaan. Apulaisoikeusasiamies vaatii, että laitoksessa luovutaan jatkuvasta eristämisestä ja sosiaalisten suhteiden rajoittamisesta.

Apulaisoikeusasiamies käytti ratkaisunsa pohjana paitsi lasten kertomuksia, myös laitoksen toimittamia rajoituspäätöksiä, henkilöntarkastuspäätöksiä ja lapsista tehtyjä asiakirjamerkintöjä.

Lisäksi ratkaisussa on hyödynnetty eri valvontaviranomaisten aiempia päätöksiä.

Rasismia?

Esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta pitää poikkeuksellisena sitä, miten totaalisesti lasten sosiaaliset suhteet katkaistiin heti laitokseen saavuttua.

– Sijoitetut lapset eivät saaneet liikkua oman yksikkönsä sisällä ja he joutuivat pyytämään lupaa päästäkseen ulos omasta huoneestaan koputtamalla oman huoneensa sisäpuolelta, Tapio Räty kuvailee.

Räty ihmettelee myös niin sanotun hiljaisen ruokailun käytäntöä, jonka mukaan lapset eivät saa puhua keskenään aterioinnin aikana. Raportissa (siirryt toiseen palveluun) lapset kuvasivat hiljaisia ruokailuja muun muassa erittäin ahdistaviksi, epänormaaleiksi ja omituisiksi.

– En ole koskaan törmännyt tällaiseen hiljaiseen ruokailuun. Se tuntuu epänormaalilta kasvatuskeinolta, Tapio Räty sanoo.

Lapset olivat kertoneet myös työntekijöiden rasistisesta käytöksestä. Työntekijät olivat erään lapsen mukaan vitsailleet, että "ei sua löydä tuolla pimeässä".

Kartanon johtaja: "Asiavirheitä"

Apulaisoikeusasiamies pitää laitoksen käytäntöjä lakiin perustumattomina, mielivaltaisina ja lapsia alistavina. Loikalan kartanon mukaan tarkastus antaa laitoksen toiminnasta liian negatiivisen kuvan.

– En saanut tehdä vastinetta ennen tarkastuspöytäkirjan julkistamista. Nyt syntyy sellainen kuva että minä rikon lakia, olen pahansuopa ja kiusaan lapsia. Jotkut kunnat siirtävät nyt lapsia pois minua kuulematta, sanoo yksikön johtaja Heidi Rauha.

Rauhan mukaan hän on ollut siinä käsityksessä, että laitoksen asiat ovat kunnossa.

– Mielestäni raportti sisältää asiavirheitä. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden katkaiseminen ei pidä paikkaansa.

Hän myös huomauttaa, että lapset ovat erityislastensuojelulaitoksessa, koska eivät ole kodeissaan tai väljempirajaisissa laitoksissa selvinneet.

– Minusta näyttää siltä, että oikeustoimilaitoksen silmissä nämä kaikki laitokset pitää muuttaa aika vapaiksi ja lapset saavat tulla ja mennä halujensa mukaan. Minulle se on vierasta, koska kokemukseni mukaan nämä lapset tarvitsevat rajoja.

Rauhan mukaan myös laitokseen sijoitetut lapset ovat olleet hämmentyneitä ratkaisusta.

– Tämä on vaikea paikka talossa, jossa lapset ovat kiintyneet meihin ja monet tykkäävät täällä olla. Se vaatinut läsnäoloa lapsille ja henkilökunnan rohkaisemista.

Ongelmia jo aiemmin

Yle Uutiset kertoi viime syksynä, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli löytänyt lukuisia puutteita lastensuojelulaitoksista ympäri maan. Vakavimmat laittomuudet paljastuivat Muhoksella sijaitsevassa Pohjolakodissa.

Räty on ollut mukana parinkymmenen lastensuojelulaitoksen tarkastuksessa muutaman vuoden sisällä.

– Mielestäni suurimmat ongelmat ovat olleet Loikalassa ja Pohjolakodissa, hän sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on puuttunut Loikalan kartanon toimintaan jo kymmenisen vuotta sitten, kun eräs lapsi oli kannellut elämästään Loikalan kartanossa vuonna 2008.

Silloin lapsen oli todettu olevan laittoman vapauden menetyksen kohteena. Lopulta Hämeenlinnan kaupunki maksoi Loikalan kartanoon sijoitetulle lapselle hyvitystä vapaudenriistosta yli 1700 euroa.

Esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan sama meno on jatkunut, vaikka tavat eivät ole nykyisin yhtä "pitkällisiä ja krouveja" kuin ne olivat vuosikymmen takaperin.

"Kunnat eivät ole valvoneet toimintaa"

Syyttävän sormen Räty osoittaa kohti kuntia, joiden pitäisi valvoa toimintaa tarkemmin.

– En osaa sanoa, mikseivät sijoittavat kunnat ole valvoneet toimintaa, vaan ovat päinvastoin pitäneet Loikalan kartanon kasvatuskeinoja hyvinä. Se tuntuu käsittämättömältä, hän sanoo.

Samalla hän lähettää terveiset hallitusneuvotteluihin.

– Toivottavasti hallitusohjelmassa otetaan huomioon sijoitettujen lasten asema. Sitä toivon uudelta hallitukselta, Tapio Räty sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on lähettänyt Loikan kartanon tarkastuspöytäkirjan tiedoksi ja toimenpiteitä varten laitoksen lisäksi myös sinne lapsia sijoittaneille kunnille. Ne ovat Varkaus, Forssa, Hämeenlinna, Kouvola, Hyvinkää, Nastola, Espoo, Valkeakoski, Järvenpää, Kuopio, Lahti, Jyväskylä, Kotka ja Savonlinna.

Iitin Mankalassa sijaitseva Loikalan kartano on tarkoitettu 13–18-vuotiaille huostaanotetuille nuorille. Laitoksen omistaa yksityinen Pro Manors Oy.

Nyt paljastuneista ongelmista on kertonut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).