Ugandalaisella pakolaisleirillä opiskellaan suomalaista yrittäjätutkintoa – Todistuksella voi hakea korkeakoulutukseen EU:ssa

Vain noin puolet maailman pakolaisleireillä elävistä nuorista saa minkäänlaista koulutusta.

Uganda
Ihmisiä marssii väkijoukkona.
Opiskelijat marssivat valmistujaisjuhliin Ugandan Rwamwanjassa. Noin kolmisenkymmentä heistä sai suomalaisen tutkinnon.Michele Sibiloni / Yle

RWAMWANJA, UGANDA Johnny Bukuru kulkee punahiekkaista tietä pitkin Rwamwanjan pakolaisalueella Luoteis-Ugandassa. Käsivarren yli roikkuu värikkäitä afrikkalaisia kankaita – vitengejä – , joita Bukuru yrittää kaupata muille asukkaille.

Hänellä on tänään jännittävä päivä. Bukuru on pian noin kolmenkymmenen ensimmäisen joukossa, joka saa suomalaisen yrittäjätutkinnon. Se vastaa periaatteessa suomalaista toisen asteen koulutusta. Bukuru haki ja pääsi kurssille noin vuosi sitten.

– Se on ollut minulle aivan mahtavaa, opin niin paljon. Aiemmin en edes tiennyt mitään markkinatutkimuksesta. Olin vain perustanut yrityksiä miettimättä bisnessuunnitelmia tai mitä ihmiset haluavat ostaa, hän sanoo.

Johnny Bukuru myy kankaitaan valmistujaishattu päässään.
Johnny Bukuru myy kankaitaan valmistujaishattu päässään.Michele Sibiloni / Yle

Bukuru ehti kokeilla kaikenlaista pientä bisnestä ennen kuin päätti ryhtyä myymään kankaita.

Bukurun tutkinnon mahdollistaa viime vuonna voimaan astunut lakimuutos. Nyt EU:n ulkopuolella suoritetut suomalaiset toisen asteen tutkinnot hyväksytään myös Suomessa.

– Periaatteessa tällä tutkinnolla voi hakea korkeakoulutukseen EU-alueen sisällä. Jos joku näistä pakolaisista päätyisi Eurooppaan, niin tutkintoa pystyy jatkamaan eteenpäin, sanoo projektipäällikkö Ville Wacklin Kirkon Ulkomaanavusta.

Hän on tullut seuraamaan valmistujaisia, joissa monta sataa pakolaista saa yhtä aikaa ammattitutkinnon. Ulkomaanapu toteuttaa projektia yhdessä suomalaisen koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipin kanssa.

Harva haikailee Eurooppaan

Uganda on maailman suurimpia pakolaisten vastaanottajamaita ja tunnettu sallivasta pakolaispolitiikastaan. Rwamwanjassa yksin asuu 70 000 kongolaista pakolaista, eli alue on väestömäärältään noin Hämeenlinnan kokoinen.

Valtaosa asukkaista on nuoria ja lapsia. Moni on ollut Rwamwanjassa vuosia. Jotkut heistä ovat välillä palanneet kotiin tilanteen rauhoituttua, mutta sitten tulleet takaisin väkivaltaisuuksien leimahduttua taas.

Ja tältä se näyttää myös tulevaisuudessa: suurin osa joko jää tänne tai palaa kotimaahansa.

– Harva haikailee täältä Eurooppaan, toteaa Ville Wacklin.

– Isoin pointti tässä on se, että pyrimme antamaan mahdollisuuden ihmisille opiskella pakolaistilanteessa laadukasta koulutusta, Wacklin sanoo.

Kirkon ulkomaanavun projektipäällikkö Ville Wacklin seuraa valmistujaisia.
Kirkon ulkomaanavun projektipäällikkö Ville Wacklin seuraa valmistujaisia.Michele Sibiloni / Yle

Monilla pakolaisleireillä tarjotaan paljon lyhyitä parin päivän kursseja, jonka jälkeen opiskelija saa käteensä todistuksen. Tällaisilla todistuksilla ei ole yleensä suurta arvoa. Kurssien suorittamisella kun ei saa muodollista pätevyyttää mihinkään.

Wacklin sanoo, että pyrkimyksenä on saada suomalaisen tutkintodistus hyväksyttyä virallisena todistuksena pakolaisten kotimaissa Kongossa, Etelä-Sudanissa ja Ugandassa. Näin todistuksesta olisi hyötyä työnhaussa kotiin palatessaan.

Pikkurikokset vaihtuivat ompeluun

Rwamwanjassa sijaitsevassa työhuoneessa istuu kolme ompelijaa. Poljettavan ompelukoneen rytmistä taka-taka-ääntä rikkoo välillä nauruu, välillä lasten huudot. Oven edustalla ryömii noin puolivuotinen lapsi, joka yrittää kovasti päästä kynnyksen yli. Lopulta se onnistuu, ja tyttö saa iloiset kannustushuudot.

19-vuotias Amina Chimanuka on ompelemassa mekkoa. Hän tuli Ugandaan neljä vuotta sitten äitinsä kanssa. Koko lapsuutta Kongossa oli varjostanut sota, ja Ugandassa oli vihdoin rauha.

Mutta paljon muuta ei ollut – ei rahaa, ei töitä. Päällimmäisenä mielessä oli pärjääminen ja eloonjäänti, ei koulutus.

Amina Chmanuka unelmoi omasta ompelukoneestaan. Rwamwanjassa ommellaan vanhoilla koneilla, sillä sähkönsaannista ei ole taetta.
Amina Chmanuka unelmoi omasta ompelukoneestaan. Rwamwanjassa ommellaan vanhoilla koneilla, sillä sähkönsaannista ei ole taetta. Michele Sibiloni / Yle

Ugandassa Chimanuka teki kuten moni muukin nuori. Hän yritti joutilaana saada päivät kulumaan ja hankkia ruokaa vatsaansa. Monelle teinille se tarkoitti myös päihteiden käyttöä ja pikkurikollisuutta.

Sitten Chimanuka kuuli yrittäjäkoulutuksesta. Nyt hän on valmistunut ja unelmoi omasta ompelimosta. Chimanuka saa toistaiseksi käyttää ystävänsä ompelimon konetta.

– Jos ystäväni yhtäkkiä päättää, etten enää saa käyttää tätä konetta, minulla ei ole enää mitään, hän sanoo huolestuneena.

Chimanuka sanoo, että hänelle tärkeintä on ollut oppia säästämistä ja järkevää sijoittamista, jotta elämä kädestä suuhun loppuisi. Hän haluaisi sijoittaa ompelukoneeseen.

Nuorisotyöttömyys on korkea

Johnny Bukuru ja Amina Chimanuka ovat onnekkaita. Maailmanlaajuisesti vain noin viidesosa pakolaisista saa toisen asteen koulutuksen. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan ennen, ja monen nuoren tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, minkälaisen koulutuksen hän voi pakolaisaikanaan saada.

– Koulutus on pakolaisille tapa ottaa elämä haltuun, sanoo Tita Cang, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kenttäpäällikkö Rwamwanjassa.

– Koulutuksen kautta he myös oppivat, että pitää tehdä töitä saavuttaakseen unelmiaan, hän jatkaa.

Rwamwanjassa asuu noin 70 000 pakolaista, suurin osa kongosta. Ugandassa on yhteensä yli miljoona pakolaista. Pohjoisosissa suurin osa tulee Etelä-Sudanista.
Rwamwanjassa asuu noin 70 000 pakolaista, suurin osa kongosta. Ugandassa on yhteensä yli miljoona pakolaista. Pohjoisosissa suurin osa tulee Etelä-Sudanista. Michele Sibiloni / Yle

Ugandasta on myös uutisoitu, että suuri pakolaismäärä on aiheuttanut kitkaa pakolaisten ja paikallisväestön välillä. Jotkut itsekin köyhät ugandalaiset kokevat, että pakolaiset saavat paremmat koulut, enemmän ruoka-apua ja ilmaista viljelymaata, kun taas paikalliset eivät saa mitään.

Nuorisotyöttömyys Ugandassa on korkea, mutta Cang ei usko, että pakolaisten tulo ugandalaisille markkinoille aiheuttaisi konfliktia.

– Sinun pitää aina tehdä parhaasi, olitpa missä tahansa päin maailmaa. Joskus pakolaiset ovat parempia kuin ugandalaiset, joskus toisinpäin, Cang sanoo.

Kurssitodistus avaa ovia

Vaikka suurin osa suomalaisen yrittäjätutkinnon saaneista onkin pakolaisia, myös ugandalaiset hyötyvät. Noin kolmasosa valmistuneista on ugandalaisia.

Yksi paikallisista opiskelijoista on Richard Nyakana. Hän seisoo huteran näköisellä rakennustelineellä kolmisen metriä korkealla ja koppaa alhaalta heitettyjä tiiliskiviä. Laastia väliin ja seuraava kivi riviin. Talon rakentaminen kestää noin pari viikkoa.

Nyakana unelmoi aina rakennusmiehen työstä, ja muutama vuosi sitten hän sai Rwamwanjassa Kirkon ulkomaanavun kurssilla oppia, miten tehdään tiiliskiviä.

Sen jälkeen hänet hyväksyttiin suomalaisen yrittäjätutkinnon kurssille, ja bisnes lähti kasvuun. Nyt hän myös palkkaa muita yritykseensä.

– Tämän ansiosta ystävystymme helpommin pakolaisten kanssa ja heistä tulee osa meitä. Näin voimme myös parantaa nuorten tulevaisuutta, 22-vuotias Nyakana sanoo.

Ugandalainen Richard Nyakana oli ensimmäisiä, joka sai suomalaisen tutkinnon. Nyt hän myös opettaa muita.
Ugandalainen Richard Nyakana oli ensimmäisiä, joka sai suomalaisen tutkinnon. Nyt hän myös opettaa muita. Michele Sibiloni / Yle

Rakentamisen lisäksi Nyakana myy valmistamiaan tiiliskiviä muille rakennusyrittäjille. Hänen mukaansa kurssin päättötodistus avaa paljon ovia.

– Täällä on suuri tarve rakentajille. Jos esimerkiksi järjestö hakee urakoitsijaa, todistus antaa lähes varmasti työpaikan, Nyakana kertoo.

Eri maa, sama koulutus

Ville Wacklin huomauttaa, että tutkinnon päämääränä ei ole saada pakolaisia Suomeen tai EU:n alueelle. Hankkeen tarkoitus on tarjota hyvänlaatuinen koulutus pakolaisille ja ugandalaisille, jotta he ovat hyödyksi itselleen ja yhteiskunnilleen.

– Koulutuksessa arvioimme osaamista samoilla kriteereillä kuin Suomessakin. Jonkin verran täytyy tietenkin ottaa konteksti huomioon ja tehdä vaatimukset sellaisiksi, että tutkinnon voi ylipäätään suorittaa täällä, hän sanoo.

Suomalaisesta näkökulmasta on kuitenkin hyötyä, jos joku sattuisi Suomeen päätyä. Silloin on koulutettua työvoimaa, jota pystyy työllistämään pienellä jatkokoulutuksella.

– Silloin on jokin koulutuspalikka, jonka varassa voi jatkaa koulutustaan, Wacklin sanoo.

Kotimaassaan Kongossa yhteiskuntaoppia opiskellut Johnny Bukuru unelmoi nyt yrityksensä laajentamisesta pakolaisasutusalueen ulkopuolelle. Markkinat ovat rajoitetut täällä, ja pakolaisten ostovoima heikko.

Tähän asti Bukuru on hakenut kankaansa Ugandan pääkaupungista Kampalasta, mutta tutkinnon myötä hän uskaltaa unelmoida.

– Voisin vaikka mennä Kiinaan ostamaan kankaita ja tuoda tänne, Bukuru tuumii.

Lue lisää Ugandasta:

Afrikassa käydään "modernia orjakauppaa" – ugandalainen Shamim luuli lähtevänsä kotiapulaiseksi, mutta joutuikin Dubaihin myymään seksiä

Slummissa kasvanut poptähti nousi Ugandan presidentin pahimmaksi viholliseksi – Bobi Wine käänsi pahoinpitelyn poliittisesti hyödykseen

Rikostutkinta sakkaa Ugandassa – Nämä 5 kysymystä ovat avoinna suomalaisen liikemiehen mysteerikuolemassa