Sami Kolamon kolumni: MM-lätkän Mörkö-ilmiö kertoo populaarikulttuurin lumovoimasta

Urheilu lainaa populaarikulttuurista ja tankkaa energiaa paikallistunteesta, kirjoittaa Sami Kolamo.

Kuva: Jani Aarnio / Yle

Kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995, kaukalossa sankareina häärivät ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu. Kuten jääkiekkoa seuraavat hyvin tietävät kolmikolla tarkoitetaan Saku Koivua, Ville Peltosta ja Jere Lehtistä. Viime sunnuntaina Bratislavassa mestaruuskannun nosti ilmoille – urheilutoimittajien mukaan korkeammalle kuin koskaan aiemmin – kapteeni Marko ”Mörkö” Anttila.

Kapteeni Anttilan yksi hellittelynimistä on ilmeisen pitkään ollut Mörkö. Nettimeemien ja Arabian mörkömukien myyntipiikin perusteella anttilalainen Mörkö vertautuu nyttemmin muumilaaksossa laahustavaan satuhahmoon.

Naissatuhahmon ja parimetrisen mieskiekkoilijakörilään niveltäminen toisiinsa herättää toiveita maailmasta, jossa erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan avoimesti ilman tarpeettomia vihanpurkauksia.

Kiinnostavaa on, että Tove Janssonin Mörkö on naispuolinen: ruotsiksi Mörköä puhutellaan hon-persoonapronominilla. Naissatuhahmon ja parimetrisen mieskiekkoilijakörilään niveltäminen toisiinsa herättää toiveita maailmasta, jossa erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan avoimesti ilman tarpeettomia vihanpurkauksia – semminkin kun haastatteluissa joukkuetoverit luonnehtivat Mörköä vilpittömäksi ja empaattiseksi. Tosin Noora Vaarala tulkitsee Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun)(27.5.2019), että muumilaakson Mörkö saattoi olla ahdasmielinen arvokonservatiivi.

Niin tai näin. Anttila, jota myös Lempäälän lempeäksi jättiläiseksi kutsutaan, tuskin vastustaa maailmaa, jossa toisiin suhtaudutaan ennakkoluulottomasti.

Mörkö-Markosta ei ole tehty mediassa vain Suomen vaan yhtä lailla myös synnyinpaikkansa Lempäälän sankari. Lempäälässä MM-kisamatseja saattoi katsoa jättinäytöltä jäähallin kokoisessa ”Mörkö-studiossa” (siirryt toiseen palveluun). Urheilulle on ominaista paikkojen välinen kilpailu ja siten tunteellinen kiinnittyminen paikkoihin – erikokoisiin paikkoihin. Kyse on nimenomaan Suomenjääkiekkomaajoukkueesta tai OulunKärpistä.

Anttila pelaa Suomen maajoukkueessa ja HelsinginJokereissa sekä asuu pääkaupungissamme, mutta on loppupeleissä lempääläläinen. Aamulehti(28.5.2019) osasi puolestaan luetella jääkiekkomaajoukkueen Tampere-taustaiset pelaajat. Heitä on jopa kymmenen, mukaan lukien Anttila, joka aikoinaan edusti Ilvestä.

Kuinka moni suomalainen mahtuisi Euroopan joukkueeseen, jos jääkiekossa olisi golfin Ryder-cupin tyyppinen kilpailu?

Lempäälä, Tampere, Helsinki, Suomi – Kuinka moni suomalainen mahtuisi Euroopan joukkueeseen, jos jääkiekossa olisi golfin Ryder-cupin tyyppinen kilpailu? EntäMaa-planeetan tähtisikermään, jos Siriuksen ykköstykit haastaisivat meikäläiset? Yksi Kaisaniemen kansanjuhlan esiintyjistä oli palkittu laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Paula Vesala. Käsi pystyyn kuka tietää, mistä hän on kotoisin?

Urheilu kiinnittyy paikkaylpeyteen ja toimittajat sekä fanit nappaavat tarinan pätkiä ja juonen käänteitä sekä henkilöhahmoja populaarikulttuurista. Malliesimerkki paikkakunnan ja populaarikulttuurin välisestä kytköksestä on Mörkölä. Jääkiekon MM-finaalin jälkeen Lempäälään vievän tien varrelle ilmestyi kotikutoinen Mörkölä 1 -katukyltti. Toiseen kohtaan tietä oli kiinnitetty varoitusmerkki (siirryt toiseen palveluun), jossa Mörkö pitelee jääkiekkomailaa poikittain käsissään. Tällaisissa kielipeleissä mestareita eivät yleensä ole kaupunkibrändikonsultit ja muut markkinoijat vaan fanit, joiden ajattelua ei ohjaa yksiulotteinen tuotteistamisen logiikka.

Televisiosarja Frendien hahmot puolestaan joutuvat vastusteluistaan huolimatta kuuntelemaan Löikö Mörkö sisään -biisiä.

Fanit ovat taitavia mielikuvattelijoita. Heidän kuvilleen ja videoilleen on ominaista leikillisyys ja ajoittain dadaistisesti rönsyilevä huumori. Verkossa kiertävissä meemeissä (siirryt toiseen palveluun) Mörkö esiintyy viikatemiehenä, joka yksitellen listii vastustajansa. Miracle on Ice kuvan rinnalle on istutettu Mörököl on Ice kuva. Televisiosarja Frendien hahmot puolestaan joutuvat vastusteluistaan huolimatta kuuntelemaan Löikö Mörkö sisään -biisiä.

Useissa nettimeemeissä kuviin ympättyjen valtioiden lippujen avulla kerrotaan paikkojen välisistä voimasuhteista. Nämä tarinat eivät kuitenkaan viesti tunkkaisesta ja ahtaasta vaan avoimesta ja iloisesta kansallistunteesta. Jääkiekkohurmoksen yhteydessä onkin puhuttu todellisesta karnevaalimeiningistä. Karnevaalia ilmentää villi ruumiillinen nautinto. Sen aikana arjen käyttäytymisnormit nyrjäytetään sijoiltaan ja hierarkkiset valtasuhteet kumotaan. Toisin sanoen karnevaaleissa valtaapitävät, kuten kuninkaalliset ja poliitikot, eivät ole palvonnan kohteena. Päinvastoin, heille ja heidän kanssaan voidaan nauraa. Karnevaaleissa ei ole sijaa ”Putin, Putin” tai ”Sauli, Sauli” -tyyppisille kannustushuudoille.

Sami Kolamo

Kirjoittaja on urheiluun perehtynyt mediatutkija ja aineenopettaja. Hänen arkeaan on elävöittänyt niin Suomen miesten kuin naisten jääkiekkomaajoukkueen viimeaikaiset saavutukset – puhumattakaan Englannin Valioliigan joukkueiden menestyksestä eurokentillä.