EU-kirjeenvaihtaja vaikeuksissa turvamiehen kanssa Euroopan uuden ajan koittaessa

Eurooppa-kirje: Suurvallan johtaja kehui Suomen Juha Sipilää, Petri Raivio todisti "lehdistökarsinasta" .

Eurooppa
Petri Raivio
Eurooppa-kirjeen tekijänä tänään kirjeenvaihtaja Petri Raivio.Petri Raivio, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

– Minulle ei makseta siitä, että uskon mitä ihmiset minulle sanovat, sanoi Euroopan parlamentin turvamies evätessään minulta pääsyn rakennukseen eurovaalien jälkeisenä maanantaina.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ongelma oli tv-kamera, jota olin tuomassa turvatarkastuksen läpi taloon. Turvamies oli sitä mieltä, että kameraa ei saa tuoda sisään ilman kuvauslupaa.

Minä olin sitä mieltä, että kuvauslupaa ei tarvita kameran tuomiseen vaan kuvaamiseen rakennuksen sisällä, mikä ei ollut suunnitelmissani.

Miten sitä paitsi pääsen hakemaan lupaa, jos en pääse rakennukseen sisään?

Vaalitulokset saatiin turvamiehestä huolimatta lopulta kerrottua. Se oli hyvä, sillä Eurooppa heräsi maanantaina uuteen aikaan. Tuolloin päättyi 20 vuotta kestänyt apatian ajanjakso, jonka ajan alle puolet eurooppalaisista oli vaivautunut äänestämään eurovaaleissa.

Äänestysvilkkaus kohosi peräti kahdeksan prosenttiyksikköä 50,5:een. Viimeksi se oli ylittänyt 50 prosentin haamurajan vuoden 1994 vaaleissa. Silloin jäsenmaita oli 12 ja Euroviisut oli ainoa eurooppalainen äänestys, johon Suomikin sai osallistua. Suomen edustaja CatCat sai muuten tuolloin 11 pistettä, joista 10 Kreikasta.

Vuoden 2019 vaaleissa eurooppalaisilla oli siis asiaa, mutta kansan viesti oli monitulkintainen.

Osa äänestäjistä halusi palkita kansallismielisiä ja EU-kriittisiä puolueita esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Unkarissa, Puolassa ja Britanniassa. Tätä ajatusmaailmaa edustavat puolueet päätyivät ykkössijalle neljässä EU:n kuudesta väkirikkaimmasta maasta.

Toisaalta Pohjoismaissa nationalismi ei maistunut. Ruotsidemokraatit sai vain yhden lisäpaikan, perussuomalaisten paikkamäärä pysyi ennallaan ja Tanskan kansanpuolueen kannatus romahti.

Osa äänestäjistä siirtyi puolestaan kohti liberaalimpaa ajatusmaailmaa. Vihreät nousivat kakkossijalle Saksassa ja Suomessa, ja kolmoseksi Ranskassa. Liberaaliryhmä Alde kasvoi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi.

Perinteiselle oikeisto-vasemmisto-akselille profiloituvat isot puolueet ottivat takkiin. Sekä keskustaoikeiston EPP että sosiaalidemokraatit hävisivät paikkoja.

Suomessa muutoksen kaipuu ei ollut lopulta valtavaa. Enemmistö vanhoista euroedustajista säilytti paikkansa.

Eurooppalaisia siis kiinnostaa EU, ja he haluavat muutosta – mutta mihin suuntaan, ja kenen johdossa? Sitä asettuivat pohtimaan jäsenmaiden johtajat illallisen äärellä tiistai-iltana Brysselissä.

Yhden asian illallinenkin on EU:ssa huolellisesti lavastettu show, jossa jäsenmaiden johtajat astelevat yksi kerrallaan neuvoston uuteen Europa-rakennukseen kameroiden surratessa. Toimittajat on sullottu ahtaaseen karsinaan kyselemään pääministereiltä kommentteja.

Pari minuuttia ennen pääministeri Juha Sipilän saapumista EU-huippukokoukseen tilanne näytti suomalaisten kannalta kehnolta. Toimittajakarsinan eturivi oli täynnä belgialaisia ja bulgarialaisia.

Belgialaisilta liikeni puoli metriä tilaa Sipilän kaartaessa jo pitkin punaista mattoa. Viesti oli, että Suomi lobbaa EU:n huippunimityksissä Olli Rehniä ja Erkki Liikasta Euroopan keskuspankin johtoon. Ranskan Emmanuel Macron taas vaati tasa-arvoa nimityksiin.

Kokouksen jälkeen Sipilä tulkitsi vaalitulosta niin, että kansa haluaa keskittyä samoihin asioihin kuin Suomi EU:n puheenjohtajamaana: vapaakauppaan, turvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Nämä kysymykset ovat myös tärkeitä ryhmille jotka näissä vaaleissa pärjäsivät, Sipilä sanoi.

Aikakauden loppu koitti myös Sipilälle itselleen, jolle kokous oli hyvin todennäköisesti viimeinen. Hän neuvoi seuraajaansa keskittymään verkostoitumiseen.

Sipilä itse sai Ranskan presidentiltä Emmanuel Macronilta spontaanit kehut tämän poistuessa illalla paikalta.

– Hän on rakentava kollega, Macron luonnehti.

Sipilä lähtee, Macron jatkaa. Kesäkuun huippukokouksessa Suomen paikalla istuu todennäköisesti Antti Rinne.

#SOMESSA: Sotkuja EU-vaaleissa siellä täällä

twiitti3105_2019.jpg
Twitter

Moni EU-kansalainen ei päässytkään äänestämään Britanniassa. Äänioikeuteen tarvittiin kaksinkertaista rekisteröintiä. Jos sitä ei ollut tehnyt tai viranomaiset eivät olleet vieneet rekisteröintiä loppuun, vaaliuurnilla odotti ikävä yllätys. Nyt Twitterissä leviää #DeniedMyVote (siirryt toiseen palveluun) -hashtag, jonka kautta twitteristit purnaavat brittibyrokratiaa vastaan.

Myös ulkomailla äänestäneet romanialaiset suuttuivat (siirryt toiseen palveluun)monissa Euroopan kaupungeissa, koska he joutuivat jonottamaan tuntikaupalla äänestämään. Ainakin esimerkiksi Lontoossa ja Brysselissä jonottaneet epäilivät, että hallitus ruuhkautti äänestyskopit tahallaan, koska romanialaiset äänestivät samalla myös korruption vastaisista toimista.

#FAKTA Suomessa ikäihmisiä EU-keskiarvoa vähemmän

ikaihmiset.png
Joel Kanerva / Yle

Suomessa ollaan huolissaan väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Vanheneva väestö ei koske ainoastaan Suomea, sillä kyseessä on pitkäaikainen eurooppalainen kehityssuunta. Itse asiassa Suomessa 80 vuotta täyttäneitä on vielä toistaiseksi EU-keskiarvoa vähemmän. (siirryt toiseen palveluun)

EU:ssa on tällä hetkellä hieman yli kolme työikäistä jokaista 65 vuotta täyttänyttä kohti. Huoltosuhde heikkenee, sillä väestö elää yhä pidempään ja lapsia tehdään vähemmän. Ennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneiden osuus yli tuplaantuu EU-maissa. Vuonna 2080 heitä on jo 12,7 prosenttia väestöstä.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Kuka oikeastaan voitti eurovaaleissa ja mureneeko vanha valta?

Pekka Haavisto, Teuvo Hakkarainen, Petteri Orpo
Eurovaalien tuloksessa oli juhlimista vihreiden Pekka Haavistolla (vas.), perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisella ja kokoomuksen Petteri Orpolla.Lehtikuva, Lasse Isokangas / Yle

Miltä eurovaalien tulos näyttää Suomen kartalla? Sitä pohtii analyysissaan (siirryt toiseen palveluun) politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Valta eurovaaleissa valuu etelän kaupunkeihin maaltamuuttoa nopeammin ja Pohjois-Suomi katosi kokonaan meppikartalta, Hakahuhta kirjoittaa. Valta eurovaaleissa valuu etelän kaupunkeihin jopa maaltamuuttoa nopeammin. Kaupunkilaiset ja koulutetut olivatkin eurovaalien voittajia.

Yle julkaisi myös ensimmäistä kertaa interaktiivisen jutun, josta voit tutkia, miten eri suomalaisten alueiden tulo- tai koulutustaso heijastui vaalitulokseen. Esimerkiksi SDP keräsi kannatusta pienituloisemmilta alueilta kuin perussuomalaiset. Pääset tutkimaan alueita ja tuloksia täältä.

Nyt on alettava keskustelu siitä, kuinka paljon ja mitä asioista kannattaa hoitaa EU:n kautta ja mitä asioita kannattaa hoitaa jäsenmaissa ja miksi. Ja mukaan tähän keskusteluun on syytä saada sekä niin sanotut EU-myönteiset että EU-kriittiset tahot. Näin arvio Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo Brysselin koneen haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun) Elon mielestä tässä keskustelussa etenkin EU:n ja sen jäsenmaiden roolia ja linjaa puolustusasioista on alettava vakavasti miettiä uudella tavalla muuttuneen globaalin tilanteen takia.

Suomen uudet mepit on nyt valittu. Etenkin uusille mepeille edessä on melkoinen tulikaste. Testaa tästä jutusta, miten itse pärjäisit meppinä. Vinkkejä saa esimerkiksi täältä (siirryt toiseen palveluun). Uuden mepin kannattaa ryhmäytyä Euroopan parlamentissa. Satu Helinin video näyttää, miten mepit voivat vaikuttaa parlamentin päätöksentekoon.

Täältä (siirryt toiseen palveluun) löydät eurovaalien kaikki tulokset Suomesta

Euroopan parlamenttiin uudelleen valitut Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertovat Politiikkaradiossa (siirryt toiseen palveluun)arvionsa, miksi vanhat valtaryhmät Euroopan parlamentissa menettivät meppipaikkoja.

Kumpula-Natri ja Pietikäinen pohtivat myös kansallismielisten puolueiden tekeillä olevaa ryhmää, joka kokoontuu tänään keskiviikkona Brysselissä. Keitä ovat nämä Euroopan kansallismieliset, joiden kanssa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ovat lyöttäytymässä yhteen?

ENSI VIIKOLLA: Kaksi Donaldia ja yksi Theresa

Euroopan huomio kääntyy ensi viikolla Britanniaan, kahdestakin syystä. Maanantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu valtiovierailulle saarivaltioon, jonka pääministeri Theresa May emännöi Trumpia viime töikseen ennen kuin eroaa tehtävästään virallisesti perjantaina.

Trump ja May ehtivät myös osallistua Normandian maihinnousun 75-vuotisjuhlallisuuksiin torstaina Kanaalin toisella rannalla. Samaan aikaan mantereella jatketaan eurovaalituloksen perkaamista: Puolueet keskustelevat järjestäytymisestään, ja Euroopan Donald eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk ryhtyy selvittämään, kuka kelpaisi sekä jäsenmaille että parlamentille seuraavaksi EU-komission puheenjohtajaksi.

Suomalaisten lempiaihe eli kesäaika on esillä loppuviikosta ministerikokouksessa Luxemburgissa, mutta asia tuskin nyt etenee.

Käsillä alkavat olla viimeiset ministerineuvoston kokoukset ennen Suomen puheenjohtajakauden alkamista heinäkuun alussa. Kotimaisista hallitusneuvotteluista riippuu, ehtivätkö uudet suomalaisministerit kokouksiin mukaan vai joutuvatko he kylmiltään johtamaan niissä puhetta vuoden loppupuoliskolla.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)