Turvapaikanhakijana tullut Gabar Othman kauhistui kylmyyttä ja kieltä, mutta päätti jäädä – nyt hän puhuu seitsemää kieltä ja auttaa muita kotoutumaan

Maahanmuuttajataustaiset kotoutumisvalmentajat auttavat kaltaisiaan suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

maahanmuuttajat
Gabar Othman Kemin Valtakadulla.
Monet Tornion kautta Suomeen tulleet maahanmuuttajat jatkoivat samantien Etelä-Suomeen. Gabar Othman viihtyy Meri-Lapissa.Yle / Kyösti Vaara

Puutteellinen kielitaito ja kulttuurierot voivat olla merkittävä este maahanmuuttajan sopeutumiselle, mutta omankielinen tuki voi edistää kotoutumista ja työllistymistä. Esimerkiksi Kemissä vertaistuen hyödyntämisestä on saatu hyviä kokemuksia Maahanmuuttaja ohjaamossa.

Siinä maahanmuuttajataustaiset kotoutumisvalmentajat auttavat toisia maahanmuuttajia. Yksi hankkeesta apua saavista on irakilainen Hussein Abbas.

2015 Suomeen tullut ei ole vielä päässyt suomen opinnoissa kovin pitkälle. Hänen mukaansa onkin paljon helpompi keskustella kotoutumiseen vaikuttavista asioista, kuten suomalaisesta työelämästä, kun ei jää kielimuurin taakse.

– On paljon helpompaa, kun joku kääntää asioita minun omalle kielelleni, koska en hallitse vielä englantia ja suomen kieltä kovin hyvin, Abbas sanoo englanniksi.

Maahanmuuttaja ohjaamo -hankkeen projektipäällikkö Jaana Tapalisen mukaan omaa kieltä puhuva kotoutumisvalmentaja on maahanmuuttajalle kanssakulkija kielen ja yhteiskunnan ymmärtämisessä.

– Monesti integroituminen ja kotoutuminen helpottuu ja sitä kautta myös kaikki muut elämänhallinnalliset asiat. Muodostuu hieman helpommaksi selvitä, kun on omakielinen apu takana, Tapalinen sanoo.

Lumi oli shokki, mutta Gabar Othman päätti jäädä

Yksi Kemin Maahanmuuttaja ohjaamon neljästä omakielisistä kotoutumisvalmentajista on Gabar Othman. Irakista maahan vuonna 2015 tullut kurdimies oli itse vähällä jäädä syrjään suomalaisesta yhteiskunnasta ja vietti aikaansa vastaanottokeskuksessa käymättä edes ulkona.

Nyt hän puhuu suomen lisäksi viittä eri kieltä ja kolmea kurdin kielen murretta.

– Olin alussa aivan kuin shokissa lumesta ja jäästä. Ulkona oli varmaan 20 astetta pakkasta. Sanoin kaverille, että en varmana mene ulos. Pyysin häntä ostamaan minulle riisiä kaupasta.

Kahtena ensimmäisenä vuonna hän ei halunnut oppia suomea, koska Suomessa lähes kaikki osaavat jonkin verran englantia. Sitten mieli muuttui.

– Aikaisemmin ajattelin, että ehkä ei kannata opiskella, koska suomi on niin vaikea kieli ja tulevaisuus ei ole täällä selvä. Mietin, että mitä jos minulle sanotaan, että pois Suomesta? Vähitellen aloin miettiä, että minulle paras vaihtoehto on, että jään Suomeen ja alan opiskelemaan.

Gabar Othman työpaikallaan Kemin Maahanmuuttajien ohjaamossa kotoutumisvalmentajana
Gabar Othman työskentelee Kemin Maahanmuuttajien ohjaamossa kotoutumisvalmentajanaYle / Kyösti Vaara

Torniosta Kemin kautta Tampereelle ajautunut Othman palasi Tornioon, missä hänellä oli opiskelupaikka maahanmuuttajien peruskoulussa.

Alkuvaiheessa hän hämmästeli alkuvaiheessa suomen kielen rakennetta ja kummallisuuksia.

– Jos sanon, että minä käyn salilla ja minä menen salille. Mikä ero näissä on?

"Koulussa oli pakkoarabia, kuten täällä on pakkoruotsi"

Sinnikäs työ ja harjoittelu myös koulun jälkeen kotona toi tulosta: kolmen kuukauden kuluttua Gabar Othman puhui suomea jo auttavasti. Toki tottumuksella kieltenopiskeluun saattoi olla vaikutusta, sillä suomi oli jo viides hänen opiskelemansa kieli.

Entuudestaan hän puhui äidinkielensä badinin lisäksi persiaa, turkkia englantia ja arabiaa. Badini on kurdinkielen murre. Othman osaa kurdin kielen murteista lisäksi soranîa ja kurmandzia.

– Arabia ei ole kovin vahva kieli, mutta pärjään sillä kuitenkin hyvin. Meillä on Irakissa kouluissa pakkoarabia, kuten täällä on pakkoruotsi, hän naurahtaa.

Opiskelumotivaation kanssa hänellä ei ole ollut ongelmia ennen Suomeen tuloaan.

– Tykkään opiskelusta ja koulussa olin aina paras oppilas, koska en halua, että joku muu on parempi kuin minä.

Omakielinen tuki auttaa niitä, joille suomi on vielä vaikeaa

Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä hankkeen ideana on, että ihmiset pääsevät mukaan yhteiskunnan toimintaan jo ennen, kun he ovat saavuttaneet hyvä kielitaidon. Puutteellinen kielitaito ja kulttuurierot voi olla merkittävä este maahanmuuttajan sopeutumiselle.

Omakielisellä avulla pidetään huolta niistä maahanmuuttajista, jotka eivät vielä ole ehtineet saavuttaa hyvää kielen taitoa kursseilla. Palvelu on uutta Suomessa.

– On olemassa erilaisia omakielisiä palveluja eri paikkakunnilla, mutta tällaista laajamittaista monikielistä ura- ja kotoutumisvalmennuksen toimintaa ei vielä muualla ole, sanoo projektipäällikkö Jaana Tapalinen.

Oleskeluluvan puuttuminen huolettaa

Hanke aloitti toimintansa Kemissä tammikuussa ja sillä on rahoitus kolmeksi vuodeksi. Asiakkaina on jo puolen sataa maahanmuuttajaa. Yhteyksiä haetaan paikallisiin yrityksiin työ- ja työkokeilupaikkojen saamiseksi maahanmuuttajille.

Gabar Othman palkattiin määräaikaiseksi kotoutumisvalmentajaksi, vaikka hänellä ei ole passia eikä henkilötunnusta.
Hän onnistui vakuuttamaan ohjaamon väen innokkuudellaan ja kielitaidollaan.

– Sain lopulta kolmen vuoden työsopimuksen täältä ohjaamosta. Sanoin heille, että olisin hyvä esimerkki, että kannattaa opiskella kieliä.

Mies on onnellinen työpaikasta, mutta mieltä painaa se, että hän ei ole saanut vielä oleskelulupaa Suomesta.

– Olen ajatellut hakea työperusteista oleskelulupaa, mutta ongelma on se, että minulla ei ole passia. Kun Migrin sivuilta katsoo, niin passi on joka paikassa vaatimuksena.

Gabar Othman sanoo, että hänen passinsa meni Kreikassa meren pohjaan.

Odottaminen, epävarmuus ja joutenolo masentavat.

– Minulle sanottiin, että Irak on turvallinen maa. Kuitenkin joka päivä ihmisiä kuolee ja kamalia asioita tapahtuu siellä. En voi mennä takaisin Irakiin.

Lue myös:

Tuore tutkimus: Ohjaamot ovat nuorille tärkeä paikka – 21-vuotias opiskelija löysi sieltä uuden suunnan elämälleen

Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa

Suomen kielen opetus oli 20-vuotiaasta Merim Al-Kharsanista liian vaikeaa, siksi hän kirjoitti arabiankielisen oppikirjan kahdella äidinkielellään