Pääskyt päihittivät purkukoneet – vanha koulu jyrätään vasta pesinnän jälkeen

Tervapääsky on nykyään Suomessa erittäin uhanalainen. Parinkymmenen linnun yhdyskunta on vuosikymmeniä pesinyt Sysmän betonikoulun räystäiden alla.

luonnonsuojelu
Tervapääskyjen pönttöjä Sysmässä.
Sysmässä purettavassa koulussa vuosikausia asunut tervapääskyjen yhdyskunta sai uudet linnunpöntöt naapuritaloon.

Sysmän yhteiskoulu on 60-luvulla rakennettu betoninen järkäle, joka oli tarkoitus jyrätä maan tasalle heti lukuvuoden päätyttyä. Toisin kävi. Kosteusvaurioiden takia käytöstä poistettu rakennus sai muutaman kuukauden lisäaikaa sen kesäasukkaiden takia.

Koulun naapurissa asuva lintuharrastaja Tarja-Kaarina Tapiola otti yhteyttä kuntaan ja pyysi siirtämään purkamista kesän yli, jotta tervapääskyt poikueineen ehtivät turvallisesti alta pois.

– Purkutyön siirtäminen pari kuukautta eteenpäin ei aiheuta lisäkustannuksia. Sen takia päätimme, että pääskyt saavat olla vanhoissa pesissään vielä tämän kesän, sanoo Sysmän kunnan tekninen johtaja Taneli Rasmus.

Kunta on saanut lintuystävällisestä suhtautumisesta paljon hyvää palautetta.

– Meille suhteellisen pienellä päätöksellä on linnuille iso merkitys, toteaa Rasmus.

Korvaavat asunnot tarjolla

Sysmän väestö ikääntyy ja vakituisten asukkaiden määrä laskee. Kunta tunnetaan kesäasukkaistaan. Myös siivekkäät kesävieraat yritetään saada viihtymään senkin jälkeen, kun vanha koulu puretaan pois.

Sysmän yhteiskoulu, koripalloteline
Sysmän vanha koulu on tervapääskyjen kesäkoti. Johanna Talasterä / Yle

Tervapääskyille nikkaroitiin uusi asuinalue viereiseen rakennukseen. Kunnan ja seurakunnan yhteisen Olavin toimintakeskuksen räystään alla on komea rivi uusia linnunpönttöjä.

Taneli Rasmuksen mukaan asumuksia on tarjolla enemmän kuin vanhassa koulurakennuksessa.

– Pyrimme jopa pieneen muuttovoittoon.

Paikkauskollinen kesäasukas

Lintuharrastaja Heikki Kolunen katselee kiikarilla vanhan koulun yläpuolella huimaa vauhtia syöksyileviä tervapääskyjä. Linnut ovat saapuneet Afrikasta edellisellä viikolla ja nyt meneillään on keväiset puuhat.

– Niillä on kiivas soidinlento ja parinmuodostus käynnissä, kertoo Heikki Kolunen.

Pääskyt ovat vuosikymmenten ajan pesineet koulun räystään alla olevissa ilmanvaihtotorvissa. Ne pesivät samassa kolossa koko ikänsä. Puolisoakaan ei vaihdeta mikäli molemmat pysyvät hengissä. Tervapääsky elää jopa 15-vuotiaaksi.

– Tervapääsky on hyvin konservatiivinen lintu. Kun se kerran johonkin paikkaan asettuu pesimään, niin siinä se pysyy.

Nyt saapuessaan tervapääskyt majoittuivat koululle vanhoihin koloihinsa. Uudessa, keltaisessa pönttörivistössä pesii muutama pikkuvarpunen.

Ensi keväänä lintujen taas saapuessa koulu on jyrätty maan tasalle. Heikki Kolunen uskoo, että alueella pesimään tottuneet vanhat tervapääskypariskunnat asettuvat vieressä tarjolla oleviin uusiin asumuksiin viimeistään vuoden, parin kuluttua.

– Pääskyillä on kiire. Ne tulevat Afrikasta, kaukaa päiväntasaajan tienoilta. Sieltä ei kannata turhaa reissua tänne tehdä, summaa Kolunen.

Tervapääskyn poikanen
Tervapääskyn poikanen hoidossa Heinolan lintutarhalla toissa kesänä. Johanna Talasterä / Yle

Tervapääsky on erittäin uhanalainen

Tervapääskyjen määrä vähentyy koko Euroopassa. Laji on harvinaistunut erityisen paljon täällä meillä pohjoisessa, ja se luokitellaan nykyään Suomessa erittäin uhanlaiseksi (siirryt toiseen palveluun). Tervapääskyjen vähenemisen syytä ei vielä tiedetä varmasti.

– Nyt tutkitaan, liittyykö se ilmassa lentävien hyönteisten määrän vähenemiseen. Se olisi todella dramaattista.

Heikki Kolusen mukaan linnuilta kerätään tänä kesänä ravintonäytteitä, jotta saadaan selville, mitä ne nykyään syövät.

– Näyte napataan siitä sivusta, kun tervapääsky tuo poikasilleen hyönteisiä.