Kolme kolmekymppistä lähti pikkukuntaan rakentamaan ydinvoimalaa – jopa tuhansien odotetaan tulevan perässä

Houkutteleva työ sai Joni Lyytikäisen, Satenik Narinyanin ja Henri Tahkolan lähtemään Pyhäjoelle, jossa on jatkossa tarjolla tuhansia työpaikkoja.

muutto
Pyhäjoki muuttaneet 10 kansi
Työ houkutteli Satenik Narinyanin, Joni Lyytikäisen ja Henri Tahkolan Pyhäjoelle. Paulus Markkula / Yle

Sininen kovaääninen traktori ajaa edestakaisin Pyhäjoen keskustaa. Sen sisälle on ahtautunut neljä nuorta miestä. Pohjoispohjalaisessa pikkukunnassa traktori toimii alaikäisten kulkuneuvona. Muuten kylänraitilla on hiljaista.

Pyhäjoen keskustasta ei juuri huomaa, että lähistöllä Hanhikivanniemellä on käynnistymässä yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista. Fennovoiman ydinvoimalan työmaalla odotetaan työskentelevän muutaman vuoden kuluttua jopa neljä tuhatta ihmistä. Se on noin tuhat enemmän kuin Pyhäjoella on asukkaita.

Ydinvoimayhtiö Fennovoimalla, Rosatomin tytäryhtiö RAOS Projejectilla ja pääurakoitsija Titan-2:lla työskentelee Pyhäjoella reilut 150 työntekijää. Parin vuoden kuluttua määrä on huomattavasti suurempi, sillä Fennovoiman pääkonttorin on määrä muuttaa Helsingistä Pyhäjoelle keväällä 2021. Tuolloin selviää, kuinka moni yhtiön noin 400 työntekijästä muuttaa pohjoiseen.

Rosatomin ja Titanin henkilöstä alkaa muuttaa alueelle enenevissä määrin siinä vaiheessa, kun ydinvoimalan rakentaminen alkaa.

Haastattelimme kolmea alueelle työn perässä muuttanutta.

Joni Lyytikäinen, 35, muutti viisihenkisen perheensä kanssa

Joni Lyytikäinen
Joni Lyytikäinen työskentelee Fennovoimalle.Paulus Markkula / Yle

Jykevä aita ja asiattomilta pääsy kielletty -kyltti kielivät alueesta, johon ulkopuolisilla ei ole asiaa. Aitojen sisäpuolella sijaitsee Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustyömaa.

Joni Lyytikäinen, 35, ajaa porteista läpi tottuneesti. Aidatun alueen sisäpuolella sijaitsee miehen työpaikka, jonka perässä koko Lyytikäisen viisihenkinen perhe muutti pari vuotta sitten Eurajoelta Pyhäjoelle. Vaikka Eurajoella on ydinvoimala, hän ei kuitenkaan ollut töissä siellä.

Rakentamisen laadunvalvonnan parissa työskentelevälle miehelle olisi löytynyt töitä muualtakin, mutta Lyytikäinen valitsi Fennovoiman ydinvoimalan ja pohjoisen.

Lyytikäisen mukaan perhe on kotiutunut Pyhäjoelle niin hyvin, että muutto takaisin etelään tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta ajatukselta.

– Muutimme tänne vakaana aikomuksenamme jäädä.

Lyytikäisillä ei ollut Pyhäjoelle muuttoon mitään muita syitä kun Jonin työ. Toisin kuin monilla muilla ydinvoimalan vuoksi alueelle muuttavilla, Lyytikäisillä ei ollut mitään linkkiä tai sukulaissuhteita pohjoiseen.

Töiden perässä muuttaminen Lyytikäiselle tuttua, sillä hän on ehtinyt asua Eurajoen ja Pyhäjoen lisäksi myös Torniossa. Mies on alkujaan kotoisin pääkaupunkiseudulta, joten hän on kulkenut töiden perässä päinvastaiseen suuntaan, kuin minne muuttovirrat suurinta osaa vievät.

Pyhäjoen ydinvoimala sijoittuu Oulun ja Kokkolan puoliväliin ja sen työssäkäyntialue on laaja. Lyytikäisten perhe valitsi asuinpaikakseen Pyhäjoen sen vuoksi, että ainakin perheen toinen vanhemmista voisi asua työpaikkansa lähellä. Myös Lyytikäisen puolison työpaikka löytyi lähistöltä.

Pyhäjoki muutt
Joni Lyytikäisellä riittää ydinvoimalan rakentamisessa valvottavaa vuosiksi.Paulus Markkula / Yle

Elämisen mutkattomuus ja asioiden nopea järjestyminen ovat tulleet positiivisina yllätyksinä. Esimerkiksi päivähoitopaikka järjestyi nopeasti.

Lyytikäinen sanoo, että työn perässä muuttaminen pistää perheen arjen aina uusiksi, mutta kotiutuminen on tapahtunut nopeasti. Lapset ovat löytäneet kavereita ja myös naapurit ovat tulleet tutuksi.

– Parin viikon asumisen jälkeen naapurit pyysivät syömään lettuja. Sellaista olisi tuskin tapahtunut pääkaupunkiseudulla, jossa kerrostalonaapuriansa hädin tuskin edes näkee, Lyytikäinen sanoo.

Myös elämisen rytmi ja pohjoinen mentaliteetti ovat tulleet tutuiksi. Ihmisillä ei ole kiire.

Lyytikäiset asuvat Pyhäjoella ostamassaan omakotitalossa. Ajatuksena on, että sen arvo nousee tulevaisuudessa.

Lyytikäinen uskoo myös, että kunnan palvelut paranevat ydinvoimalan myötä, samalla tavalla kuin kävi Eurajoella.

Myös harrastusmahdollisuudet ovat Lyytiselle riittävä. Hän harrastaa kalastamista ja golfaamista. Tunnin ajomatkan päästä löytyy kolme golfkenttää.

Ainoastaan harrastusvälineitä Pyhäjoelta ei saa. Pyöriä ja suksia on käyty ostamassa Oulusta. Muut ostokset onnistuvat helposti netin kautta.

Satenik Narinyan, 30, ihastui elämisen helppouteen

Pyhäjoki muutt
Satenik Narinyan pitää Pyhäjokea kotinaan. Paulus Markkula / Yle

Armenialaissyntyisen Satenik Narinyanin, 30, koti on sijainnut Pyhäjoen keskustan kupeessa vuodesta 2016 lähtien. Rosatomin palkkalistoilla oleva nainen on ensimmäisiä Pyhäjoelle ydinvoimalatyömaan perässä muuttaneita.

Myös Narinyanin latvialainen puoliso työskentelee ydinvoimalan parissa pääurakoitsija Titan-2:lla. Perheen kolmevuotias tyttö on arkisin päivähoidossa.

Toisin kuin Narinyanin perhe, valtaosa Rosatomin palkkalistoilla olevista ulkomaalaisista asuu Raahessa, parinkymmenen kilometrin päässä Pyhäjoelta.

Narinyanin mukaan eläminen Pyhäjoella on helppoa, sillä kaikki on lähellä. Lapsen päivähoito sijaitsee parin sadan metrin päässä kotoa ja töihin pääsee nopeasti. Juuri perheen vuoksi he päätyivät asumaan Pyhäjoelle.

Narinyan muutti Suomeen vuonna 2012, ja hän työskenteli Olkiluodon ydinvoimalan parissa ennen Pyhäjoelle muuttoa.

Laatuasiantuntijana työskentelevä nainen kertoo rakastavansa työtään, ja sen vuoksi hän muutti myös Pyhäjoelle. Paikkakunnalla hän aikoo pysyä ainakin seuraavat 5–10 vuotta, kunnes ydinvoimalan pitäisi valmistua.

– Saatamme jäädä tänne myös pysyvästi, sillä tyttömme kasvaa täällä, ja ehkä emme enää haluakaan lähteä pois, Nariyan sanoo.

Varmuudella he eivät kuitenkaan tiedä, jäävätkö Suomeen pysyvästi vai kuljettaako työ perheen vielä muualle.

– Olemme vielä niin nuoria, että ehdimme tehdä paljon.

Mitään vimmaa lähteä pois ei kuitenkaan ole. Perhe matkustelee paljon ja näkee maailmaa sitä kautta.

Puhäkoen kunnantalo toukokuu 2019
Pyhäjoen keskustan ilmettä kohennetaan katukivetyksillä.Paulus Markkula / Yle

Narynian kertoo suomalaistuneensa paljon ja suomalaistuu yhä enemmän etenkin pienen tyttönsä kautta. Porissa syntynyt tyttö puhuu suomea ja samalla suomen kieltä oppii myös äiti.

Narinyan kertoo ymmärtävänsä suomea jonkin verran, mutta hän puhuu työssään ja suomalaisten kanssa englantia. Suomen kieli on hänen mielestään vaikea, eikä hänellä ole ollut aikaa opetella sitä kunnolla.

Vaikka Pyhäjoki on pieni, se riittää Narinyanin perheelle. Perhe harrastaa liikuntaa ja siihen paikkakunnalta löytyvät hyvät mahdollisuudet. He käyttävät aktiivisesti myös Raahen ja Kalajoen palveluita.

Narinyan on ehtinyt asua Suomessa jo sen verran pitkään, että hän näkee eroja eteläisen ja pohjoisen Suomen asukkaissa.

– Täällä ihmiset ovat paljon rennompia ja näyttävät myös onnellisemmilta. Ei ole ison kaupungin ärsykkeitä häiritsemässä elämää.

Henri Tahkola, 32, palasi etelästä

Henri Tahkola
Henri Tahkola sanoo Pyhäjoen keskustan kehittyneen ydinvoimalatyömaan alkamisen jälkeen.Paulus Markkula / Yle

Henri Tahkola, 32, katselee Pyhäjoen pientä keskustaa kahvilan terassilta. Kunnantalon edustan katukivetys on laitettu uusiksi ja liiketiloihin on tullut uusia yrityksiä.

– Keskusta näyttää jo ihan eriltä kuin vielä joitakin vuosia sitten, Tahkola sanoo.

Hän on työskennellyt Pyhäjoella Rosatomin palveluksessa syksystä 2017 lähtien. Tahkola aloitti työskentelyn Pyhäjoella samana päivänä kuin Satenik Narinyan.

Tahkolan koti sijaitsee Raahessa. Työmatka hoituu autolla parissakymmenessä minuutissa.

– Raahesta löytyi unelmieni asunto, joten päätin muuttaa sinne. Minulla oli myös siihen varaa. Pääkaupunkiseudulla sellaisesta ei olisi voinut edes haaveilla, Tahkola perustelee valintaansa.

Tahkola kertoo, että asuminen pohjoisessa on hänelle edullisempaa kuin etelässä, joten rahaa jää enemmän muuhun elämiseen, kuten harrastuksiin.

Raaheen hän päätyi myös sen vuoksi, että se on lähempänä Oulua kuin Pyhäjoki tai Kalajoki. Samalla hän on lähempänä Kempeleessä asuvia vanhempia ja sisarta.

Tahkola on kotoisin Kempeleestä, ja hän pitää itseään paluumuuttajana. Hän ehti asua Espoossa kolme vuotta.

Houkutteleva työ lähellä kotiseutua teki muuttopäätöksestä helpon. Tahkola työskentelee turvallisuusasiantuntijana.

– Kun mietti vaihtoehtoja, että työ täällä tai työ pääkaupunkiseudulla, niin se oli nopeasti ratkaistu.

Pyhäjoki muutt
Narinyan ja Tahkola aloittivat työskentelyn Pyhäjoella samana päivänä. Paulus Markkula / Yle

Tahkola sanoo tuntevansa paljon pääkaupunkiseudulla asuvia tuttuja, jotka olisivat valmiita muuttamaan takaisin pohjoiseen, jos heille löytyisi sieltä mielekästä työtä.

Tahkola sanoo työn perässä muuttamisen olevan tätä päivää. Aina työpaikan ei voi olettaa löytyvän läheltä kotoa.

– Minulle myös ulkomailla työskentely on aina ollut vaihtoehto, mutta en ole kuitenkaan etsinyt töitä aktiivisesti ulkomailta.

Pohjoiseen muutto sujui helposti, sillä vanha ystäväpiiri oli säilynyt.

– Muuttokuorman kanssa kun ajoi tänne, niin kaverit odottivat pihassa kantoavuksi.

Voisitko muuttaa töiden perässä pieneen kuntaan? Kerro mielipiteesi jutun keskusteluosiossa, joka on auki kello 22:00 saakka.