Manta selvisi kultahulinoista ilman vaurioita, mutta huoli kunnosta on aiheellinen – Voisiko riemun keskipisteeksi luodun patsaan korvata kopiolla?

Taidehistorioitsija ymmärtää sekä ihmisten halun juhlia Mantan ympärillä että apulaispormestari Razmyarin huolen patsaan säilymisestä ehjänä.

Havis Amanda
Havis Amanda -patsas kuvattuna nousevaa aurinkoa vasten. Taustalla Helsingin Kauppatori.
Havis Amanda -patsaan, eli tuttavallisemmin Mantan, suunnitteli Pariisissa työskentelevä Ville Vallgren. Hänen mielessään Manta symboloi Helsinkiä ja sen syntyä.Karin Filén / Yle

Siinä hän seisoo juuri merestä nousseena.

Kauppatorin ja kaupungintalon vieressä. Merenneito, joka on päättänyt nousta maihin. Itämeren tytär.

Vuonna 1908 pystytetty Havis Amanda aiheutti kohua heti paljastamisensa jälkeen. Alastoman naisvartalon esittäminen Helsingin kaupunkitilassa närkästytti muun muassa naisasialiikettä.

Ja nyt, 111 vuotta myöhemmin, patsas on taas kohun keskellä.

Havis Amanda
Mantan lisäksi suihkulähdekokonaisuuteen kuuluu neljä merileijonaa ja keskusjalustan vettä suihkuttavat kalat. Veistokset ovat pronssia.

Manta juhlan ja kohun keskellä

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Manta oli taas kaiken keskipisteenä, kun ihmiset kerääntyivät patsaan ympärille juhlimaan Suomen voittamaa jääkiekon maailmanmestaruutta.

Eilen tiistaina Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) esitti huolensa patsaan kestävyydestä ja juhlijoiden turvallisuudesta.

Hän ehdotti, että juhlinnalle voitaisiin koettaa etsiä uusi paikka, sillä 111-vuotias Manta on hauras.

Apulaispormestarin ehdotus sai aikaan vilkkaan keskustelun esimerkiksi Twitterissä ja synnytti myös vastalauseiden myrskyn.

Suomalaiset juhlivat Havis Amandalla Helsingissä Suomen jääkiekon  maailmanmestaruutta.
Suomalaiset juhlivat Havis Amandalla Helsingissä Suomen jääkiekon maailmanmestaruutta.Tuomo Björksten / Yle

Ateneumista eläkkeellä oleva intendentti, taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhouse sanoo ymmärtävänsä keskustelun molempia osapuolia.

Apulaispormestarin huoli patsaan säilymisestä ehjänä ja juhlijoiden turvallisuudesta on hänen mielestään aiheellinen.

– Miehet ovat niin rajuja kiipeillessään patsasta pitkin. Patsas voi horjahtaa jalustalta ja pahimmillaan kaatua jonkun päälle, Ahtola-Moorhouse toteaa.

Toisaalta hän ymmärtää myös, miksi ihmiset haluavat juhlia juuri Mantan ympärillä. Patsas on juhlavalla paikalla eikä Helsingissä ole hänen mielestään toista yhtä riemukasta veistosta.

– Patsaassa on iloisuutta ja elämänmyönteisyyttä. On liikuttavaa, että ihmiset alushousuisillaan ja riemuissaan hyppivät sinne veteen. Ei minulla ole sinänsä mitään sitä vastaan, Ahtola-Moorhouse sanoo.

Tyttö merileijonan selässä Havis Amandan suihkulähteellä.
Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, helsinkikuvia.fi

Mantan patsas korvaamaton

Havis Amandan -patsaassa ei havaittu silmämääräisesti tarkastuksessa tiistaina vaurioita, kertoi Helsingin Taidemuseon julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola keskiviikkona STT:lle.

– Taidemuseo on apulaispormestarin linjoilla. Kyllä voi sanoa, että Mantan vanha patsas on rikkoutumisaltis. Emme myöskään pysty tutkimaan, missä kunnossa onton patsaan sisällä oleva tukirakenne on, Tappola sanoo.

Havis Amandan patsas itsessään on hänen mukaansa korvaamaton.

– Se ei ole niin vain korjattavissa, jos veistos joltain osalta rikkoutuu.

Asiantuntija ei tekisi kopiota

Tiistaina Twitterissä ehdotettiin esimerkiksi (siirryt toiseen palveluun)Mantan patsaan korvaamista kulutusta kestävällä kopiolla, ja alkuperäisen patsaan siirtämistä museoon.

Taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhouse ei lämpene idealle.

Hänen mielestään alkuperäistä patsasta ei ole luotu sisätilaan eikä millään museolla ole tarpeeksi hienoa ulkotilaa patsaalle.

– Siinä on oltava suihkulähteet, vapaa ulkotila ja liikenne ympärillä. Kyllä patsaan luonne muuttuisi ihan täysin siirrettäessä.

Lisäksi Ahtola-Moorhouse arvioi, ettei Mantan jäljennöksestä saataisi yhtä kaunista kuin alkuperäinen. Manta on pronssia.

– Ville Vallgren oli erittäin tunnettu patinoinnissaan. Ja Eliel Saarisen suunnittelema pehmeämuotoinen allas, joka on aivan hurmaava. Se on tavallaan luotu tuollaista riemun hetkeä varten.

Lehdistön pilakuvia Havis Amanda -patsasta krisoineesta naisasialiikkeen Lucina Hagmanista vuodelta 1908.
Velikulta nro 21 1908, Fyren nro 41 1908, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Replikan sijaan Ahtola-Moorhousen mielestä voisi pohtia onton patsaan vahvistamista sisäkautta, sillä näin patsaan taiteellinen arvokaan ei kärsisi. Vahvistus ei kuitenkaan takaisi, että yli satavuotias Manta kestäisi juhlintaa.

– Ei sitä niin vahvaksi voi saada. Ei voi muuta kuin toivoa, että ihmiset eivät kiipeäisi sinne.

Rahat Mantaan alkoholilla

Riemukkuutta liittyy myös Havis Amandan historiaan. Suihkukaivo patsaineen tilattiin Pariisissa työskentelevältä Ville Vallgrenilta Helsingin anniskelurahojen turvin.

– Toisin sanoen patsas on rahoitettu alkoholista saatujen rahojen turvin, Ahtola-Moorhouse naurahtaa.

Vuosien myötä Mantasta on tullut juhlinnan keskipiste. Suomen ainoa karnevaalijuhla, vappu, kietoutuu Mantan lakituksen ympärille.

Mantasta on tullut myös Helsingin symboli.

– Harvassa metropolissa merkittävällä patsaalla on näin hieno sijainti. Siinä ympärillä on kauppatori, kaupungintalo, meri ja se on osa kokonaisuutta.

Opiskelijat pesevät Hamis Amandan patsasta Helsingissä.
Vappuisin ylioppilaskunnat pesevät ja lakittavat Havis Amandan nosturista käsin.

Lue myös:

Kiivettiinkö Mantalle MM-humussa viimeisen kerran? Apulaispormestari vaatii juhlinnalle uutta paikkaa

Tampere etsii Keskustorin suihkulähteestä kiekkojuhlissa kadonnutta tuhansien eurojen arvoista palaa: "Jos sen palauttaa, ei seuraa mitään"

Katso video kultajuhlista Helsingin Kauppatorilta: vaatteet pois ja suihkulähteeseen