Suomen kasvu hyytyy – mutta Rinteen hallitus kasvattaisi menoja, kiristäisi veroja ja myisi valtion omaisuutta

Yle kysyi kolmelta asiantuntijalta, mitä heikentyneet talouden kasvuluvut tarkoittavat.

hallitusneuvottelut
Aluksia lastataan Vuosaaren satamassa.
Aluksia lastattiin Vuosaaren satamassa elokuussa.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomen talouskasvu hyytyy. Tilastokeskus kertoi, että kansantuote kasvoi alkuvuonna vain 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Millaisen viestin tämä lähettää Antti Rinteen (sd.) johtamille hallitusneuvottelijoille?

Ylen kysymyksiin vastaavat Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen sekä Kaupan liiton toimitusjohtaja, Suomen entinen pääministeri, Mari Kiviniemi.

Grafiikka Bruttokansantuotteen muutos
Tiedonhankinta: Hannele Muilu / Yle Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle

Nordean Kärkkäinen myöntää ainoana kolmikosta yllättyneensä tämän päivän luvuista.

– Tilastokeskuksen ennakkoluvut olivat odotuksia positiivisemmat, mutta nyt mentiinkin sitten alemmas kuin odotimme, Kärkkäinen sanoo.

– Olemme selkeästi menossa hitaan talouskasvun aikaan ja tämä luo entistä suurempia riskejä talouteen. Samaan aikaan Suomeen rakenteelliset ongelmat ovat yhä olemassa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen
"Tämä luo entistä suurempia riskejä talouteen", sanoo Nordean Olli Kärkkäinen.Yle

Hitaan kasvun ajasta puhuvat myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen ja Kaupan liiton Kiviniemi.

– Suomen tilannekuvaa ei kuitenkaan tarvitse päivittää. Kaikki ennustelaitokset ovat ennakoineet entistä vaimeampaa kasvua, Pylkkänen sanoo.

– Kaupan liitto ennusti jo alkuvuodesta, että myös kaupassa kasvuluvut ovat nyt pienemmät, pohtii Kiviniemi.

Yli miljardilla lisää menoja – ja rutkasti veroja

Säätytalon hallitusneuvotteluissa ei himmailla talouden tahdissa vaan suunnitellaan 1,2 miljardin euron menonlisäyksiä.

Uudet pysyvät menonlisäykset eivät johda velkaantumiseen, koska Rinteen suunnitelmissa yli puolet summasta voidaan kattaa veronkorotuksin ja loput suurelta osin työllisyysasteen nostolla.

Mitä veroihin tulee, nyt odotetaan esimerkiksi erilaisten haittaverojen ja ympäristöverojen lisääntymistä.

Kaupan alan johtajaa tämä hirvittää.

– Talousluvut antavat vahvaa viestiä siitä, että päätösten pitää tukea kasvua, ja että veronkorotuksia ei todellakaan tarvita, Kiviniemi sanoo.

Nordean Kärkkäinen muistuttaa, että alkuvuonna yksityinen kulutus on laskenut.

– Jos kulutusverotusta kiristetään, se voi hidastaa kulutuksen kasvua. Toisaalta sosiaalietuuksien korotukset voivat osittain kiihdyttää sitä.

Hallitusneuvotteluissa kaavaillaan, että Suomesta kerätään veroja noin 700 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.

Kaupanliiton toimitusjohtaja (2019-) Mari Kiviniemi.
Kaupan liiton Mari Kiviniemi on huolissaan veronkorotuksista, koska ne syövät yksityistä kulutusta.Sasha Silvala / Yle

Onko työllisyystavoite enää realistinen?

Antti Rinne suunnittelee, että menonlisäyksiä paikataan verottamisen lisäksi parantuvalla työllisyydellä.

Tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste.

– Se on todella haastava tavoite. Kun näyttää siltä, että vetoapua ei saada Suomen tai maailmantalouden kasvusta, 60 000 työpaikkaa pitäisi syntyä hallituksen toimilla, Nordean Kärkkäinen sanoo.

– Jos samaan aikaan on sitouduttu siihen, että menoja ei leikata eikä ikäviä työllisyystoimia tehdä, niin vaikeaa se on.

Kaupan liiton Kiviniemi uskoo, että Suomi voi nostaa työllisyysasteensa muiden Pohjoismaiden tasolle.

– Mutta se vaatii kovia ratkaisuja. Silloin täytyy lähteä siitä, että suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky säilyy ja kotimarkkinoilla vähennetään sääntelyä ja kevennetään verotusta.

Edellinen hallitus toteutti kilpailukykysopimuksia, mutta Antti Rinteen hallitus on haluton tarttumaan työnantajaleirin toivomiin koviin ratkaisuihin.

Palkansaajien Pylkkänen muistuttaa, että palvelusektorilla ja tietyillä teollisuudenaloilla on suuri pula työntekijöistä.

– Siksi katsoisin työllisyyden kehitystä vähän irrallaankin näistä talousluvuista. Työllisyys voi kehittyä silti myönteisesti vaikka talous kasvaa hitaammin, hän uskoo.

Valtio myy omaisuuttaan?

Pysyvien menonlisäysten lisäksi Rinteen suunnitelmissa on toteuttaa mittavia kertaluonteisia investointeja. Ne tullaan kattamaan valtion omaisuuden myynneillä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suomi saattaisi myydä yrityksiään jopa kolmen miljardin euron arvosta. Rahoja käytettäisiin rata- ja väylähankkeisiin, tutkimukseen ja koulutukseen sekä sosiaalipoliittisiin kokeiluihin.

Ylen tietojen mukaan summa jäänee alemmas. Joka tapauksessa kyse olisi mittavista investoinneista.

Kaupan liiton Kiviniemen mukaan valtion omaisuuden myynti on hyvä idea, jos rahat käytetään oikein.

– Omaisuus pitää laittaa sellaiseen käyttöön, että se tuottaa talouskasvua. Sitä ei saa missään tapauksessa käyttää tavanomaisiin budjetin menoihin, hän sanoo.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi koulutusmenoja. Yritysmyynneillä ei pidä kustantaa vuosittain toistuvia menoja, jotka myöhemmin joudutaan kustantamaan velalla.

Nordean Kärkkäinen muistuttaa, että väyläinvestointien ja varsinkin koulutusinvestointien hyödyt konkretisoituvat vasta pitkällä aikavälillä.

– Jos puhutaan vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä, sen hyödyt näkyvät kymmenen tai kymmenien vuosien päästä. Se ei tarkoita, etteikö niitä kannattaisi tehdä, mutta sellaiset investoinnit eivät rahoita itseään.

Kannattaako syödä muniva kana?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen
Valtionyhtiöt ovat hyvä puskuri, jota ei kannata purkaa tässä tilanteessa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen sanoo.Palkansaajien tutkimuslaitos

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkäsen mukaan koulutus, väyläinvestoinnit, tutkimus ja kehitys ovat hyviä kohteita, mutta rahat voitaisiin hakea muualta kuin valtion omaisuuden myynnistä.

– Valtionyhtiöt ovat ihan hyvä puskuri, jota ei minun mielestäni kannata purkaa tässä vaiheessa. Monet näistä investoinneista, joista kuulemme Säätytalolta, voitaisiin rahoittaa muullakin tavalla.

Pylkkänen muistuttaa, että valtion velan korko on tänään lähes nollassa. Samaan aikaan valtion omistamat yritykset maksavat osinkoja ja tuottavat valtiolle rahaa.

Pylkkäsen mukaan velanotto voi olla perusteltua, jos sillä voidaan vaikuttavasti vahvistaa Suomen tuontantokykyä pitkällä aikavälillä.