Suomi loisti vertailussa, mutta lapsiasiavaltuutetun mielestä parannettavaa riittää: "Perheen köyhyys aiheuttaa näköalattomuutta ja toivottomuutta"

Suomi on kansainvälisen vertailun mukaan maailman kolmanneksi paras maa lapsille.

Lapset ja nuoret
Lapsia kiipeilytelineessä.
Suomalaislapset voivat koko maailman mittakaavassa erittäin hyvin. Lapsiasiavaltuutetun mielestä suomalaislastenkin hyvinvoinnin eteen on silti tehtävä paljon töitä. Jyrki Lyytikkä / Yle

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä on hienoa, että Suomi on kansainvälisen vertailun perusteella maailman kolmanneksi paras maa lapsille. Pelastakaa lapset -järjestön tuoreen Global Childhood 2019 -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen edellä ovat ainoastaan Singapore ja Ruotsi.

– Mukavaahan tällainen raportti on käsiinsä saada, Elina Pekkarinen sanoo.

Raportissa vertailtiin muun muassa lasten turvallisuutta, terveyttä ja koulutusta.

Suomen menestyminen vertailussa ei lapsiasiavaltuutetun mielestä kuitenkaan tarkoita sitä, että lasten ja nuorten asiat olisivat meillä niin hyvin, ettei mitään tarvitsisi tehdä. Kun mittareina ovat esimerkiksi pienten lasten kuolemat tai lasten avioliitot, on selvää että Suomi pärjää.

Huonommuuden tunne voi eristää muista

Suomessa monen lapsen hyvinvointia heikentää perheen köyhyys.

– Perheen köyhyys aiheuttaa näköalattomuutta ja toivottomuutta. Lapsille ja nuorille on tärkeää olla samanlaisia kuin muut. Valitettavan usein lapset ja nuoret vertailevat itseään toisiin tavaroiden, vaatteiden ja muiden aikuisten näkökulmasta pinnallisten asioiden avulla. Ne kuitenkin ovat asioita, joiden kautta lasten ja nuorten on kaikkein helpointa peilata sosiaalista asemaansa, Elina Pekkarinen sanoo.

Varsinkin pitkään köyhyydessä eläneiden perheiden tilanteen parantamisessa on Pekkarisen mielestä paljon tehtävää. Erilaisuuden ja huonommuuden tunne voi aiheuttaa syrjään jäämistä. Se voi puolestaan vaikuttaa lapsen tai nuoren identiteetin kehitykseen.

"Lastensuojelu on kuin hyvinvointiyhteiskunnan kuumemittari."

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen

Pekkarisen mielestä myös lastensuojelun suuri tarve Suomessa kertoo siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen on tehtävä Suomessa paljon työtä.

– Lastensuojelu on kuin hyvinvointiyhteiskunnan kuumemittari. Kun luvut piiputtavat punaista, olisi hyvä pysähtyä ja miettiä, mikä järjestelmässämme ruokkii lastensuojelun tarvetta. Kansainvälisesti vertailtuna meillä on korkeat lastensuojelun asiakkuusluvut. Myös kodin ulkopuolelle, etenkin lastensuojelulaitoksiin sijoittaminen on verrattain yleistä, Pekkarinen sanoo.

Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu Elina PekkarinenRonnie Holmberg / Yle

"Olisi korkea aika, että lapset ja nuoret olisivat saamapuolella"

Vaikka Suomen lasten olosuhteet ovat hyvät koko maailman mittakaavassa, lapsiasiavaltuutetun mielestä tekemistä riittää. Lasten ja nuorten hyvinvointia on edistettävä pitkäjänteisesti.

– Se ei ole projekti, jonka saisimme päätökseen ja voisimme sitten huokaista, että homma on hoidettu. Kyllähän se edellyttää aivan jatkuvaa työtä.

Kun syntyvyys vähenee ja ikäluokat ovat entistä pienempiä, säästyvät resurssit olisi Pekkarisen mielestä oikeudenmukaista suunnata lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin.

– Olisi korkea aika, että lapset ja nuoret olisivat saamapuolella, hän sanoo.

Pelastakaa lapset -järjestön Global Childhood 2019 -raportissa vertailtiin 176:tta maata. Raportin mukaan lapsuuden turvaamisessa on edistytty koko maailmassa ja lasten olosuhteet ovat paremmat kuin koskaan kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana.

Lasten asiat ovat raportin perusteella parhaiten Singaporessa, Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Sloveniassa. Kaikkein heikoimmin sijoittui Keski-Afrikan tasavalta. Häntäpäässä olivat myös Niger, Tsad, Mali ja Etelä-Sudan.