Hallitus panee järjestöt nostamaan työllisyyttä: Aikataulu "erittäin kunnianhimoinen"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ennakoi, että hallitusohjelma on yrittäjien kannalta pelättyä parempi.

politiikka
Hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne tapasi työmarkkinajärjestöjen edustajia Helsingin Säätytalolla torstaina 9. toukokuuta 2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tapaamisen jälkeen Säätytalon ala-aulassa.
Hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne tapasi työmarkkinajärjestöjen edustajia Helsingin Säätytalolla torstaina 9. toukokuuta 2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tapaamisen jälkeen Säätytalon ala-aulassa. Markku Ulander / Lehtikuva

SDP:n johdolla kasattava hallitus laskee toivonsa työllisyysasioissa vahvasti työmarkkinajärjestöihin.

Niin sanottujen kolmikantaneuvottelujen toivotaan johtavan kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen syntymiseen. Järjestöiltä pyydettäneen ensimmäiset ehdotukset jo loppukesäksi, ennen kuin hallitus päättää esityksestään valtion ensi vuoden budjetiksi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että aikataulu on erittäin kunnianhimoinen.

– Tässä on käytännössä pari kuukautta aikaa, ja uskon, että ihmiset täälläkin ovat poissa työelämästä heinäkuun tullessa, Eloranta sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että järjestöt saavat tosissaan miettiä mitä on tehtävä, jos työpaikkoihin syntymiseen johtavien päätösten pitäisi olla laskettavissa budjettiriiheen mennessä.

Hallitus lähettää kutsun keskusteluihin paitsi perinteisille työmarkkinakeskusjärjestöille, myös Suomen yrittäjille.

Mikael Pentikäinen kuvattuna Helsingissä
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan työllisyyden parantaminen vaatii paljon toimenpiteitä. Pekka Tynell / Yle

Eloranta: Järjestöjä hankala pistää tilille

Jo etukäteen näyttää, että järjestöjen ja hallituksen ei ole helppo löytää yhteisymmärrystä keinoista.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto parantaisi työllisyyttä lyhentämällä lasten kotihoidon tukea ja porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Poliitikot ovat kuitenkin eri linjoilla, sillä hallitusneuvotteluista saatujen tietojen mukaan kotihoidontukeen ei olisi tulossa merkittäviä muutoksia. Ainakin keskusta on vanhastaan vastustanut tuen leikkaamista.

Ansiosidonnaisen porrastaminen taas ei käy suurimmalle palkansaajajärjestölle SAK:lle, vaikka porrastamiselle löytyy tukea muista palkansaajajärjestöistä.

SAK parantaisi esimerkiksi työntekijöiden muutosturvaa, jolloin yritysten pitäisi satsata työttömyysuhan alla olevien kouluttamiseen.

Johtaja Ilkka Oksala EK:sta sanoo, että muutosturvan parantaminen voisi saada vaikeassa tilanteessa olevat yritykset vähentämään henkilöstöä enemmän kuin ne muuten tekisivät.

– Mitä kalliimmaksi henkilöstön vähentäminen yrityksille tehdään, sitä vaikeampaa on selvitä jäljelle jäävän henkilöstön kanssa, Oksala sanoo.

Ilkka Oksala
Ilkka Oksala Jouni Immonen / Yle

Yrittäjien Pentikäisen mukaan olisi oikein, että hallitus velvoittaisi järjestöjä vastuuseen siitä, että päätöksiä uusien työpaikkoja syntymisestä tulee.

– Järjestöjen tehtävä on olla talkoissa mukana, mutta korostan, että hallitus viime kädessä kantaa vastuun. Jos järjestöt eivät kykene ratkaisuja tuottamaan, on ministerien tehtävä miettiä mitä eduskunnalle esitetään jotta tavoitteisiin päästään, Pentikäinen sanoo.

Eloranta ei osaa sanoa, mitä velvoittaminen tarkoittaisi.

– Jos työpaikkoja ei synny näin, aika hankala siitä olisi pistää järjestöjä tilille.

Pentikäinen: Hallitusohjelma pelättyä parempi

Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus ajautui taisteluun ay-liikkeen kanssa, mutta Antti Rinteen (sd.) uudella hallituksella tilanne voi olla päinvastainen.

Työnantajapuolta saattaa nyt vuorostaan odottaa kutsu kolmikantaryhmiin, jossa sillä ei välttämättä ole muuta kuin hävittävää.

Viime vaalikaudella palkansaajapuoli arvosteli, että hallitus oli jo käytännössä päättänyt asiat ja kolmikantaisten työryhmien tehtävät jäivät ohuiksi. Nyt Yrittäjien Pentikäinen odottaa, että mahdollisen Rinteen hallituksen toimeksiannot olisivat "selkeitä, mutta riittävän väljiä".

Molempia puoluejohtajia, Rinnettä ja Sipilää yhdistää se, että myös Rinteen tavoitteena näyttää olevan jonkinlainen sopimus, jossa työmarkkinajärjestöt osallistuisivat tai sitoutuisivat siihen, että Suomeen syntyy erilaisilla toimilla tuhansia uusia työpaikkoja.

Sipilän kaudella nähdyn kaltainen kilpailukykysopimus ei kuitenkaan olisi sikäli enää mahdollinen, että Elinkeinoelämän keskusliitto ei suostu kytkemään palkkoja laajempaan sopimukseen. Seuraava neuvottelukierros suomalaisten palkoista alkaa syksyllä.

Pentikäinen toivoo, että sopimus syntyy ja epävarmuus poistuu.

– Se mitä olen kuullut Säätytalolta viittaisi siihen, että vaalipuheet ja -ohjelmat huomioon ottaen hallitusohjelma on yrittäjien kannalta pelättyä parempi, Pentikäinen sanoo.