Lääkäri, sotilaslentäjä ja sahtimestari perustivat kavereidensa kanssa viinatehtaan – tislaavat nyt hunajasta elinvoimaa syrjäiselle kotikylälleen

Sastamalan Suodenniemen kylälle perustettu Tuorin tislaamo on todennäköisesti Suomen pienin.

Tislattujen alkoholijuomien valmistus
Ismo Halminen ja Juhani Väisänen viinapannun kimpussa
Osakkaat Ismo Halminen ja Juhani Väisänen tiputtelevat viinaa käytettynä ostetulla pannulla.Heli Mansikka / Yle

Viinapannu lorisee entisen kyläkaupan lihahuoneessa Suodenniemellä Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla. Juhani Väisänen ja Ismo Halminen vahtivat silmä tarkkana pannun lämpötilaa ja tuotteen ominaispainoa.

Itse kehitellyn hunajaviinan, Huntikan, alkoholipitoisuus huitelee 80 prosentissa.

– Tässä tippuu sydänviina, jossa on prosentit kohdillaan ja maku on sitä, mitä haetaan, sanoo tislaamomestarina häärivä Väisänen, eläkkeellä oleva lääkäri.

Tuori Distilling Company on tällä hetkellä todennäköisesti Suomen pienin tislaamo. Viinantekolupa on ollut plakkarissa viime vuoden lokakuusta ja valmista tavaraa on tiputeltu muutaman sadan litran verran.

Hunajaviinaa tippuu viinapannun putkesta
Tuorin tislaamo Suodenniemellä on yksi Suomen pienimmistä viinatehtaista.Heli Mansikka / Yle

Maalaismiesten ammattitaidolla ja huumorilla

Idea omasta viinatehtaasta mainittiin ensimmäistä kertaa Väisäsen ja maanviljelijä Mikko Tuorin puheissa aikuisten partioreissulla Skotlannissa.

– Katseltiin Mikon kanssa viskitislaamoa ja todettiin, että tuohan on ihan tehtävissä oleva homma normaalilla maalaismiehen ammattitaidolla. Siitä se sitten lähti.

Haettiin turnauskestävät ja riittävän huumorintajuiset henkilöt, jotka kaikki vastasivat tahdon.

Juhani Väisänen

Idean taakse kerättiin 10 hengen veljeskunta, jossa kaikki osaavat eri asioita. Osakkaiden ikähaarukka ulottuu kolmikymppisistä eläkeläisiin.

– Tällaisella kylällä ihmiset kyllä tunnetaan, tiedetään, kuka mitäkin on. Haettiin turnauskestävät ja riittävän huumorintajuiset henkilöt, jotka kaikki vastasivat tahdon, Väisänen selittää.

Kaikki osakkaat ovat sitoutuneet paiskimaan hommia myös tuotannossa. Yksi mukaan pyydetyistä oli Ismo Halminen.

– Pari sekuntia mietin ja sanoin, että totta kai! Olen täysin eri alalta, mutta nyt olen esimerkiksi loistava tiskaaja. 80 prosenttia hommasta on tiskausta, entinen armeijan sotilaslentäjä sanoo.

Tislaamobuumi tulee panimoryntäyksen vanavedessä

Tuorin tislaamo on hyvä esimerkki viime aikoina Suomeen perustetuista lukuisista pienistä viinatehtaista.

Suomessa on kaikkiaan reilut 80 yritystä, joilla on lupa tehdä kirkasta viinaa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira arvioi, että niin sanottuja pientislaamoita on 10–20.

– Vaikka kyse on luvanvaraisesta toiminnasta, tarkkaa lukua on vaikea antaa, sillä osa tislausluvan saaneista ostaa raaka-aineensa joko ulkomailta tai muilta tislaamoilta ja keskittyy viinan maustamiseen, Valviran ylitarkastaja Markku Keskimäki kertoo.

.

Viinapannu, pulloja ja viinantekijöitä
Tislaamo on saanut markkinoille tähän mennessä kaksi tuotetta. Gini syntyi ensimmäisenä, koska sen valmistus on nopeinta. Hunajaviina tehdään hunajamelassista, jota pitää ensin käydä useita viikkoja.Heli Mansikka / Yle

Lupaprosessi on tiukka, mutta ei ylivoimainen, arvioi Tuorin tislaamon paperihommat hoitanut Väisänen.

– Laajuutta kuvaa se, että menimme vuodenvaihteessa 2017–18 kaupparekisteriin, jonka jälkeen pystyimme anomaan lupia ja tekemään toimintasuunnitelmaa ja omavalvontasuunnitelmaa, laatimaan pohjapiirustuksia ja hakemaan rakennuslupia. Valmistusluvan lisäksi on haettava myös tukkumyyntilupaa, ostolupaa ja verottoman varaston lupaa, Väisänen luettelee.

Kun tilat oli tarkastettu ja lupanippu kasassa, elettiin jo lokakuuta.

– Prosessista jäi kuitenkin hyvä mieli. Esimerkiksi aina kun Valviraan soitti, sieltä ystävällisesti vastattiin, neuvottiin ja opastettiin, Väisänen kiittelee.

Pientislaamo saa valita omat Alkonsa

Vuonna 2018 tislausluvan sai kahdeksan yritystä. Alko on tehnyt pientuottajien pääsyn hyllyilleen mahdollisimman helpoksi.

– Pientuottajat voivat vapaasti määritellä kymmenen myymälää ja verkkokaupan toimituskanavakseen, jos tuotantomäärä ei mahdollista valtakunnallista saatavuutta, sanoo Alkon Category Manager Marjo Pelkonen.

Alkon valikoimissa pientuottajien valmistamien ginien myynti kasvoi vuonna 2017 kahdeksan prosenttia.

– Kasvussa yhdistyvät sekä kansainvälinen ja Suomessakin näkyvä ginitrendi sekä käsityöläisyyden arvostus. Väkevissä juomissa näkyy vahvasti myös viskien harrastaminen, Pelkonen sanoo.

Lämpömittari ja ominaispainemittari
Lämpötilaa ja alkoholipitoisuutta seurataan tarkasti koko tislausprosessin ajan. Tuorin tislaamon viinapannu on kiertänyt jo useammassa viinatehtaassa. Suodennimelle se päätyi tamperelaisen Plevnan ja Lammin sahdin kautta. Kyläläisten hitsaustaitoja on käytetty pannun modernisointiin. Heli Mansikka / Yle

Oppi viinan tekemiseen kurssilta

Ihan kylmiltään suodenniemeläiset eivät ole lähteneet viinaa polttelemaan.

Toimintasuunnitelmaan oli kirjattu, että tietotaito hankitaan jostain EU:n alueelta. Ajatus oli, että koulutus löytyy jostain Ranskasta tai Italiasta, mutta lopulta kolmen miehen delegaatio lähetettiin kurssille naapurimaakuntaan Hämeeseen.

– Kävi nopeasti ilmi, että laadukkain koulutus ja ennen kaikkea hinta-laatusuhde on kohdallansa Suomessa. Päädyttiin sitten Pekka Uusilähteenmäen ja Esa Pesosen kanssa Parolan taakse Lepaalle, Väisänen nauraa.

Kolmikko kävi ensin tislauskurssit ja Väisänen juuttui koulunpenkille suorittamaan vielä viinintuotannon ammattitutkinnon.

Osaamista on siirretty oppipojille eli muille osakkaille.

Vaimon mielestä läträän viinan kanssa aamusta iltaan.

Ismo Halminen

Ismo Halminen on perehtynyt käytettynä ostetun ja osakkaiden modernisoiman viinapannun saloihin.

– Tietotaitoa on karttunut pikku hiljaa. Vaimon mielestä läträän viinan kanssa aamusta iltaan, Halminen sanoo.

Tuorin tislaamossa uskotaan, että laatu lähtee raaka-aineista. Osaamistakin tarvitaan, sillä tislauksessa on hiukan enemmän liikkuvia osia kuin moni kuvittelee.

Juhani Väisänen nuolaisemassa sormeaan
Viinanteon prosessiin kuuluu, että välillä tuotosta maistetaan. Juhani Väisänen uskoo, että viinantekijänä hänellä on hyötyä entisestä ammatistaan. Esimerkiksi puhtaus ja steriiliys, joita tarvitaan, ovat menneet lääkärin hommassa selkäytimeen. Heli Mansikka / Yle

– Jos mäski menee pilalle, ei siitä tule hyvää viinaakaan enää. Mutta vaikka mäski olisi hyvää, kyllähän sen voi keittämällä pilata, kun jakaa sen väärin, Väisänen sanoo.

– Viinan tekeminen on osattu vuosisadat ja prosessi on periaatteessa yksinkertainen, mutta kun yrittää saada jotain todella hyvää aikaiseksi, vaatii käsityötä saada resepti kohdalleen.

Gini syntyy nopeasti, hunajaviina vaatii aikaa

Erityisesti suomalaisten pikkutislaamojen ginit ovat niittäneet mainetta maailmalla. Myös suodenniemeläiset aloittivat katajanmarjaviinasta, mutta suurin intohimo kohdistuu itse kehiteltyyn tuotteeseen, hunajaviinaan.

Viina höyrystyy pannun kanteen
Ginin valmistus on noin viikon prosessi. Pirtu ostetaan valmiina, maustetaan, tislataan ja laimennetaan myyntikuntoon. Hunajaviinaan tarvittava mäski käy useita viikkoja, jonka jälkeen se tislataan. Heli Mansikka / Yle

Huntikan teossa tarvitaan myös käymistä, ja siksi mukana on Pekka Uusilähteenmäki, joka on harjoitellut sahdintekoa viitisenkymmentä vuotta. Hän on pärjännyt juomallansa myös lukuisissa suomenmestaruuskisoissa.

Tislaamossa Uusilähteenmäki on saanut ratkaistavakseen kovan haasteen: miten saada hunaja käymään. Se ei nimittäin ole ihan helppo juttu, sillä hunaja sisältää muun muassa glukonihappoa, joka estää useimpien bakteerien lisääntymisen ja toimii hunajan säilöntäaineena.

Pekka Uusilähteenmäki kurkistaa mäskisammioon.
Pekka Uusilähteenmäki on kylillä tunnettu sahtimestari. Hänen osaamistaan tarvitaan hunajamäskin käyttämiseen.Heli Mansikka / Yle

Nyt hunajamelassi jo käy, mutta täydellisyyteen pyrkivä sahtimestari ei ole tyytyväinen.

– Haasteita piisaa. Vielä jää liikaa sokeria ja käymistä pitäisi saada nopeutettua. Sahti kävi kolmessa, neljässä päivässä ja tämä tuntuu nyt käyvän kuukausitolkulla. Mutta tämä on nyt vasta alkua, Uusilähteenmäki sanoo.

Tislaamo aikoo erottua käsityöläisyydellä

Suodenniemeläisten tislaamo haluaa erottua käsityöllä ja paikallisuudella. Yhtiön nimeksi valittiin Tuori Distilling, koska Tuori on yksi Suodenniemen vanhimmista kantatiloista.

– Raaka-aineet hankitaan lähiseudulta ja työtä tehdään suurella tunteella,Väisänen sanoo ja toivoo, että myös asiakkaat antaisivat palautetta ja osaisivat vaatia.

Tuori Distilling Companyn toimitila ulokoa
Tuori Distilling Company toimii entisen Itälinnan kaupan tiloissa Sastamalan Suodenniemellä.Heli Mansikka / Yle

Suuria voittoja osakkaat eivät havittele, vaikka työtä tehdään tavoitteellisesti.

– Eihän tämä vielä mikään "pisnes" ole. Tämä on startup-yritys, pari vuotta tämä syö rahaa. Kuluja on jonkin verran jo pystytty kattamaan. Mutta kyllä tässä tavoitteena oikeasti on, että tästä joku saisi työpaikan kylällä.

Lue myös:

Suomalaista huippuginiä ei saa mainostaa edes Intiassa – Suomen alkoholilaki hidastaa trendiviinojen maailmanvalloitusta

Pohjoisen pikkukylän vodkaa kuljetetaan Afrikkaan, missä sitä halutaan myydä rikkaalle yläluokalle

Koskenkorvan rinnalle kohoaa kasvavia viinatehtaita – Suomen viinabisnes keskittyy litroissa mitattuna Etelä-Pohjanmaalle