Nämä 7 asiaa hallitusohjelma muuttaisi arjessa: Pienimpiin eläkkeisiin korotus, kotitalousvähennys pienenee ja isille kiintiöidään perhevapaita

Rinteen tuleva hallitus ei pihistele rahassa. Valtion kassaa täytetään omaisuutta myymällä ja haittaveroja korottamalla.

hallitusneuvottelut
Mies pitää vauvaa sylissä.
Isien kiintiötä halutaan kasvattaa. Isät pitävät Kelan mukaan kymmenen prosenttia perhevapaista.Tero Kyllönen / Yle

Seuraavan neljän vuoden aikana monen suomalaisten arki voi muuttua. Hallitusneuvotteluiden vetäjä Antti Rinne (sd.) on sanonut, että pysyviä menoja lisätään 1,2 miljardia euroa. Velkaa ei oteta lisää.

Ehtona on, että talous kasvaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Hallituksen on myös myytävä valtion omaisuutta tai käytettävä siitä saatuja osinkoja.

Hallitusohjelman kirjoittaminen on yhä kesken, mutta julkisuuteen on tihkunut tietoa siitä, millaisia muutoksia veroihin, kouluun, kotiin ja lastenhoitoon on tulossa.

Yle listasi seitsemän seikkaa, jotka kirjataan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma on neljävuotinen suunnitelma asioista, jotka hallitus sitoutuu viemään läpi.

1. Pienimmät eläkkeet nousevat

eläkeläisen kädet laskevat euroja
Eläkeläisten vappusatanen ei toteudu kerralla. Pieniä alle 1 400 euron eläkkeitä nostetaan neljän vuoden aikana. AOP

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappuna 2018 puheen, joka kauhistutti valtion kirstunvartijat. Rinne lupasi kaikkiin alle 1 400 euron eläkkeisiin satasen korotuksen. Myöhemmin hän sanoi, ettei uudistusta voi tehdä yhdessä vaalikaudessa.

Kun SDP voitti vaalit, Rinne otti vappusatasen taas esille. Ensin tämän vuoden vappupuheessaan, sitten hallitusneuvotteluissa.

Kertakorotusta eläkkeisiin on turha odottaa. Näillä näkyminen satanen jaksotetaan usealle vuodelle.

Eläkeläisistä puolet saa alle 1 400 euron kuukausieläkettä. Uudistus koskisi siis 700 000 eläkeläistä.

Täältä voit lukea, mitä vappusatanen maksaa. Arviot vaihtelevat sadoista miljoonista miljardiin.

2. Oppivelvollisuus pitenee

anonyymi opiskelija lapion kädessä
Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa lähes 120 miljoonaa euroa. Kirjat muuttuisivat ilmaisiksi. Antti Kolppo / Yle

Suomessa ei ole koulupakkoa. Oppivelvollisuus kestää siihen asti, kun peruskoulu on käyty tai nuori täyttää 17 vuotta.

Yle kertoi asiasta helatorstaina ja Rinne vahvisti tiedot Säätytalolla perjantaiaamuna.

Jos toisen asteen tutkinnosta tulee velvollisuus, esimerkiksi lukion ja ammattikoulun kirjat ja muu materiaali olisivat ilmaisia.

Uudistusta on perusteltu sillä, että yhä joka kuudes 25 vuotta täyttänyt jää Suomessa peruskoulun varaan. He työllistyvät muita heikommin. Ongelma koskee Suomessa etenkin miehiä. Oppivelvollisuuden pidentämisen hintalappu on noin 120 miljoonaa euroa.

3. Kotitalousvähennys pienenee

Seinän tasoitusta.
Tällä hetkellä kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa henkeä kohti. Sitä saa esimerkiksi oman tai omien vanhempien kodin maalauksesta. Ismo Pekkarinen / AOP

Kodin remontti- ja siivoustöistä saa kotitalousvähennyksen. Vähennys koskee oman kodin lisäksi myös omien vanhempien asuntoa tai kesämökkiä. Tänä vuonna kotitalousvähennys on 50 prosenttia työn hinnasta, enintään 2400 euroa.

Omavastuu on nyt sata euroa.

Nyt kotitalousvähennystä aiotaan pienentää. Summista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kotitalousvähennyksen tarkoitus vähentää pimeitä remontteja ja saada kansalaiset pitämään asuntoja kunnossa.

4. Aktiivimallin leikkuri poistuu

Ihmiset osoittivat mieltään aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018.
Ihmiset osoittivat mieltään aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018.Mauri Ratilainen / AOP

Laki työttömien aktiivimallista tuli voimaan viime vuoden alussa. Silloin sovittiin myös, että työtön voi säilyttää työttömyystuen vain, jos hän osallistuu aktivointiin. Mikäli työtön ei täytä aktivoinnin ehtoja, työttömyystukea leikataan.

Leikkaus on 4,65 prosenttia tuen määrästä

Sipilän hallituksen aikana aktiivimallin leikkuri herätti suurta vastustusta ja mielensoittajat ryntäsivät kaduille. Rinteen tuleva hallitus aikoo lakkauttaa leikkurin. Lakkauttamista ovat vaatineet etenkin SDP ja vasemmistoliitto.

Tilanteesta tekee mielenkiintoisen se, että hallitusneuvotteluissa on mukana myös aktiivimallin isä – keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

5. Isät saavat lisää aikaa lasten kanssa

Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että perhevapaauudistuksessa isille kiintiöityjä vapaita pidennetään. Isien perhevapaiden pidennys ei lyhennä äideille kiintiöityä osuutta.

Tulevaisuudessa äideille ja isille kiintiöityjä kuukausia olisi saman verran. Tällä hetkellä äitien ansiosidonnainen äitiysvapaa kestää neljä kuukautta. Isille on noin kahden kuukauden ansiosidonnainen isyysraha. Lisäksi joko äiti tai isä voivat pitää vanhempainvapaata yhteensä reilut puoli vuotta.

Tällä halutaan muuttaa nykytilanne, jossa äidit käyttävät suuriman osan perhevapaista.

Keskusta on vastustanut kotihoidontuen leikkaamista. Näillä näkymin hallitus ei ole puuttumassa siihen. Kotihoidontukeen on oikeus alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmilla.

Muutokset merkitsevät todennäköisesti palkansaaja- ja työnantajamaksuihin lisämenoja. Palkansaajien ja työnantajien yhteinen kustannus uudistuksesta saattaisi olla esimerkiksi 50–100 miljoonaa euroa vuositasolla.

6. Tupakointi ja alkoholi kallistuvat

Nainen polttaa tupakkaa.
Tupakkaveroa on nostettu viime vuosina puolen vuoden välein. Nella Nuora / Yle

Valtion kassaa on tarkoitus kartuttaa myös haittaverojen korotuksilla. Tekeillä oleva hallitus on Ylen tietojen mukaan päättänyt korottaa tupakan ja alkoholin veroja.

Yleensä tupakan ja alkoholin verojen korotus on siirtynyt suoraan hintoihin eli hinnat ovat nousseet.

Säätytalolla on kipuiltu siitä, että tupakkavero iskisi eniten kaikkein pienituloisimpiin. Tupakkaveroa on nostettu viime vuosina puolen vuoden välein.

Veron nostaminen lisäisi tupakan salakuljetusta ja tuontia omaan käyttöön halvemman verotuksen maista. Terveyssyistä tupakan veronkorotukselle on kuitenkin laajaa kannatusta.

7. Terveyskeskukset

Terveyskeskuksen odotustilat.
Sote-uudistusta ryhdytään valmistelemaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin. Jukka Uotila / AOP

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ajanut kerta toisensa jälkeen karille. Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että terveyskeskuksia pyörittää julkinen sektori.

Sote-palveluja varten perustetaan 18 maakuntaa, jotka toimivat palvelujen järjestäjinä. Järjestäjinä voisi toimia myös iso kaupunki kuten Helsinki. Pääkaupunkiseudulle ja Helsingille sorvataan myöhemmin “erityisratkaisu”

Yksityiset yritykset ovat mukana täydentämässä julkisia palveluja. Miten se tapahtuu, selviää myöhemmin.

Sote-uudistusta ryhdytään sorvaaman parlamentaarisesti eli siihen otetaan mukaan kaikki eduskuntapuolueet.