Kiina kiristää otettaan ihmisoikeusaktivisteista Tiananmenin verilöylyn 30-vuotispäivän lähestyessä

Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet kymmeniä ihmisiä. Otteita kuvataan jopa kovemmiksi kuin aikaisempina vuosipäivinä.

Kiina
Kiinalaisturistit poseerasivat Tiananmenin aukiolla Pekingissä 16. toukokuuta.
Kiinalaisturistit poseerasivat Tiananmenin aukiolla Pekingissä 16. toukokuuta. Kiinan viranomaiset ovat tehneet kaikkensa, jotta maassa ei muisteltaisi 30 vuoden takaisia verisiä tapahtumia aukiolla.Roman Pilipey / EPA

Kiinan viranomaiset ovat ryhtyneet jopa edellisvuotisia kovempiin toimiin estääkseen Tiananmenin aukion verilöylyn muistamisen, ihmisoikeusjärjestöt kertovat.

Mielenosoitusten verisestä tukahduttamisesta tulee ensi tiistaina kuluneeksi 30 vuotta.

Satoja tai tuhansia ihmisiä kuoli, kun kommunistipuolue lähetti armeijan hajottamaan mielenosoitukset Tiananmenilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä 3.–4. kesäkuuta 1989. Eräiden arvioiden mukaan kuolonuhreja oli jopa noin 3 000.

Kiinassa sensuroidaan internetistä järjestelmällisesti mitkä tahansa viittaukset Tiananmenin aukion tapahtumiin.

Hongkongin ja Toronton yliopistot laskivat äskettäisessä tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun) viranomaisten ottaneen sensuurin kohteeksi ainakin 3 237 avainsanaa, jotka viittaavaat Tiananmenin tapahtumiin.

Vuosittain viranomaiset pidättävät tai asettavat kotiarestiin aktivisteja, asianajajia ja journalisteja ennen vuosipäivää. 30-vuotispäivä näyttää entisestään koventaneen otteita.

Hu Jia.
Kiinalainen toisinajatteli Hu Jia on yksi aktivisteista, jonka Kiinan viranomaiset ovat passittaneet "valvotulle lomalle" ennen Tiananmenin verilöylyn muistopäivää. Kuva on huhtikuulta 2012.Bill Smith / EPA

Aktivisteja passitetaan "valvotuille lomille"

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan viranomaiset ovat pakottaneet aktivisteja eri puolilla maata kotikaupungeistaan valvotuille "lomille".

Esimerkiksi vuosia kotiarestissa ollut aktivisti Hu Jia vietiin 28. toukokuuta Qinhuangdon satamakaupunkiin, yli kolmensadan kilometrin päähän Pekingistä.

Näin tapahtuu vuosittain: Poliisi seuraa aktivistia kävelyillä Qinhuangdon puistoissa ja merenrannalla. Hänellä on kaiken aikaa seurassaan "päällystakki", valtiovallan asettama valvoja.

Useita Tiananmenin äidit -järjestön jäseniä on pantu kotiarestiin tai heidän liikkumistaan ja viestintäänsä on muuten rajoitettu.

Joukossa ovat tiettävästi 81-vuotias Zhang Xianling ja 82-vuotias Ding Zilin, joiden pojat kuolivat verilöylyssä.

Deng Zilin kuvattuna poikaansa esittävän muotokuvan edessä.
Eläkkeellä oleva professori Deng Zilin on yksi Tiananmenin äidit -järjestön perustajista. Hänen 17-vuotias poikansa Jiang Jielian on yksi sadoista opiskeljoista, jonka uskotaan kuolleen, kun Kiinan turvallisuusjoukot murskasivat Tiananmenin mielenilmaukset vuonna 1989. Kuva on vuodelta 2009. Dengin kerrotaan joutuneen kotiarestiin tapahtumien vuosipäivän edellä.Bill Smith / EPA

Lukuisia katoamisia ja pidätyksiä

28. toukokuuta katosi kuusi taitelijaa, jotka olivat panneet esille näyttelyn nimeltä Omantunnon liike Nanjingin (aiemmin Nanking) kaupungissa.

Taitelija Zhu Hunin vaimo Liu Lijiao kertoo, ettei ole saanut yhteyttä mieheensä sitten tiistain ja epäilee tämän joutuneen pidätetyksi.

– Poliisi tuli Nanjingista ja teki ratsian kotiini Pekingissä keskiviikkona, Liu Lijiao kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Huhtikuussa Sichuanissa tuomioistuin langetti kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion aktivisti Chen Bingille. Chen vangittiin kolmen toverinsa kanssa viime vuoden toukokuussa.

He olivat tuottaneet ja myyneet verilölylyn päivämäärän mukaan nimettyä alkoholijuomaa (siirryt toiseen palveluun). Pullon etiketissä on piirros ikoniseksi muodostuneesta valokuvasta, jossa yksinäinen kiinalaismies uhmaa panssarivaunujen jonoa.

Kolmelle muulle annettiin ehdolliset tuomiot, mutta heidän pitää pitää kantaa sähköisiä seurantalaitteita ranteissaan.

Lisäksi riippumaton elokuvantekijä Deng Chuanbin pidätettiin, kun hän lähetti Twitter-palvelussa kuvan samaisesta alkoholipullosta.

Toisinajattelijana tunnettu kirjailija ja Tiananmenin mielenosoituksiin osallistunut Shen Liangqing pidätettiin syytettynä riidan haastamisesta toukokuun 16. päivänä.

– Joukko tuntemattomia miehiä nappasi Shenin, kun tämä oli kävelyttämässä koiraansa edellisiltana, ja panivat hänen päähänsä mustan hupun kuin kyseessä olisi sieppaus, mutta myöhemmin he esittivät poliisin henkilökortit, Shenin asianajaja Liu Hao sanoi AFP:lle.

Shen on kampanjoinut yli kolmella vuosikymmenellä demokraattisten uudistusten puolesta, ja vuonna 1992 hän sai 18 kuukauden vankeustuomion valtionvastaisen toiminnan lietsomisesta.

Asiakirjat vallanpitäjien vainoharhasta

Kiinan erityisalueella Hongkongissa julkaistiin perjantaina kokoelma Kiinan kommunistipuolueen johtajien salaisia puheita ja julkilausumia Tiananmenin mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeiseltä ajalta. Julkaisusta kirjoittaa The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Hongkongissa toimivan New Century Pressin julkaisemasta kokoelmasta (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että Kiinan viranomaiset katsoivat ulkomaiden, erityisesti Yhdysvaltain, lietsoneen mielenosoituksia.

Puoluejohtaja toisensa jälkeen arvosteli kovasanaisesti pääsihteeri Zhao Ziyangia, joka erotettiin puoluejohdosta opiskelijoita kohtaan osoittamansa myötätunnon takia, ja syytti tapahtumista Yhdysvaltain tukemia kumouksellisia.

Yleisen turvallisuuden ministeri nimesi protestien taustahahmoksi jopa unkarilais-yhdysvaltalaisen sijoittajan George Sorosin, jonka nimi nykyäänkin esiintyy taajaan salaliittoteorioissa.

Toisaalta puolueen vaikutusvaltainen johtohahmo Deng Xiaoping halusi Kiinan yhä jatkavan avautumista ulkomaiselle pääomalle, ja muut puoluejohtajat olivat samaa mieltä.

– Mitä tulee pelkoon, että ulkomaalaiset lakkaavat investoimasta, en ole huolissani, varapresidentti Wang Zhen sanoi.

– Ulkomaiset kapitalistit ovat liikkeellä tehdäkseen rahaa, eivätkä he mistään hinnasta hylkäisi Kiinan kaltaisia suuria markkinoita.

Aiheesta muualla:

The Guardian: Tiananmen Square protests: crackdown intensifies as 30th anniversary ne (siirryt toiseen palveluun)ars (siirryt toiseen palveluun) 31.5.2019

The New York Times: New Documents Show Power Games Behind China’s Tiananmen Crackdown (siirryt toiseen palveluun) 30.5.2019

Helsingin Sanomat: Kiina pidättää aktivisteja ennen väki­valtaisesti tukahdutetun Tiananmenin mielen­osoituksen 30-vuotispäivää (siirryt toiseen palveluun) 30.5.2019

Human Rights Watch: China: Tiananmen Injustice Fuels Repression 30 Years On (siirryt toiseen palveluun) 30.5.2019

Amnesty International: China steps up suppression ahead of Tiananmen crackdown anniversary (siirryt toiseen palveluun) 29.5.2019