Miksi juhlavaatteen pitäisi aina olla upouusi? Kesän kekkerit ovat pahimmillaan kertakäyttökulutuksen juhlaa

Kesän juhlakauden alkaessa suunnataan ostamaan uusia vaatteita. Mutta entä jos vaate olisikin vuokrattu, lainattu tai omasta vaatekaapista sävelletty?

juhlavaatteet
Saida Korkka vintage-myymälässään
Yrittäjä Saida Korkka on tyytyväinen, että vintage-vaatteet tekevät kauppansa juhla-asuina.Minttu Tikkanen/Yle

Elämme edelleen kertakäyttökulttuurissa, jossa uusi juhlavaate saatetaan ostaa joka juhlaan erikseen. Vaikka ympäristövastuullisuus on päivän sana, Yle kertoi helmikuussa yllättävän tilastotiedon, kuinka ostamme vaatteita enemmän kuin vuosiin, mutta halvemmalla.

Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi kyseenalaistaa, miksi juhlavaatteen täytyisi olla kertakäyttöinen. Nurmi on tunnettu muun muassa Vihreät vaatteet -blogistaan (siirryt toiseen palveluun).

– Onhan jopa Linnan juhlissa käytetty samaa asua useampaan kertaan.

Nurmen mukaan tietoisuus vaateteollisuuden ongelmista on kuitenkin levinnyt ilahduttavan paljon viime vuosina. Hän toivoo muutoksen olevan myös pysyvä, eikä jäävän vain hetkelliseksi trendiksi.

Monen pää menee pyörälle vaatteen vastuullisuutta pohtiessa. Nurmen mukaan on tärkeää pohtia vaatteen koko elinkaarta: aina materiaalin ekologisuudesta tuotannon eettisyyteen sekä käytön pitkäikäisyydestä kierrätykseen.

Anniina Nurmi.
Anniina Nurmen mielestä Suomessa on tuudittauduttu siihen oletukseen, että suomalaiset vaateyritykset tekevät aivan tarpeeksi vastuullisuuden eteen.Kaisu Jouppi

Vaatteen vastuulliseen valmistamiseen liittyviä seikkoja ovat esimerkiksi veden ja energian käyttömäärä valmistuksessa, eläinoikeudet, valmistusmaa ja työntekijöiden ihmisoikeudet.

Kaikkea tätähän ei tietenkään vaatteen pesuohjelapussa lue.

– Vaatteen alkuperän selvittäminen on tällä hetkellä kuluttajalle aivan liian vaikeaa.

Nurmi arvelee myös, että jos vaatemerkki olisi vastuullinen, luulisi sen mainostavan sitä ylpeästi.

– Näin ei kuitenkaan ole. Tiedot ovat jopa monien yleisesti vastuulliseksi miellettyjen yritysten kohdalla puutteellisia tai ympäripyöreitä. Toivoisin selkeitä faktoja esimerkiksi työntekijöiden palkoista ja työoloista.

Vastuuttoman halpaa

Monella kuluttajalla on yllättävän suuri kynnys hankkia vastuullinen vaate.

– Kuluttajat pohtivat, miksi vastuullinen on niin kallista, vaikka sehän on ihan vääristynyt ajatustapa. Meidän pitäisi sen sijaan miettiä, miksi vastuuton on niin halpaa, asiantuntija Anniina Nurmi pohtii.

Monien ketjuliikkeiden edullinen hintataso voi kätkeä taakseen ikäviä asioita, kuten haitallisia ympäristövaikutuksia ja ihmisten huonoja oloja. Toki hinta on myös haastava mittari vastuullisuudelle: hintaa voi helposti nostaa suosittu brändi, joka ei vielä takaa vastuullisuutta.

Tärkeintä lienee kuitenkin ostopäätöstä tehtäessä miettiä tuotteen koko elinkaarta. Nurmi itse valmistautuisi juhlaan oman jo olemassaolevan vaatekokoelmansa turvin, eikä lähtisi ostamaan uutta, jollei se varmasti tulisi tarpeeseen. Hän suosittelee myös vaatteen vuokrausta tai lainausta, jos vaatetta ei usko tarvitsevansa enää juhlan jälkeen.

Vaatteen ostaminen käytettynä pidentää elinkaarta tuntuvasti.

Kimaltava haalari lakkiaisiin

Yrittäjä Saida Korkka pyörittää Lahdessa Saidan verhoomo & Vintage -yritystä, joka myy käytettyjä vintage-aarteita.

Korkan mukaan erityisesti tänä keväänä nuori sukupolvi on saapunut liikkeeseen etsimään lakkiaisasuja. Nuoret ovat muutenkin ilahduttavasti löytäneet vintagen. Vanhemmatkin asiakkaat käyvät liikkeessä nostalgisoimassa.

Tänä keväänä lakkiaisasuksi on päätynyt esimerkiksi vanha hääpuku ja 1970-luvun kimaltava haalari. Materiaalia on maailmassa jo valmiiksi niin paljon, että aina ei ole Korkan mielestä tarpeen ostaa uutta. Ennen vaatteet myös tehtiin kestämään. Korkka esittelee yli 50 vuotta vanhoja vaatteita, jotka näyttävät edelleen lähes käyttämättömiltä.

– Nykyinen vaateteollisuus on jäätävää. Niin kestämätöntä, että sen pitäisi olla laitonta, Korkka puuskahtaa.

Kirpputoreillakin kannattaa tehdä ostoksia harkiten.

Saida Korkka

Korkka sanoo vintage-juhlavaatteiden hinnan vaihtelevan 20–120 euron välillä. Se ei kuulostaa paljoa enemmältä kuin ketjuliikkeidenkään juhlavaatteet. Silti hänkin tunnistaa ilmiön, jossa ketjuliikkeiden vaatteiden halpoihin hintoihin ollaan totuttu, eikä laatuun satsaaminen ole itsestäänselvyys.

Korkka lähtisi metsästämään juhlavaatetta ensimmäiseksi käytettynä, jos sitä ei omasta vaatekaapista löytyisi. Korkan mukaan kirpputoreillakin näkyy kuitenkin kertakäyttökulttuurin vaikutukset. Uutta vaatetta virtaa kirpputoreille ovista ja ikkunoista, kun edellinen omistaja on hetken jälkeen kyllästynyt niihin.

– Kirpputoreillakin kannattaa tehdä ostoksia harkiten. Myönnän kyllä, että itse ostan käytettynä vaatteita kevyemmin perustein kuin uutena ostaisin, paljastaa yrittäjä Saida Korkka.

Lue myös:

Ranska kieltää myymättömien tuotteiden hävittämisen

Vaatteita voi nyt koota itse aitoon IKEA-tyyliin: kotimainen muotisuunnittelu tarjoaa uusia ideoita, jotka kiinnostavat Kiinassa saakka

Jos sijoitat vintageen, panosta laatuun ja tunnettuihin suunnittelijoihin – se, mistä esineestä tulee keräilyklassikko, voi silti joskus yllättää

Muotioikeusjuristi Heidi Härkönen: Muoti on muutakin kuin bling blingiä – se on myös raakaa riistoa