Keinoaurinko korventaa kahden oikean edestä – supertehokkailla lampuilla tutkitaan, miten hillot ja hävittäjän osat kestävät paahdetta

Ennakkotestaus ja markkinointiväittämien todenpitävyys korostuvat, koska tieto tuotevirheistä leviää nopeasti.

tiede
Keinoaurinko pyrkii matkimaan oikean Auringon säteilyä mahdollisimman tarkasti.
Keinoaurinko pyrkii matkimaan oikean Auringon säteilyä mahdollisimman tarkasti.Jouni Koutonen / Yle

Kyltti ovessa varoittaa kirkkaasta valosta, ja suojalasit ovatkin tarpeen kun astuu Solar Simulator Finlandin tutkimushalliin.

Sisällä nimittäin helottaa aurinko täydeltä terältä ja hiki pyrkii pintaan vääjäämättä.

– Tuolla paahtaa kuusi kiuasta, että kyllä tässä lämmin on, osoittaa toimitusjohtaja Hannu Suokivi katon rajassa loimuavia lamppuja.

Keinoaurinko kauhduttaa materiaaleja kiihdytetyllä tahdilla. Nopeutetulla vanhentamisella nähdään esimerkiksi, kuinka pinnoite haalistuu tai muovi haurastuu auringonvalossa.

Kyseessä on eräänlainen aikakone, jolla pystytään nopeasti selvittämään tuotteiden säänsietoa jopa parinkymmenen vuoden päähän.

Pitkäikäisyyden ohella tutkittavana on tuotteiden hetkellinen toimivuus kovissa olosuhteissa. Saako laitteen näytöstä selvää kirkkaassa auringossa tai kestääkö akku kuumuutta?

Jopa kahden Auringon lämpö

Lamput matkivat Auringon infernaalista voimaa kolmella tavalla.

– Säteilytehoa pitää tulla riittävästi, eli Aurinko lämmittää. Toinen asia on värijakauma. UV-säteilyn ja lämpösäteilyn pitää olla kuten Auringossa. Ja kolmanneksi säteilykentän pitää olla tasainen, valottaa toimitusjohtaja Hannu Suokivi.

Ainakin tehoa keinoauringosta löytyy 42 lampun voimin kytkintä kääntämällä. Sähkölasku on suunnilleen seitsemän sähkölämmitteisen omakotitalon verran.

– Me pääsemme puoleentoista, jopa kahteen Aurinkoon lämmittävyydessä. Näin pystytään tekemään kiihdytettyjä testejä, näkemään kauemmas kuin mitä kello antaisi myöten.

Keinoauringossa loistaa kirkkaimmillaan 42 erikoislamppua.
Keinoauringossa loistaa kirkkaimmillaan 42 erikoislamppua.Jouni Koutonen / Yle

Littoisissa Turun lähistöllä sijaitseva Solar Simulator Finland on ehtinyt reilun kahdenkymmenen vuoden historiansa aikana testata tuotteita todellakin äärestä laitaan.

– Olemme testanneet hilloja ja oluita, köyttä ja kiveä, elektroniikkaa ja hävittäjän ilmatankkausjärjestelmän osia. Hyvin monenlaista tavaraa, naurahtaa Suokivi.

Suomalaisen kiven säänkestävyydestä yritys ei muuten löytänyt juuri moitittavaa.

Tuotevirheet paljastuvat armotta

Paahteeseen on tällä kertaa päätynyt kevytrakenteinen, sähköavusteinen ajoneuvo.

Tamperelaisyritys tähtää etenkin Etelä-Euroopan markkinoille, ja valmistajaa kiinnostaa tietää kuinka muoviosat kestävät kuumotusta.

Testattavana on sähköavusteinen kevytajoneuvo. Solar Simulator Finlandin kehitysjohtaja Teppo Lainio ottaa samalla tyypit ensi vuonna markkinoille aiotusta menopelistä.
Testattavana on sähköavusteinen kevytajoneuvo. Solar Simulator Finlandin kehitysjohtaja Teppo Lainio ottaa samalla tyypit ensi vuonna markkinoille aiotusta menopelistä.Jouni Koutonen / Yle

Kangaskatteen kestävyys tunnetaan jo hyvin muun muassa veneteollisuudesta, mutta mustien muoviosien ja niiden sisältämän elektroniikan toimivuudesta halutaan varmuus.

– Olemme käyttäneet paljon 3D-tulostettuja osia, niistä ei ole niin paljon tietoa kuin muista materiaaleista. Se on vielä uusi alue, ja haluamme varmistaa että komponentit kestävät myös olosuhteissa, joissa näitä ajoneuvoja käytetään, sanoo Petri Pitkänen Scouterilta.

Itseään ”onnellisuusjohtajaksi” kutsuva toimitusjohtaja Pitkänen toteaa, että ennakkotestaus on elintärkeää tuotteen onnistuneelle lanseeraukselle. Sen kun voi tehdä vain kerran.

Suuretkin valmistajat voivat syyllistyä susiksi osoittautuvien maanantaikappaleiden markkinoille tuomiseen, ja kuprujen korjaaminen käy kalliiksi. Etenkin maineelle, jos kriisiviestinnän aakkoset heitetään romukoppaan ja ongelma koetetaan vaieta kuoliaaksi.

– Tiedonkulku on nykyään nopeaa, ja maailma avoin ja läpinäkyvä monessa asiassa. Mitään tuotevirheitä ei voi piilotella ja hyssytellä, ettei vaan kukaan huomaisi. Kaikki huomataan, kaikki tulee julki, sanoo Hannu Suokivi.

Asiakkaat pääosin ulkomailta

Littoisten kaltaisia keinoaurinkoja löytyy maailmalta kymmenkunta. Maailmalla ovat myös Solar Simulator Finlandin markkinat, noin 70 prosenttia asiakkaista on Suomen rajojen ulkopuolella.

– Pääasialliset asiakkaat löytyvät tällä hetkellä autoteollisuudesta, puolustusteollisuudesta ja meriteollisuudesta. Sijainnilla ei ole merkitystä. Kuljetuspalvelut tuovat paketin mistä tahansa Euroopasta niin että se on alle 24 tunnin meillä testissä, sanoo Hannu Suokivi.

Optisessa laboratoriossa tutkitaan auringonvalon vaikutusta erilaisten materiaalien ominaisuuksiin.
Optisessa laboratoriossa tutkitaan auringonvalon vaikutusta erilaisten materiaalien ominaisuuksiin.Dani Branthin / Yle

Ensiaskeleensa maailmalle Solar Simulator Finland otti Nokian ja sen alihankkijoiden kyljessä 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin esimerkiksi kännyköiden näytöt ja akut olivat keskeisiä tutkimuskohteita, mutta nykyään niiden merkitys yritykselle on vähäinen.

– Mobiiliteknologia on yleistynyt, mutta siellä on monia asioita jo tutkittu ja selvitetty. Se ei tällä hetkellä ole meille ykkösasia. Ehkä akkuteknologian kehitys tuo meille testaustarvetta.

Hannu Suokiven mukaan asiakkaina on muun muassa amerikkalaista autoteollisuutta, mutta suurimmat yhteistyökumppanit löytyvät Iso-Britanniasta.

Hämärän peitossa oleva brittien euroero tai maailmalla vellova kauppasota eivät ainakaan vielä synkennä yrityksen tulevaisuudennäkymiä.

– Brexitistä on asiakkaiden kanssa vähän vaikea keskustella, koska hekään eivät tiedä mitä tapahtuu. He ovat aivan yhtä ärsyyntyneitä tilanteesta kuin kaikki muutkin. Lähinnä siitä voi tulla henkinen este, jos koetaan vaikeaksi ostaa palveluita tullirajan ulkopuolelta, arvioi Hannu Suokivi.

Valoa futiskentältä laboratorioon

Solar Simulator Finlandin juuret ovat Turun yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella. Vielä 1990-luvun lopulla yliopistomaailman ja liike-elämän nivoutuminen yhteen oli eksoottinen ajatus.

– Olin hakemassa silloisesta Kerasta (Kehitysaluerahastosta) rahoitusta, ja ennen kuin ehdin kätellä ja esittäytyä, sanottiin että ”yliopistosta ei voi syntyä liiketoimintaa”. Nykyään maailma on aika erilainen, hymähtää Hannu Suokivi.

Toimitusjohtaja Hannu Suokivi kertoo keinoauringon kuumottavan kuuden kiukaan tavoin.
Toimitusjohtaja Hannu Suokivi kertoo keinoauringon kuumottavan kuuden kiukaan tavoin.Jouni Koutonen / Yle

Mitään suurta työllistäjää yrityksestä toki ei olekaan tullut. Työntekijöitä on puolentusinaa.

– Olemme vuosien saatossa enemmän kehittyneet kuin kasvaneet. Koetamme rakentaa kasvuamme siihen, kuinka asiakkaamme voisivat hyödyntää testituloksia ja kertoa markkinoinnissaan fiksulla tavalla tuotteensa kestävyydestä, perustaa markkinointiargumenttinsa tosiasioihin.

Niin tieteellistä kuin keinoauringolla tehtävä tutkimustyö onkin, löytyy tekniikan taustalta jotain aivan muuta kuin kuivaa kirjatietoa.

– Näiden lamppujen historia juontaa 1970-luvulle ja televisiomaailmaan. Jalkapallo-otteluiden kuvaamiseksi pyrittiin kehittämään valo, jolla saadaan hyvää tv-kuvaa. Sieltä ne ovat siirtyneet testauskäyttöön, kertoo Hannu Suokivi.