Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen: "Sosiaali- ja verolinjauksissa ajateltu tulonjakoa ja hyvinvointia"

Tulevan hallituksen verolinja näyttää antavan lisää pienituloisille ja lapsiperheille.

verotus
Elina Pylkkänen
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.Palkansaajien tutkimuslaitos

SDP:n Antti Rinteen kaavaileman hallitusohjelman verolinjaukset alkavat varmistua, vaikka joitakin asioita on vielä auki. Rinne on vahvistanut jo aiemmin, että uusi hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla. Veronkorotuksia on tulossa noin 700 miljoonan euron edestä.

Tuloverotusta tuleva hallitus aikoo keventää noin 200 miljoonalla.

Pieniin eläkkeisiin kaavaillaan muutaman kympin korotuksia kuukaudessa ja lapsilisät nousevat kympillä monilapsisissa perheissä. Toisaalta haittaveroja korotetaan; kuten tupakan ja alkoholin. Lisäksi bensavero on nousemassa, mutta millä aikataululla, on vielä avoinna.

Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella hallitusneuvottelujen verolinja saa kiitosta Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä yhtäältä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja toisaalta myös ympäristöpainotuksen näkökulmasta.

– Varmaan siinä vero- ja sosiaaliturvapolitiikassa on ajateltu tulonjakoa ja hyvinvointia. Indeksijäädytyksiä ei jatketa ja pienituloisille sekä lapsiperheille näyttää tulevan lisää, arvioi Pylkkänen.

"Talouskasvu voi olla tärkeämpi julkisen talouden tulolähde kuin työllisyyden kasvu"

Entä sitten valtiontalouden tasapainon saavuttaminen vuonna 2023? Voidaanko se saavuttaa nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin, myymällä valtion omaisuutta ja käyttämällä osinkotuloja?

Pylkkäsen mukaan budjetin saa tasapainoon muutamalla keinolla: menoja leikkaamalla, tuloja eli verotusta korottamalla ja velkaa ottamalla tai omaisuutta myymällä.

– Kaikkia näitä keinoja tullaan käyttämään, jos näyttää tarpeelliselta ja siihen on sitouduttu ja ennakolta sovittu.

Tilannetta helpottaa, jos verotuloja saadaan ilman, että veroja tarvitsee edes korottaa, Pylkkänen sanoo.

– Talouskasvu voi olla julkisen talouden tulolähteenä tärkeämpi kuin työllisyyden kasvu, sillä työllisyyden kasvu ei välttämättä aina kaikissa tilanteissa paranna julkista taloutta. Ja talous voi kasvaa ilman, että työllisyys kasvaa.

Tämä riippuu siitä, miten ja millaisia työpaikkoja syntyy. Jos työllisyys on tuettua tai sitä yritetään saavuttaa suurilla verokevennyksillä, se ei välttämättä korjaa julkisen talouden tasapainoa, arvioi Pylkkänen.

Kaikissa tapauksissa hänen mukaansa ei pidä paikkaansa kaavamaisesti laskettu, yleinen nyrkkisääntö, että prosenttiyksikön lisäys työllisyydessä toisi miljardin lisätulot valtiolle. Kyse on siitä, miten työllisyysastetta pystytään nostamaan ja miten työllisyysaste lasketaan.

– Inhimilliseltä kannalta tähän juuri pitäisi pyrkiä, eli että kaikki halukkaat voisivat osallistua työmarkkinoille, myös osatyökykyiset. Julkisen talouden kannalta sen vaikutus voi kuitenkin olla vähäinen, Pylkkänen arvioi.

Kotitalousvähennyksen pienentäminen on oikea suunta

Lapsilisien korottamista kympillä, kotitalousvähennyksen leikkausta ja asuntolainojen korkovähennyksen poistamista Pylkkänen pitää mittaluokaltaan pieninä. Sitä paitsi asuntolainojen korkovähennysoikeutta on jo karsittu paljon parin edellisen hallituskauden ajan.

Kotitalousvähennyksen pienentäminen on kuitenkin oikeansuuntainen toimenpide tässä taloussuhdanteessa.

– Kotitalousvähennystä korotettiin juuri, vaikka korkeasuhdanteessa sitä pitäisi pienentää, sillä sitä käytetään verotukena remonteille. Laskusuhdanteessa sitä sen sijaan tulisi käyttää elvytyskeinona.

Lapsilisien korottamisella halutaan palauttaa tuen tasoa suhteessa elinkustannuksiin, koska niitä on aiemmin leikattu ja indeksejä jäädytetty. Sen hyvä puoli on, että se ei kasvata kannustinloukkuja, koska lapsilisä ei pienene, vaikka vanhemmat tekisivät töitä, Pylkkänen arvioi.

Monia veroja on siirretty hallitusneuvotteluissa työryhmiin, kuten sokerivero ja työtulovähennys. Kertooko tämä siitä, että asiat ovat aika vaikeita?

– Poliitikkojen on aina helpompi luvata korotuksia haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkaveroon. Ne vähentävät poliitikkojen kannatusta vähemmän kuin muiden verojen korotukset, koska kukaan ei voi karsastaa politiikkaa, joka edistää terveitä elämäntapoja.

Yleisenä arviona politiikasta ennen vaaleja ja hallitusneuvottelujen aikana, Pylkkänen sanoo, että poliitikot ovat nyt alkaneet kuulostella enemmän, mistä ihmiset puhuvat. Erityisesti nuorisoa halutaan nyt kuunnella.

– Tärkein esimerkki on ilmastonmuutos, jonka nuoret ovat nostaneet voimakkaasti esiin. Ilmastopolitiikka toki palvelee kaikkia sukupolvia ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Jos hallitus ylenkatsoisi tätä, niin demokratialla ei olisi enää vastakaikua, hän summaa.

Lue myös:

Hallitusneuvottelujen verolinjaukset varmistumassa: Kotitalousvähennystä leikataan, bensa kallistuu 5 senttiä ja lapsilisiin pieni korotus

Nämä 7 asiaa hallitusohjelma muuttaisi arjessa: Pienimpiin eläkkeisiin korotus, kotitalousvähennys pienenee ja isille kiintiöidään perhevapaita

Ylen tiedot: Sosiaaliturvan uudistaminen menee parlamentaariseen valmisteluun

Analyysi: Antti Rinne lopettaa 8 vuotta jatkuneen säästölinjan – hallitusohjelma tähtää kansalaisten tyytymättömyyden purkuun