Tuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"

Iltalehti uutisoi eilen, että toista kotimaista kieltä oltaisiin palauttamassa pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon. Kysyimme lukiolaisten ja ruotsinopettajien ajatuksia asiasta.

ruotsin kieli
Toisen kotimaisen kielen pitkän ja keskipitkän oppimäärän ylioppilaskirjoitukset Ressun lukiossa Helsingissä.
Hallitusneuvotteluissa on pohdittu, pitäisikö toinen kotimainen kieli palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Ruotsin ja suomen kieli saattavat palata jälleen pakollisiksi aineiksi ylioppilastutkinnossa.

Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi eilen lauantai-iltana, että hallitusohjelmaluonnoksessa on kirjaus, jonka mukaan toinen kotimainen kieli palautettaisiin pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.

Yle on saanut vahvistuksen Iltalehden uutisoimiin tietoihin omista lähteistään.

Käytännössä kirjaus tarkoittaisi, että ruotsi palaisi pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä – ja vastaavasti ruotsinkielisten kokelaiden olisi kirjoitettava suomi pakollisena aineena osana tutkintoaan.

Hallitusohjelma on määrä julkistaa huomenna maanantaina. Tieto toisen kotimaisen kielen mahdollisesta palauttamisesta pakolliseksi aineeksi on kuitenkin otettu ristiriitaisesti vastaan.

– Jos tämä on totta, niin tämä on aika käsittämätön temppu, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.

– Lukiolaiset ovat jo valmiiksi väsyneitä. Tämä on uusi märkä rätti vasten kuormittuneita lukiolaisten kasvoja.

Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.

– Minusta tämä on hyvä uutinen, sanoo puheenjohtaja, Nokian lukiossa ruotsia ja espanjaa opettava Satu Pessi.

– Kun jaoin uutisen yhdistyksemme Facebook-sivulle, siellä tuli saman tien toistasataa tykkäystä. Ajatusta pidettiin upeana.

Ruotsin koe on ollut vapaavalintainen sitten vuoden 2005

Pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2005. Sen jälkeen on uutisoitu, miten lukiolaisten into kirjoittaa ruotsi on romahtanut ja nyt heillä on vaikeuksia selvitä pakollisesta virkamiesruotsista.

Ylioppilastutkinto koostuu tällä hetkellä vähintään neljästä kokeesta (Ylioppilastutkintolautakunta (siirryt toiseen palveluun)).

Kokelaan on suoritettava koe äidinkielessä ja kirjallisuudessa, muut kolme koetta hän voi valita toisesta kotimaisesta kielestä, vieraasta kielestä, matematiikasta ja reaaliaineista. Myös ylimääräisiä kokeita voi suorittaa.

Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä kielten opiskeluun pitää kannustaa, mutta ei niin, että kokeesta tulisi pakollinen ylioppilaskirjoituksissa.

– Se ei palvele ketään. Samalla tavalla jos jostain muusta aineesta tehtäisiin pakollinen, se vaikeuttaisi jo valmiiksi väsyneiden lukiolaisten lukiopolkua, Antti Kivi sanoo.

Hänen mukaansa opiskeluhuoltokaan ei riitä korjaamaan sitä kuormittavuutta, minkä lukio aiheuttaa.

– Ne juurisyyt siihen, että lukiolaiset ovat uupuneita, löytyvät koulutuspoliittisista päätöksistä. Ja tässä on taas niistä yksi.

Miten vaikeaa pakollisuuden palauttaminen olisi?

Satu Pessin mukaan ruotsia on tällä hetkellä opiskeltava lukiossa viiden pakollisen kurssin verran. Ylimääräiset ruotsin kielen kurssit ovat sen jälkeen vapaaehtoisia.

Pessi sanoo, että ne, jotka aikovat suorittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, valitsevat yleensä myös syventäviä kursseja.

Miten hallitusohjelmaluonnoksen kirjaus toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta toteutuisi käytännössä – olisiko se helppo tehtävä?

– On se ennenkin onnistunut, Pessi kuittaa.

– Tietenkin lukioon tulisi paineita saada kaikki samalle lähtöviivalle.

Hän selventää viittaavansa tällä siihen, että ruotsin kielen opetusta on hajautettu yläkoulusta myös kuudennelle luokalle. Tämä taas on merkinnyt sitä, että nyt Suomessa on yläkouluja, joissa ruotsi saattaa olla yhdeksännellä luokalla enää vapaaehtoinen aine, hän jatkaa.

Lukiossa tämä voi näkyä opiskelijoiden osaamisessa, Pessi toteaa.

– Jotta tasa-arvo toteutuisi yläkouluissa, pitäisi kuntien panostaa Helsingin ja Espoon mallin mukaisesti lisäämällä yläkouluun vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran ruotsin kielen opetusta.

"Ihminen on laiska"

Lukiolaisten Liiton näkemystä "märästä rätistä" Suomen ruotsinopettajien puheenjohtaja kommentoi toteamalla, että "nyt pitäisi katsoa vähän eteenpäin".

– Yliopistoon ja korkeakouluihin jatko-opintoihin hakeutuessa on painotettu yhä enemmän matemaattisia aineita. Kuinka monelle on märkä rätti sekin, että pitää panostaa matematiikkaan, Pessi pohtii.

– Ihminen on sen verran laiska, että jos ei ole jotain pakkoa, niin ei silloin viitsikään.

Hän huomauttaa, että Suomi on kaksikielinen maa ja palvelua on saatava omalla äidinkielellä.

– Väitän, että ruotsi on loppujen lopuksi helpompaa kuin englanti. Mutta motivaatio ja kodin ilmapiiri ovat tärkeitä. Jos vanhemmat eivät ole koskaan tykänneet ruotsista ja ovat ruotsivastaisia, niin kyllä se tarttuu kotona näihin nuoriinkin.

Entä millaisen viestin Suomen Lukiolaisten Liitto lähettäisi hallitusneuvotteluihin?

– Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä hetkeksi ja hengittää syvään ja miettiä, onko tämä todella sellainen uudistus, jonka hallitus haluaa tehdä. Onko tämä se viesti, jonka hallitus haluaa lähettää jo valmiiksi kuormittuneille lukiolaisille, sanoo varapuheenjohtaja Antti Kivi.

Lue myös:

Uusi hallitus ottaa ja antaa – katso keskeiset tiedot hallitusohjelman sisällöstä (2.6.2019)

Ylioppilastutkinnon rakenne muuttuu: aineiden vähimmäismäärä kasvamassa yhdellä – Lukiolaisten liitto huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta (15.11.2018)

"Ahdistus on tärkein syy tulla juttusille" – Katso, miten hyvin kotikuntasi lukioissa pääsee psykologille, lääkäriin tai kuraattorille (31.5.2019)

Sipilä: Pakollisen ruotsin yo-kokeen palauttamisesta kannattaisi ehkä keskustella (21.3.2017)