Julki vuotanut hallitusohjelma mahdollistaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan, kiittää asiantuntija – moittii kuitenkin konkretian puutetta

Uudessa hallitusohjelmassa lupaillaan lisärahaa muun muassa luonnonsuojeluun, ilmenee Iltalehden julkaisemasta luonnoksesta.

ilmastopolitiikka
Avohakuuta ja jatkuvan kasvatuksen metsää
Kuvassa avohakkuualue, jonka vieressä oikealla on jatkuvan kasvatuksen metsää.Mikko Savolainen / Yle

Tämän kevään eduskuntavaaleista puhuttiin etukäteen muun muassa ilmastovaaleina.

Yle kysyi sunnuntai-iltana ympäristöjärjestö WWF:ltä, miten kunnianhimoiselta tulevan hallituksen ilmastopolitiikka tällä tietoa vaikuttaa – nyt kun luonnos hallitusohjelmasta on ollut iltapäivästä lähtien luettavissa Iltalehden verkkosivuilla.

Lopullinen, sunnuntai-iltana valmistunut hallitusohjelma on määrä julkistaa huomenna maanantaina, ja se voi Iltalehdenkin mukaan erota joidenkin lauseiden ja kappaleiden osalta sen käsiinsä saamasta luonnoksesta.

WWF:n ilmastoasiantuntijan Mia Rahusen mukaan hallitusohjelmaluonnoksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ilmastopolitiikassa on nyt huomattavasti enemmän poliittista tahtoa kuin edellisen hallituksen aikana.

Eteenpäin on siis menty, hän sanoo, mutta täydellinen ei hallitusohjelma ainakaan tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna ole.

– Uudella hallituksella on mahdollisuus tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta tavoitteita pitää konkretisoida, Rahunen summaa julkisuuteen vuotanutta hallitusohjelmaluonnosta.

– Ne konkreettiset keinot, joilla tavoitteisiin oikeasti päästään, jäävät osin aika avonaisiksi. Eli kokonaisuus jää tavallaan nähtäväksi seuraavien vuosien aikana: se miten kirjauksia toimeenpannaan ja konkretisoidaan.

WWF: Tavoitteisiin on mahdollisuudet päästä

Hyvää uudessa hallitusohjelmassa on Rahusen mielestä se, että jo otsikkotasolla ilmaistaan selkeästi, että Suomesta halutaan hiilineutraali vuodelle 2035 – ja että Suomesta halutaan tehdä maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

– Näihin tavoitteisiin on kaikki mahdollisuudet päästä. Sen lisäksi, että se olisi Suomen etu, se totta kai edistäisi merkittävästi ilmastoasioiden etenemistä EU:ssa ja sitä kautta sillä olisi vaikutusta siihen, mitä suurimmat saastuttajamaat jatkossa tekevät.

Rahunen toivoo, että SDP:n Antti Rinteen hallitus asettaisi Suomelle kansallisen päästövähennystavoitteen vuodelle 2030.

Tavoitteen pitäisi olla 65 prosenttia, mikäli aidosti halutaan tehdä 1,5 asteen politiikkaa, ilmastoasiantuntija sanoo.

– Tällä hetkellä tavoiteprosentteja ei ohjelmassa ole, mutta sinne on kirjattu, että ne tullaan päivittämään ilmastolakiin.

Myöskään fossiilisista polttoaineista luopumiselle ei ole kirjoitettu päivämäärää, mitä Rahunen pitää valitettavana.

Nuuksion kansallispuisto
Monimuotoiseen metsään voi tutustua parhaiten kansallispuistoissa tai muilla suojelualueilla. Kuvassa Nuuksion kansallispuisto.Jouni Immonen / Yle

Luonnonsuojeluun 100 miljoonaa lisää? "Tarvittava ensiapu"

Hallitusohjelman kirjauksia turpeen energiakäytöstä Rahunen luonnehtii todella huonoiksi.

– Varsinkin kun lähtökohdat neuvotteluille olivat aika hyvät, hän lisää.

– Neljä viidestä hallitusneuvotteluihin osallistuneesta puolueesta sanoi vaalikampanjan aikana, että he olisivat valmiita luopumaan turpeen energiakäytöstä jo 2020-luvulla. Tämä ei heijastu nyt millään tavalla tähän hallitusohjelman versioon.

Hallitusohjelmassa lupaillaan kuitenkin luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamista sadalla miljoonalla eurolla vuositasolla, ja se saa Rahuselta kiitosta.

– Se on todella tarvittava ensiapu luonnon monimuotoisuuden hätään.

Sitäkin WWF:n ilmastoasiantuntija pitää hyvänä, että uusi hallitus haluaa vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Kysymysmerkiksi tosin jää, ollaanko metsähakkuita valmiita vähentämään, Rahunen huomauttaa.

– Tuohon tavoitteeseen on muuten vaikea päästä.

Lue myös:

Hallitustunnustelija Rinne: Ohjelma valmis, hallitukseen tulee 19 ministeriä – Ylen tieto: RKP saa kaksi ministeriä