Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?

Hallitusohjelma lupaa uuden hoitotakuun. Rahaa toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

hallitusohjelmat
Äiti lapsineen lääkäriaseman vastaanottotiskillä Helsingissä
Rinteen hallitus aikoo tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Juhlapuheissa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita on parannettu pitkään. Myös kaatuneen sote-uudistuksen piti ratkaista lääkärille pääsyn ongelmat. Lopputuloksen tiedämme.

Nyt Rinteen hallitus aikoo tehdä sekä sote-uudistuksen, että parantaa perustason palveluiden saatavuutta käynnistämällä sote-keskusten kehittämisohjelman.

Hoitoon seitsemässä päivässä

Nykyjärjestelmä on epätasa-arvoinen. Toisaalla hoitoon pääsee heti ja toisaalla hoitoon joutuu odottamaan viikkoja.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastojen mukaan viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) kaksi potilasta viidestä (38 %) joutui odottamaan lääkärin vastaanotolle pääsyä hoidontarpeen arvion jälkeen yli kaksi viikkoa. Yli kuukauden jonottaneita oli yksi seitsemästä (14 %) .

Rinteen hallitus aikoo tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Rahaa olisi tarvittu enemmän lopputuloksen varmistamiseksi koko Suomessa.

Hallitusohjelma on optimistinen. Siinä arvioidaan, että seitsemän päivän hoitotakuu voitaisiin saavuttaa jo 1000 lääkärillä.

Siitäkin huolimatta, että THL:n mukaan seitsemän päivän hoitotakuu vaatisi nykyjärjestelmällä 1600 - 2600 lääkärin lisäämistä.

THL:n kanta todetaan myös hallitusohjelmassa. Silti ohjelman mukaan seitsemän päivän hoitotakuu voidaan saavuttaa, jos järjestelmää ja sen toimintaa kehitetään laaja-alaisesti.

Keinoja ovat digitalisaatio, sote-keskusten uudenlainen työnjako ja erikoislääkärien konsultaatioiden tuominen sote-keskukseen.

Totta on, että esimerkiksi kehittämällä hoitajan ja lääkärin työnjakoa ja lääkäri-hoitaja työpari työskentelyä sote-keskus saadaan toimimaan paremmin.

Merkitystä on myös sillä, jos erikoislääkärien konsultaatioita ja arvioita on helpommin saatavilla sote-keskuksissa. Käytännössä se voisi tarkoittaa sitä, että erikoislääkärit käyvät säännöllisesti sote-keskuksissa tai niissä on pysyvästi vaikkapa geriatri.

Joitakin lääkäreitä sote-keskuksiin voi houkutella myös se, että hallitusohjelma lupaa laajentaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa osaksi perustyötä.

Hoitotakuun toteuttaminen tarvitsee rinnalleen mahdollisimman nopeasti sote-uudistuksen. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää siirtää kuntaa suuremmille alueille eli maakuntien järjestettäväksi.

Hallitusohjelma muistuttaa myös, että 300 lääkärin lisäys saataisiin jo sillä, että täytettäisiin avoinna olevat virat ja vuokralääkärit korvattaisiin vakituisilla lääkäreillä.

Nopeasti se tuskin onnistuu. Jos lääkärit eivät nykyäänkään halua esimerkiksi syrjäisiin terveyskeskuksiin edes isolla palkalla – miksi mieli yhtäkkiä muuttuisi uuden hallituksen aikana?

Pitkällä tähtäyksellä virkoihin voi löytyä lääkäreitä helpommin, koska koulutusmäärät ovat nyt korkeita. Se lisää tulevaisuudessa kilpailua viroista.

Sote-keskuksista saa muutakin kuin lääkäripalveluja

Hallitusohjelman mukaan sote-keskuksista tulisi nimensä hengessä sekä sosiaali- että terveyskeskuksia, eikä vain terveyskeskuksia kuten edellisellä hallituskaudella olisi tapahtunut.

Rinteen hallituksen kaavailemassa sote-keskuksessa sosiaalipalvelujen viranomaispäätökset ovat mahdollisia, koska keskuksia pyörittää julkinen hallinto.

Sote-keskuksesta saisi hallitusohjelman mukaan esimerkiksi perusterveydenhuollon, suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja. Siellä tarjottaisiin myös mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutusta sekä neuvola- ja ennalta ehkäiseviä palveluja.

Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta

Erityisesti monenlaisia apua tarvitsevien ihmisten, vaikkapa vanhojen, kannalta laaja-alaisuus on merkittävää. Palvelut ovat helpommin yhdistettävissä ja sovitettavissa yhteen kunkin tarpeiden mukaisesti.

Sitä paitsi monien ammattilaisten laaja-alainen käyttö voi myös helpottaa lääkärien työmäärää ja sitä kautta parantaa hoidon saatavuutta.

Hoitotakuu tarvitsee rinnalleen sote-uudistuksen

Jos sosiaali- ja terveyskeskusten palvelut toimisivat hyvin, vakavat sairaudet voitaisiin löytää aikaisemmin. Ihmiset eivät työllistäisi ruuhkaisia päivystyksiä sairauksilla, jotka ovat sote-keskuksessa hoidettavissa. Potilaiden siirtely erikoissairaanhoitoon voisi vähentyä.

Ennen kaikkea vahva ja toimiva perustason sosiaali- ja terveydenhuolto vahvistaisi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Hallitusohjelma on optimistinen. Siinä arvioidaan, että seitsemän päivän hoitotakuu voitaisiin saavuttaa jo 1000 lääkärillä.

Hoitotakuun toteuttaminen tarvitsee rinnalleen mahdollisimman nopeasti sote-uudistuksen. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää siirtää kuntaa suuremmille alueille eli maakuntien järjestettäväksi.

Hallitusohjelma toki lupaa, että sote-keskusten kehittämisohjelma nivoutuu yhteen soten valmistelun ja toimeenpanon kanssa.

Maakunnalla pitää olla käsissään perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto. Näin palvelut pelaavat yhteen. Ihminen saa toimivat palvelut siirtyessään vaikkapa erikoissairaanhoidossa tehdystä leikkauksesta kotihoitoon sosiaalipalvelujen piiriin

Sama pätee mielenterveyspotilaaseen, sillä yksi seitsemässä päivässä toteutettu lääkärillä käynti ei paljoa auta, jos jatkohoito ei toimi.

Jos lääkärit eivät nykyäänkään halua esimerkiksi syrjäisiin terveyskeskuksiin edes isolla palkalla - miksi mieli yhtäkkiä muuttuisi uuden hallituksen aikana?

Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta

Keikkalääkäribisnes tai yksityislääkärifirmat saisivat lisää asiakkaita, ja osa kunnan lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen.

Hallitusohjelma tavoittelee juuri päinvastaista: keikkailevat lääkärit pitäisi korvata nimenomaan vakituisilla.

Peruspalvelujen vahvistamiseksi on syytä tehdä kaikki mahdollinen sote-uudistuksen lisäksi

Hallituksen lupaamaa rahaa kehittämisohjelmaan ja hoitotakuun toteuttamiseen on vähän. Tarpeeseen nähden rahaa ei näytä tulevan kuin murto-osa: Koko hallituskaudelle parisataa miljoonaa.

Rahaa olisi tarvittu enemmän lopputuloksen varmistamiseksi koko Suomessa.

Se, missä aikataulussa hoitotakuu toteutuu, riippuu paljon siitä, miten kehittämisohjelman toteutuksessa onnistutaan: miten onnistuu esimerkiksi kehittämisrahan kohdentaminen yhdenvertaisesti kaikille sitä kipeästi tarvitseville alueille.

Muutosta pitää osata johtaa. Käytännön työtä tekevät ihmiset pitää saada mukaan esimerkiksi digitalisaation vaatimiin uusiin toimintatapoihin. Syvällä rintaäänellä voi todeta Juha Sipilän hallituksen tapaan, että toimeenpano ratkaisee.

Selvää on, että käytännössä 7 päivän hoitotakuu voi toteutua vasta useiden vuosien päästä koko maassa.

Lue myös:

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan