Kirkon kellot ovat kauas kantava viestiväline, jolla voidaan kertoa vainajan ikä tai juhlistaa kiekkokultaa

Kirkonkelloja saatetaan soittaa nykyään kännykän avustuksella. Etäohjausta tarvitaan, kun ollaan saattamassa vainajaa haudalle.

kirkonkellot
Suntio Mikko Kohonen Kangasalan kirkon tornissa avoimen ikkunaluukun ääressä
Suntio Mikko Kohosen työmaalta Kangasalan kirkon tornista on avarat näkymät.Mauri Tikkamäki / Yle

Aikana ennen radiota ja sähköistä viestintää kirkon kellot olivat tärkeä viestin kertoja vaaratilanteissa. Viime sodan aikana kelloilla saatettiin varoittaa ilmahyökkäyksistä.

Ajan myötä kellojen äänistä on tullut juhlan, hautajaisten tai muitten kirkonmenojen merkki. Harva kuulee siinä mitään erityistä viestiä.

– Mitä useampi kello kirkossa on, sen monimutkaisempia sanomia on mahdollista kelloilla viestittää. Hautajaisissa sen avulla voidaan kertoa vainajan sukupuoli ja ikä, kertoo suntio Mikko Kohonen Kangasalta.

– Jos vainaja on mies, voidaan aloittaa isolla kellolla. Pienempi kello kertoo, että vainaja on nainen. Sen jälkeen muilla kelloilla voidaan ilmoittaa eletty ikä.

Uusiakin viestejä on luotu. Helsingin seurakunta on iloinnut jääkiekon MM-mestaruudesta kelloviestin avulla.

Kello voi ilmaista myös huolen. Niin tehtiin kun halutiin ilmaista myötätuntoa Aleppon uhreille Syyrian sodassa. Tempaus levisi ulkomaillekin yli 800:n kirkkoon. Siinä voimattomuuden tunnetta ilmaistiin mitä perinteisimmän viestivälineen eli kirkonkellojen avulla.

Kirkonkellojen välittämää viestiä voi verrata modernin ajan liukkaaseen tekstiviestiin, mutta siinä missä digiajan viestintä on arkipäiväistä niin kellojen viestissä on juhlallista kuminaa ja jylyä.

Kuulosuojat kirkon tapulin käsin veistetyistä lankuista tehdyn lattian päällä.
Kuulosuojat ovat tarpeen silloin kun suntio on tapulissa soittamassa kelloja. Kovin usein ei sinne tarvitse nousta. Mauri Tikkamäki / Yle

Äänen voima yllättää nykyihmisen. Kun seisoo Kangasalan kirkon tapulissa metrin päässä kelloista, niin tajuaa hyvin, että ääni voi kantaa kymmenien kilometrien päähän. Voi hyvin kuvitella, että pitäjän toisella laidalla niityllä aitaa korjaava maamies keskeyttää työnsä ja kuuntelee kellojen sanomaa. Ehkä hän alkaa valmistautua matkalle maalikyliin, kun siellä on jumalanpalvelus, hautajaiset tai häät.

Tuo juhlava kumu hivelee maallistuneenkin ihmisen korvaa. Tai ehkä kirkon lähellä asuva voi ajatella toisinkin – onhan Kangasalan kirkon työntekijöille tullut toiveita, että ”eikö kelloja voisi soittaa vähän hiljempaa tai vähän myöhemmin".

Kirjailijan kello soi korkeimmalta

Kangasalan kirkko on kiveä ja puuta. Se valmistui 1776. Myöhemmin sitä on remontoitu muutamaankin otteeseen. Esimerkiksi vuonna 1782 kirkon torni kaatui. Uuden tornin rustaaminen kesti parikymmentä vuotta.

Portaat ylös tapuliin ovat jyrkät. Tervantuoksuiset lankut näyttävät käsin veistetyiltä.

Kangasalan kirkossa on kolme kelloa: iso, pieni ja Finnen kello, joka on korkeaäänisin. Sen on seurakunnalle vuonna 1934 lahjoittanut paikkakunnan oma poika, kirjailija Jalmari Finne. Hänet tunnetaan muun muassa Kiljusten herrasväen seikkailuista.

Kellot ovat arvokas osa kirkkoa. Tarina kertoo, että 1600-luvulla paikkakunnan kirkonkellot upotettiin piiloon ja turvaan paikallisen Ukkijärven pohjaan. Tuolloin elettiin isonvihan aikaa, jolloin venäläiset ryöstelivät näitä Ruotsin itäisempiä kolkkia. Kellojen aavemaista kumua voi vieläkin kuulla järven suunnasta, kertoo tarina.

Kangasalan kirkon kellon kieli kuvattuna kellon sisäpuolelta.
Kangasalan kirkon kellon kieli iskee kelloon vaijerin välityksellä. Vaijeri on kiinni sähkömoottorissa, jota voidaan ohjata automatiikan avulla. Mauri Tikkamäki / Yle

Etänä tai naruista nykimällä

Suntio Mikko Kohonen nousee kirkon hengästyttävät rappuset vain harvoin, sillä kelloja hallitaan etänä. Tai naruista vetämällä. Näin on esimerkiksi toisaalla Kangasalla, Vehkajärven kirkolla.

– Siellä soitto on täysin manuaalista, mutta soittonarut ylettävät alas saakka.

– Mutta joissakin kirkoissa, esimerkiksi Valamon luostarissa kellojen soitto tapahtuu tornista kellotasanteelta ja nimenomaan naruja käyttäen, tietää suntio.

Kangasalan kirkossa kellon kieleen tarvittava liike-energia siirtyy sähkömoottorista, josta liike välittyy teräsvaijerin avulla.

– Kellot eivät siis liiku, vaan moottori nykäisee vaijeria, joka on kiinni kellon kielessa. Ensimmäisen iskun voima ja kosketus on voimakas. Muut iskut ovat jo hiukan lempeämpiä , kertoo Kohonen.

Raamatullista tekstiä lähikuvassa Kangasalan kirkon tornin kellossa
Kirkonkelloon kirjoitettu teksti on vain niitten harvojen luettavissa, jotka nousevat kirkon jyrkät rappuset. Kellojen äänen toivotaan levittävän sanomaa. Mauri Tikkamäki / Yle Tampere

Viime kädessä vasara kädessä

Askelia säästyy myös uuden automatiikan avulla.

– Kännykällä voidaan ohjata soittolaitetta lähettämällä sille tekstiviesti, jolla kerrotaan mikä ohjelma halutaan soittaa. Tai voidaan soittaa puhelu ohjainlaitteelle, joka käynnistää ennalta-asetetun ohjelman, Kohonen kertoo.

– Soittolaitteita on erilaisia valmistajasta riippuen. Sellainen on esimerkiksi seinälle kiinnitettävä keskusyksikkö, jossa on oma kosketusnäyttönsä. Vanhemmat käytössä olevat mallit muistuttavat pöytälaskinta.

Korhosen mukaan yleisimmin etäohjausta tarvitaan, kun ollaan saattamassa vainajaa haudalle. Kellojen on soitava oikeaan aikaan.

– Tiettyjen tapahtumien jälkeen loppusoitto tosin täytyy käydä soittamassa tapulissa. Silloin ovat kuulosuojaimet tarpeen.

Entä onko olemassa valmiiksi ohjelmoituja ”kelloviestejä” normaalista poikkeavaa sanomaa varten?

– Soitto-ohjelmat ovat yleisesti seurakunnan perinteiden mukaisia, joten niissä ei yleensä ole poikkeavia soittoja. Ainakin niiden viestien sisältämä tieto ja niitten opettaminen ihmisille olisi melko vaativaa.

– Pelastustoimen aluehälyttimet ja muut viestintävälineet ovat tarkoituksenmukaisempia siihen tarkoitukseen, arvioi Kohonen.

Entä jos nettiyhteys pätkii tai katkeaa kokonaan? Jos ei mikään muu auta, on tartuttava vaikka vasaraan.

– Jos kellojärjestelmässä on jotain vikaa, niin silloin ennemmin jätetään soittamatta kuin käytettäisiin aikaa tilapäisratkaisuihin. Äärimmäisessä tilanteessa pitää soittaa itse omin käsin vasaralla tai kellonkielellä lyömällä.

Nuotitkin olemassa

Muutamallakin kellolla saa aikaan monimutkaisia kuvioita. Pitääkö suntion osata ulkoa soittokuvioita?

– Ei tarvitse. Mutta kun niitä vuodesta toiseen kuuntelee, niin kyllä ne melko hyvin mieleen jäävät. Kangasalla kellojen soitoille on kyllä olemassa nuotit. Samoin Kuhmalahdella ja Vehkajärvellä on tapulissa kirjalliset ohjeet soittojen rytmeille ja lyöntijärjestyksille.

Naruista veteleminen näyttää helpolta, mutta se vaatii harjoitusta kuten kaikki soittaminen.

– Kun aikoinaan aloittelin suntiona, niin soitin Kuhmalahden kelloja ohjeen mukaisesti. Se meni mielestäni hyvin. Kohta joku kuitenkin kyseli, että kuka kelloja soitti, kun se kuulosti erilaiselta.

Kellojen soitossa on siis ollut kullakin suntiolla oma käsialansa. Se on kuitenkin jäänyt, kun kone hoitaa soitot täsmällisesti ja aina samalla tavalla.

Jo yli 100 kirkkoa eri puolilta Suomea soittaa kelloja Aleppon uhreille