Yhä useampi lapsi kärsii univaikeuksista – professori: "Ajankäyttö syö unta, kaikki muu menee nukkumisen edelle"

Koululaisille tehtyjen kyselyjen mukaan lasten ja nuorten univaikeudet ovat kasvussa.

unettomuus
Nukahtamisen viivästymistä kokevat kaikki joskus. Syytä kannattaa alkaa selvittää, jos univaikeudet pitkittyvät ja ne haittaavat arkea.
Nukahtamisen viivästymistä kokevat kaikki joskus. Syytä kannattaa alkaa selvittää, jos univaikeudet pitkittyvät ja ne haittaavat arkea.Pasi Takkunen / Yle

Lapsen on vaikea nukahtaa. Vaikka kaikki tehdään oppikirjojen mukaan, nukahtaminen voi kestää pari, kolmekin tuntia.

Ilmapiiri kiristyy, kun uni ei tule: vanhemmat ärtyvät, lapsi itsekin tuskastuu. Lopulta lapsi kömpii vanhempiensa väliin nukkumaan ja aamulla kaikki ovat rättiväsyneitä.

Kuulostaako tutulta?

Kouluterveydenhoitaja Maria Rinta-Jaskari tunnistaa ongelman. Jos alakouluikäisellä on univaikeuksia, ne ilmenevät tavallisimmin juuri nukahtamisen viivästymisenä. Niitä voi olla satunnaisesti pienemmilläkin koululaisilla, mutta erityisesti ne korostuvat 5-6 -luokkalaisten kohdalla.

Lyhytaikaiset univaikeudet ovat tavallisia

Kaikki on päällisin puolin kunnossa: lapsi harrastaa, perheessä syödään säännöllisesti ja terveellisesti.

Vanhemmat valvovat, ettei ruutuaikaa kerry liikaa ja puhelin laitetaan pois jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Iltarutiinit ovat perinteiset: iltapalat ja -pesut toistuvat päivittäin samaan aikaan, saman kaavan mukaan.

Jos koulunkäynti sujuu hyvin ja kavereitakin on – voivat vanhemmat olla neuvottomia asian kanssa: mistä unettomuus johtuu ja mitä sille pitäisi tehdä. Tarvitaanko lääkettä ja mitä sen käyttö aiheuttaa?

Maria Rinta-Jaskarin mukaan lyhytaikaiset univaikeudet ovat tavallisia ja on ihan normaalia jos nukahtaminen joskus viivästyy, lapsi nukkuu välillä huonosti tai heräilee.

Suurimmalla osalla se on satunnaista ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen uni tulee helpommin.

– Mutta jos se pitkittyy, niin että menee viikkoja, univaikeus on hankalaa ja lapsi on päivällä väsynyt – se vaatii ehdottomasti selvittelyä.

Uni ei tule stressamalla. Jos lapsi tuskailee unettomuuttaan, vanhemman pitäisi pysyä rauhallisena.
Uni ei tule stressamalla. Jos lapsi tuskailee unettomuuttaan, vanhemman pitäisi pysyä rauhallisena.Pasi Takkunen / Yle

Nukkumaan "ei ehditä"

Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn että Maailman terveysjärjestön (WHO) koululaiskyselyn mukaan lasten ja nuorten univaikeudet ovat lisääntyneet viime vuosina.

WHO:n kyselyssä selvitettiin kuinka pitkään ja hyvälaatuisesti lapset ja nuoret nukkuvat, ruutuaikaa ja liikunnan määrää. Se osoitti, että mitä enemmän on ruutuaikaa tai mitä vähemmän liikutaan, sitä huonommin nukutaan.

– Se on osa selitystä, mutta sitten on myös ajankäytön kokonaiskuva. Vapaa-ajalla on usein minuuttiaikataulu ja kiire. Se haittaa myös nukkumista ja aiheuttaa stressiä, kun tiedostaa, että on kiire nukkumaan, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Ihmiset yhä tuntuvat ajattelevan, että uni ei olisi tärkeää ja että siitä voi nipistää pois ilman haittaa.

Timo Partonen

Univaikeuksiin liittyy myös se, ettei ehditä tai ei haluta nukkua tarpeeksi – ja se on Partosen mukaan leimallista nykyajalle.

– Uni jää muiden asioiden jalkoihin. Ajankäyttö syö unta, kaikki muu menee nukkumisen edelle. Ihmiset yhä tuntuvat ajattelevan, että uni ei olisi tärkeää ja että siitä voi nipistää pois ilman haittaa.

Partonen viittaa siihen, että jos on paljon läksyjä tai aikuisella ylitöitä, ihminen ei halua ottaa niihin kuluvaa aikaa vapaa-ajastaan, vaan se otetaan uniajasta.

Stressi vaanii pientäkin lasta

Nukahtamiseen ei ole oikotietä, mutta unen tuloa voi edesauttaa tekemällä olosuhteista otolliset.

Ennen nukkumaanmenoa pitäisi irrottaa puoli tuntia tai tunti, jolloin jo houkutellaan unta: se on rauhoittumisen aikaa, jolloin ei enää syödä, tehdä läksyjä tai olla puhelimella.

Lisäksi pitää huomioida, että nukkumaanmenon ajankohta on sopiva ja että makuuhuone on rauhallinen: ei liian kuuma, kylmä tai valoisa.

Timo Partonen muistuttaa, että lasten ja nuorten unta voi häiritä myös stressi, joka voi olla kielteistä tai myönteistä. Päässä voivat pyöriä mukavatkin asiat.

Maria Rinta-Jaskarin mukaan varsinkaan pienten koululaisten kohdalla rutiinien tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Alakouluikäiset tarvitsevat iltarutiineja nukahtamisen helpottamiseksi edelleen, vaikka pikkulapsivaihe onkin jäänyt taakse.

– Lapsen oma vastuu lisääntyy tuossa iässä. He tarvitsevat kuitenkin edelleen myös sitä, että aikuinen ottaa vastuun, käy illalla silittelemässä nukkumaan ja kysyy päivän kuulumiset.

Hän kehottaakin opettamaan lapsen siihen, että ennen nukkumaanmenoa kannattaa jutella kaikki mieltä painavat asiat, niin nukahtamisesta tulee helpompaa.

Myös murrosikä vaikuttaa. Kouluterveydenhoitajana Rinta-Jaskari on huomannut univaikeuksien lisääntyvän erityisesti tytöillä, alakoulun viimeisillä luokilla.

– Aivoissa erittyy luontaisesti melatoniinia, joka auttaa nukahtamaan. Murrosiässä tasot saattavat vaihdella, kun kasvaa ja kehittyy nopeasti, hän sanoo.

Suositusten mukaan pienten alakoululaisten pitäisi nukkua 9-11, yläkouluikäisten 8-10 ja aikuisten 6-9 tuntia.
Suositusten mukaan pienten alakoululaisten pitäisi nukkua 9-11, yläkouluikäisten 8-10 ja aikuisten 6-9 tuntia.Pasi Takkunen / Yle

Koska lääkäriin?

Nukahtaminen tapahtuu tavallisesti puolessa tunnissa vuoteeseen menon jälkeen.

Jos lapsi viiden minuutin jälkeen nousee ja valittaa, ettei uni tule – ei kyse ole vielä unettomuudesta. Jos nukahtamiseen menee yli puoli tuntia, voidaan puhua nukahtamisvaikeudesta.

Nukahtamisen viivästymistä kokevat kaikki joskus. Jos se toistuu useina iltoina viikossa ja sitä jatkuu pidempään, kyse on unettomuudesta, joka näyttäytyy nukahtamisvaikeutena. Partosen mukaan siinä vaiheessa kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhuollon puoleen.

Rinta-Jaskarin mukaan lapsen uniongelmat tulevat esiin koulun arjessa tai vuositarkastuksissa, mutta yhtälailla yhteyttä ottavat huolestuneet vanhemmat.

Ensin keskustellaan vanhempien kanssa ja selvitetään univaikeuksien syytä: onko perheessä tai kavereiden kanssa jännitteitä. Ja jos on, perheelle tai lapselle voidaan miettiä sopivaa tukea tilanteen purkamiseksi.

Jos syytä univaikeuksiin ei löydetä, koululääkäri voi tutkia mahdolliset fysiologiset syyt.

Melatoniinista ei hyötyä terveelle

Alle kahden milligramman vahvuista melatoniinia on saatavissa reseptivapaasti apteekista tai terveyskaupoista. Sitä vahvempi on lääke, jota saa reseptillä apteekista.

Timo Partonen ei suosittele melatoniinia lapsen univaikeuksiin.

– Terve ihminen ei siitä hyödy, eikä sitä tarvitse. Sitä on tutkittu vertaamalla lumelääkkeeseen. Yhden milligramman melatoniinilla voi jouduttaa nukahtamista hyvin vähän. Uni tulee nelisen minuuttia ennemmin jos ottaa melatoniinia, kuin jos ottaa lumelääkkeen.

Melatoniinista voi Partosen mukaan olla hyötyä, jos kyseessä on pitkäkestoinen unettomuus tai viivästynyt unirytmi. Silloin annostus on vahvempi ja melatoniinia käytetään pitkäkestoisesti, useampi viikko.

Myös Maria Rinta-Jaskari on kriittinen melatoniinin suhteen. Hän sanoo, että melatoniinia käytetään lasten kohdalla apukeinona hyvin harvoin. Lääkäri tekee arvion lääkityksen tarpeesta, mutta ensin pyritään selvittämään kokonaistilanne ja mahdolliset muut keinot.

Nukahtamiseen eivät taikatemput auta. Rentoutuminen ja rutiinit houkuttelevat unta parhaiten.
Nukahtamiseen eivät taikatemput auta. Rentoutuminen ja rutiinit houkuttelevat unta parhaiten.Pasi Takkunen / Yle

Lumelääkettä vai hengitysharjoituksia?

Lumelääke on näennäislääke eli valmiste, joka ei sisällä oireen tai sairauden hoitoon farmakologisesti vaikuttavia aineita. Lumevaikutuksella tarkoitetaan lumelääkkeen tai muun sinänsä tehottoman hoidon vaikutusta.

Partosen mukaan lumevaikutus perustuu odotuksiin ja muihin psykologisiin tekijöihin. Hän suhtautuu nihkeästi lumelääkkeen käyttöön.

– Lumeen on tarkoitus miellyttää ja jos se siinä onnistuu, niin se voi saada mielen rauhoittumaan. Harvakseltaan käytettynä lume voi tehota tai olla tehoamatta. Jos lumetta käyttää usein, lumevaikutusta on vaikeaa onnistuneesti toistaa.

Monet kokevat rentoutusharjoitukset, hengitysharjoitukset, joogan ja venyttelyn asioiksi, jotka auttavat unen tuloon. Niiden puolesta liputtaa myös Partonen.

– Koska univaikeudet on maailmanlaajuinen ongelma, niiden taltuttamiseen on tarjolla lukematon määrä keinoja. Ne tuovat usein ainakin lyhyeksi ajaksi apua, ja koska niitä on niin paljon – aina voi vaihtaa ja kokeilla jotain muuta.

Myös Maria Rinta-Jaskari on pehmeiden keinojen kannalla ja sanoo, että kotikonstein on tehtävissä paljon, mutta siihen pitää varata aikaa.

– Siinähän se haaste meillä varmaan onkin, löytää sopivan rauhallinen rytmi iltaan ennen nukkumaan menoa.