Analyysi: Antti Rinteen hallituksen riemun päivät haihtuvat nopeasti

Antti Rinteen (sd.) keskustavasemmistolaisen hallituksen onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu talouden ja työllisyyden kehityksestä, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

hallitusneuvottelut
Puoluejohtajat matkasivat aamulla Säätytalosta Oodiin raitiovaunulla.
Raitiovaunussa oli tunnelma katossa, kun tulevien hallituspuoueiden johtoviisikko matkusti Säätytalolta Keskustakirjasto Oodiin.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) ylitti ensimmäisen esteen, kun hän johti viiden puolueen hallitusneuvottelut onnelliseen lopputulokseen. Hallitusohjelman ja ministerisalkkujen jaon tiedotustilaisuudessa hallituspuolueiden johtajat hymyilivät kilpaa.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson riemuitsi, että RKP on palannut hallitukseen. Henriksson muisteli Enid Blytonin Viisikko-kirjoja, joissa viisikon kiperät seikkailut päättyvät aina lopulta onnellisesti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei iloisuudessaan hävinnyt yhtään hymyä Henrikssonille. Rinteen uusi punamulta on vasemmistoliiton ainoa mahdollisuus päästä hallitukseen.

Vihreiden puheenjohtajan tehtävät kahden viikon kuluttua jättävä Pekka Haavisto kertoi puoluejohtajien viettäneen viime viikkoina enemmän aikaa keskenään kuin perheen jäsentensä kanssa. Kuherruskuukausi näytti Haaviston elekielen perusteella vielä jatkuvan.

Keskustan syyskuussa väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä tunnusti poistuneensa hallitusneuvotteluista yhtenä iltana niska höyryten, mutta apu oli löytynyt nikkaroinnista autotallissa.

– Lopputulos yllätti minut, oli Sipilän vilpittömältä kuulostanut tunnustus hallitusohjelmalle ja Rinteen vetämille hallitusneuvotteluille.

Hallitusneuvottelujen tulos on vielä myytävä puolueiden päättäville tahoille. Suurin jännitys kohdistuu vasemmistoliiton neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

Vasemmistonuoret kiirehtivät jo tukemaan vasemmistoliiton lähtemistä mukaan punavihreään kansanrintamahallitukseen, joka "tarjoaa toivoa paremmasta vuosikymmeniä kestäneen oikeiston valtakauden ja neljän vuoden ajan jatkuneen erityisen kurjistavan politiikan jälkeen".

Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päättää hallitusohjelman hyväksymisestä tiistai-iltana.

Eduskunta- ja eurovaalien voittojen jälkeen vihreiden voimantunne on korkealla, joten hallitusohjelman "järkivihreät" kompromissit herättävät paljon porua vihreissä.

Keskustan kynnys hallitukseen menolle on korkealla eduskuntavaalien murskatappion jälkeen. Keskustan puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä ottavat kantaa hallitusohjelmaan keskiviikkona.

Hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien voittajapuolueet: SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, osoittivat huomattavaa joustavuutta keskustan kynnyskysymyksille. Keskustan neuvotteluasemat olivat vahvat, kun koko Rinteen hallituskuvio eli keskustan tuen varassa.

SDP:n niukaksi jäänyt vaalivoitto heikensi Rinteen neuvotteluasemia.

Suomalaisissa monipuoluehallituksissa pääministeripuolue joutuu maksamaan hintaa pääministerin paikasta, mikä näkyi näissäkin hallitusneuvotteluissa.

Hallitusneuvotteluihin osallistuneista puolueista vihreiden asema oli vaalivoittojen jälkeen vahva. Keskustan ja vihreiden rajanvedossa Pekka Haavisto ei vetänyt narua kuitenkaan liian tiukalle.

Hallituksen salkkujaossa pienemmät puolueet pärjäsivät hyvin. Kahden ministerin saalis oli pienimmälle hallituspuolueelle, RKP:lle, merkittävä saavutus, vaikka pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin salkku jääkin ohueksi. Monipuoluehallituksessa puolueen on vaikea toimia yhden ministerin varassa.

Vasemmistoliitto sai kaksi painavaa salkkua. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta menee valtaosa valtion menoista ja vaikka molemmissa ministeriöissä on tässäkin hallituksessa kaksi ministeriä, niin ministeriöiden ykkössalkuilla on kuitenkin omat etunsa.

Keskustan saamaa opetus- ja kulttuuriministeriön kakkossalkkua lihotettiin tiedepolitiikalla, joten keskustalainen ministeri saa valvoa, että maakuntakorkeakoulut pärjäävät resurssikilpailussa.

Vihreille salkkujaossa tuli bonuksena ulkoministerin paikka, joka näyttää räätälöidyn palkkioksi Pekka Haavistolle. Vihreiden viime syksyn kriisissä pätkäpuheenjohtajaksi suostunut Haavisto vei vihreät vaalivoittoihin ja hallitukseen.

– Minä katson eduskunnan takapenkistä työllisyyden perään. Näin kuittasi väistyvä pääministeri Juha Sipilä oman testamenttinsa Antti Rinteen hallitukselle.

Neljä vuotta sitten Suomen talous ja työllisyys olivat kuralla. Sipilän perusporvarihallitus palautti suomalaisen työn kilpailukyvyn, nosti talouden kasvuun ja yllätti itsensäkin ripeällä työllisyyden paranemisella.

Sipilän hallitus sai toki vetoapua maailman ja Euroopan talouden kasvusta. Kovan väännön jälkeen myös työmarkkinajärjestöt tekivät talkoissa oman osuutensa. Tyylipisteitä tuloksen tekijöille ei voinut aina antaa, ja se näkyi eduskuntavaalien tuloksessa.

Talous ja työllisyys ovat kuitenkin vielä veitsen terällä. Maailman taloudessa valmistaudutaan jo mahdolliseen taantumaan seuraavan neljän vuoden aikana, joten Rinteen hallitukselta vaaditaan talouden suhdanteiden tarkkaa vaistoamista.

Suunnitelmat miljardiluokan tulevaisuusinvestoinneista koulutukseen ja liikenneväyliin voivat parhaassa tapauksessa tukea hiipuvaa talouskasvua. Julkisen talouden rahoituspohja on kuitenkin ohuella jäällä.

Rinteen hallituksen lupaukset ja uudistukset lepäävät työllisyyden paranemisen varassa. Pääministeri Sipilä epäonnistui, kun hän yritti houkutella työmarkkinajärjestöjä kilpailukykyä parantavan yhteiskuntasopimuksen taakse. Työmarkkinasopimus syntyi vasta kovan tuskan jälkeen.

Pääministerin salkussa nyt tiukasti kiinni oleva Rinne kutsuu työmarkkinajärjestöjä auttamaan hallitusta työllisyyden vahvistamisessa. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo kesän aikana, mutta työllisyystavoitteen toteutumista luvataan seurata tarkasti matkan varrella.

Hallitusohjelmaan poimitut työllisyystoimet vaikuttavat kevyiltä. Työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi noin 60 000 työllistä lisää vuoteen 2023 mennessä.

Jos työllisyystavoite näyttää karkaavan, niin Rinteen hallituksen lupaamilta uudistuksilta ja parannuksilta jäävät rahat puuttumaan. Se olisi vakava paikka viiden puolueen hallitusyhteistyölle.

Lue myös:

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?