Jättimäiset ratahankkeet etenevät nyt, lupaa hallitus – Näin pääkaupunkiseudulla on reagoitu, Espoo harmissaan: "Olisi ollut mahdollisuuksia pidemmälle"

Espoo uskoo kuitenkin, että kaupunkirata saadaan eteenpäin tällä hallituskaudella. Helsinki puolestaan näkee Pisararadan olevan edellytyksen kaikille ratahankkeille.

rautatieliikenne
Juna
Hallitusohjelma lupaa viedä eteenpäin suuria raidehankkeita.Jyrki Lyytikkä / Yle

Uusi hallitusohjelma lupaa kolmen suuren rataverkon kehittämishankkeen etenevän tällä hallituskaudella. Ohjelmaan on kirjattu päärata ja sen laajennukset, Helsingistä länteen suuntautuva rata, johon luetaan mukaan Espoon kaupunkirata, sekä Helsingistä itään suuntautuva rata.

Pääradan laajennus pitää sisällään tunnin junan Helsingistä Tampereelle lentoaseman kautta. Etenemisen ehdoksi hallitusohjelmaan on kirjattu sopimukseen pääseminen kuntien, valtion ja muiden mahdollisten toimijoiden välillä.

Sen sijaan Helsingin ratapihan alle suunnitellun Pisara-radan edistämiseen hallitusohjelma vaatii lisäselvityksiä.

Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan oteta erikseen kantaa hankkeiden keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.

Espoo ja Helsinki tulkitsevat ratahankkeiden tärkeysjärjestyksen eri tavoin.

Espoo uskoo kaupunkiradan mahdollisuuksiin

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä harmittelee, että Espoon kaupunkiradan rakentamisen aloittamista ei hallitusohjelmassa suoraan luvata, vain sen suunnittelun jatkaminen mainitaan. Kaupunkirata jatkuisi Leppävaarasta Kauklahteen, kun se nykyisellään kulkee Helsingin ja Leppävaaran väliä.

– Meillä olisi Espoossa ollut mahdollisuudet mennä jo pitemmälle, sillä Espoon kaupunkiradan suunnittelu on ollut valmiina koko 2000-luvun, Mäkelä sanoo.

Hän kuitenkin toivoo, että kaupunkiratahanke edistyy tällä hallituskaudella, sillä se kytkeytyy Espoon keskustan kehittämiseen ja on myös edellytys Keran alueen rakentamiselle. Keraan on suunnitteilla asuntoja 20 000 uudelle asukkaalle.

Mäkelä uskoo kaupunkiradan olevan vahvoilla ratainvestointien toteuttamisjärjestyksessä, sillä suunnitelmat ovat valmiit ja rakentaminen voidaan aloittaa heti.

– Samalla kaupunkirata mahdollistaisi (Turun) tunnin junan toteuttamisen tulevaisuudessa ja parantaisi rantaradan liikennöintiä, Mäkelä sanoo.

Helsingin mukaan Pisararata on edellytys suurille raideinvestoinneille

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) puolestaan näkee Pisararadan olevan edellytys kaikille muille suurille ratahankkeille, eli tunnin junille Helsingistä Turkuun ja Tampereelle sekä itäradalle.

– Jos haluamme liikkua siihen suuntaan, että kaupunkien väliset nopeat raideyhteydet toimivat ja että niitä olisi huomattavasti nykyistä enemmän, niin tähän tavoitetilaan ei päästä ilman Pisararataa, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäen mukaan uusi hallitusohjelma antaa suuntaviivoja raideinvestointien tekoon, vaikka niiden tärkeysjärjestystä ei mainita.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu, tunnelissa kulkeva lähijunarata. Toukokuun alussa Pisaran suunnitelmat saivat käänteen, kun hankkeesta julkaistiin uusi selvitys.

Väyläviraston tekemässä selvityksessä nousi esiin uusia ongelmia ratahankkeesta. Virasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta.

Selvityksestä kävi ilmi esimerkiksi, että Pisararata parantaisi Helsingin seudun lähijunaliikenteen yhteyksiä vain hieman.

Junaliikenteen kehityskuva (siirryt toiseen palveluun) -selvityksessä puolestaan arvioidaan, että Pisara tai vastaava maanalainen yhteys Helsingin ratapihan ruuhkien takia on välttämätön vasta vuonna 2040.

HSL epäröi ja odottaa lisäbudjettia

Helsingin seudun liikenteen HSL:n kannalta uudessa hallitusohjelmassa on monia hyviä asioita.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo, että nopea ratayhteys Helsingistä länteen tarkoittaa hänen tulkintansa mukaan kaupunkiradan jatkamista Espoon Kauklahteen saakka.

– Mutta sitten tässä hallitusohjelmassa todetaan, että kesäkuussa annetaan lisäbudjetti, jossa tarkemmin määritellään näitä eri ratahankkeita, Rihtniemi lisää.

Tämän takia Rihtniemen mukaan on vaikea arvioida, mitä lopulta on odotettavissa.

Hallitusohjelmassa joukkoliikenteelle luvataan hallituskaudelle 20 miljoonan euron vuosittainen joukkoliikennetuki. Tuki on ilmastoperusteinen ja sen tavoitteena on vähentää päästöjä.

Lue lisää:

Orpo: Tunnin junan rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna