Miten käy Pirkka- ja Rainbow-tuotteiden? Kaupan alalla ihmetellään, aikooko hallitus puuttua tuttujen halpamerkkien myyntiin

Pirkka-, Rainbow- ja muiden niin sanottujen private label -tuotteiden osuus Suomen päivittäistavarakaupasta on neljännes ja niitä myydään noin 4,5 miljardilla eurolla vuodessa.

vähittäiskauppa
Asiakas työntää ostoskärryjä ruokakaupassa.
Suomen päivittäistavarakaupan myynti on noin 18 miljardia euroa vuodessa ja private label -tuotteiden osuus siitä on noin 4,5 miljardia euroa. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaupan alalla on tänään ihmetelty, mitä tarkoittaa tämä uuden hallitusohjelman lakoninen kirjaus: "Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet".

Private label -tuotteet ovat kauppaketjujen omia tuotemerkkejä, joita yleensä myydän hieman halvemmalla kuin ns. merkkituotteita. Tunnettuja kaupan merkkejä Suomessa ovat mm. K-ryhmän Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet.

Kaupan omien merkkien hintaetu vastaaviin ns. merkkituotteisiin verrattuna voi perustua mm. suuriin hankintaeriin ja pienempiin markkinointikustannuksiin.

Päänraapimista päivittäistavarakaupassa aiheuttanut kirjaus ylivoimaisen neuvotteluaseman hillinnästä ja private label -tuotteista on peräisin Säätytalon hallitusohjelmaneuvottelujen maatalousryhmästä, jonka sihteerinä toimi maatalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Risto Lahti.

– Kirjauksella haluttiin alleviivata poliittista tahtoa siihen, että elintarvikeketjun kaikki osapuolet pärjäävät ja hallitus haluaa etsiä siihen keinot, Risto Lahti sanoo.

Asiantuntijat miettimään keinoja

Lahti ei vielä halua arvioida, millaisia mahdolliset lainsäädännölliset keinot voisivat olla, mutta pitää private label -tuotteiden kieltämistä käytännössä epätodennäköisenä vaihtoehtona. Hänen mukaansa hallitusohjelman kirjaus toimii pohjana käynnistettävälle asiantuntijatyölle ja asiantuntijoiden tehtävänä on etsiä sopivat keinot, joilla päivittäistavarakaupan neuvotteluasemaa hillitään ja private label -tuotteiden kauppaa mahdollisesti säädellään.

Risto Lahden mukaan hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen taustana on myös OP:n entisen pääjohtajan vuorineuvos Reijo Karhisen selvitystyö, jonka yhteydessä Karhinen kiinnitti huomiota myös kaupan vahvaan neuvotteluasemaan elintarvikeketjussa.

Suomen päivittäistavarakaupasta kaupan omien merkkien eli ns. private label -tuotteiden osuus on noin neljännes.

"Rajua puuttumista yritystoimintaan"

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että kaupan piirissä hallitusohjelman kirjaus on herättänyt hämmennystä, eikä kukaan tiedä, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa.

– Kaupan merkkien kieltäminen Suomessa olisi aika rajua puuttumista yritystoimintaan, Luoto sanoo.

Hän huomauttaa, että Suomessa on juuri säädetty elintarvikemarkkinalaki, ja elintarvikeketjun epäterveitä kauppatapoja suitsivaa ns. utp-direktiiviä (unfair trading practises) ollaan parhaillaan sisällyttämässä Suomen lainsäädäntöön.

Kyse on suuren mittakaavan asioista, sillä koko Suomen päivittäistavarakaupan myynti on noin 18 miljardia euroa vuodessa ja private label -tuotteiden osuus siitä on noin 4,5 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa mainitut mahdolliset lainsäädännölliset toimet koskisivat siis suurta kaupan volyymiä, joka koostuu suurelta osin monille kuluttajille tärkeistä halvempien tuotteiden ryhmistä.