Luistarin kalmisto Euran Kauttualla on yksi tutkituimmista muinaisjäännösalueista Suomessa. Ensimmäisestä rautakautisesta esinelöydöstä on kulunut 50 vuotta ja alueelta on löytynyt yhteensä jo yli 1 300 hautaa.

Viimeisimmät haudat on löydetty vasta muutamia vuosia sitten. Erilaisten esineiden lisäksi haudoista on löytynyt myös luita ja hammaskiillettä.

– On poikkeuksellista, että yli tuhat vuotta vanhoissa haudoissa säilyy hammaskiillettä, sanoo tutkija Heli Etu-Sihvola Helsingin yliopistosta.

Hammaskiille on tutkimusten kannalta tärkeää, sillä se voi kertoa, millaista ravintoa muinaisina aikoina on syöty.

Vanhimmat Luistarin haudat ovat peräisin 600-luvulta (siirryt toiseen palveluun) ja Etu-Sihvolan mukaan niitä löytyy todennäköisesti myös lisää.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Luistarin kalmistosta on käynnistynyt useita eri tutkimushankkeita. Niissä on pystytty löytämään jopa DNA:ta ja uutta tietoa on luvassa.

– Esimerkiksi sitä, ovatko tänne haudatut olleet lapsuudesta asti paikallisia vai onko joukossa myös muualta tulleita, Etu-Sihvola kertoo.

Uutta tietoa parin vuoden sisällä

DNA:ta on yritetty saada noin 30:stä näytteestä. Joka toisessa näytteessä se on myös onnistunut. Tästä joukosta noin kymmenkunta kertoo täsmällisempää tietoa muun muassa sukulaisuussuhteista.

Osa tutkimuksen tuloksista on jo tutkijoiden tiedossa. Monen tutkimuksen osalta tulosten arviointiprosessit ovat kuitenkin kesken, joten niistä ei kerrota vielä julkisuuteen.

Yleisenä johtopäätöksenä näyttää kuitenkin siltä, että kaikki Luistarin alueelle haudatut eivät olleet paikallisia.

– Kyllä niissä tuloksissa liikettä näkyy, Etu-Sihvola kuvailee salaperäisesti.

Euran Luistarin aluetta on ollut tutkimassa useita eri tutkijoita. Heli Etu-Sihvola Helsingin yliopistosta on itse keskittynyt isotooppisiin tutkimuksiin. Hänen mukaansa tutkimusten lopullisia tuloksia on luvassa muutaman vuoden sisällä.

– Odotettavissa on paljon uutta tietoa luistarilaisista, Etu-Sihvola sanoo.