Kuuma-kuntien pomot lähettävät viestiä hallitukselle erityisesti soten osalta

Kuuma-kuntien päättäjät haluavat, että sote-ratkaisua kehitetään vuodenvaihteessa aloittaneen Kesote-kuntayhtymän pohjalta.

Keski-Uusimaa
Läheltä
Yle

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien johtajat ja alueen kansanedustajat kokoontuivat maanantaina pohtimaan hallitusohjelman vaikutuksia.

Alueen tärkein viesti uudelle hallitukselle liittyy sote-uudistukseen. Koska vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut sote-kuntayhtymä Kesote on koettu toimivaksi, halutaan sote-ratkaisua kehittää sen pohjalta.

Nurmijärven kunnanjohtajaa Outi Mäkelää mietityttävät myös maakuntavaalien vaalipiirijako. Kehyskuntien reilut 320 000 asukasta saattavat hänen mukaansa jäädä isojen kaupunkien jalkoihin.

– Nyt katsotaan, mitä tämä Uudenmaan erillisratkaisu tarkoittaa. Onko kuntayhtymä- tai kuntapohjainen ratkaisu edelleen mahdollista sen erillisratkaisun puitteissa? Mikäli maakuntatason vaalit tulevat, niin pitäisi ehdottomasti olla vaalipiirit tällä alueella. Muuten me koemme, että jäämme täällä vähän sivusta katsojiksi, kun suuret kaupungit saavat kuitenkin suurimman osan edustuspaikoista, Mäkelä pohtii.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen näkee hallitusohjelmassa paljon uudistuksia.

– Nyt olisi todella tärkeää se, että kun näitä päätöksiä tehdään, niin tulisi sellainen historiallinen tilanne, että hallitus ihan ensimmäistä kertaa koskaan antaisi aidosti ne rahat kunnille niihin muutoksiin. Rahat tulisivat ihan pankkitilille asti, ei vaan laskennallisesti, Naukkarinen painottaa.

Pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevat kymmenen kehyskuntaa ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Alueen yhteenlaskettu asukasmäärä on siis yli 320 000. Jos seutu olisi oma maakuntansa, se sijoittuisi väkilukuvertailussa viidenneksi Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Jos kyseessä olisi kaupunki, se olisi väkimäärältään maan toiseksi suurin Helsingin jälkeen.