Poliisilaitos laittoi kaupungissa viran auki, mutta yhtään hakemusta ei tullut – uusi hallitus lupaa lisää poliiseja Suomeen ja erityisesti maakuntiin

Poliiseja on viime vuosina valmistunut niin vähän, että koko maassa vallitsee hurja poliisipula. Monet rikokset jäävät sen vuoksi selvittämättä.

poliisi
Poliisi.
Poliiseja on tällä hetkellä Suomessa liian vähän. Koulutusmäärää on kasvatettu.Tiina Jutila / Yle

Vanhempi rikoskonstaapeli Anton Pulkkinen valmistui Poliisiammattikorkeakoulusta vuonna 2018. Pian valmistumisensa jälkeen hän palasi omille kotikonnuilleen Etelä-Karjalaan. Työpaikka löytyi Lappeenrannasta Kaakkois-Suomen poliisista.

Vaihtoehtoja olisi ollut muuallakin, sillä Pulkkinen edustaa juuri sitä ammattikuntaa, josta nyt taistellaan eri poliisilaitosten kesken.

Yhden kesäsijaisuuden Pulkkinen ehti tehdä myös Pohjois-Suomessa, jonka jälkeen hän tuli Lappeenrantaan. Lyhyen määräaikaisjakson jälkeen työsuhde vaihtui vakinaiseksi.

– Aluksi oli tarkoitus katsella vähän muitakin paikkoja ja olin avoimin mielin. Pohjoiseen menin alun perinkin katsomaan millaista siellä on, mutta oli selvää, että jossain vaiheessa haluan tulla Lappeenrantaan, Pulkkinen kuvailee.

Lappeenrantaan vetivät tutut seudut, sukulaiset ja suosikkiseura SaiPa.

– Paikalliset urheiluseurat saattoivat vaikuttaa. Mutta ei minulla ollut sellaista paikkaa, joka olisi ollut ihan ehdoton no-no, Pulkkinen kertoo.

Poliisiksi Pulkkinen kertoo halunneensa jo pitkään. Ala ja rikoksiin liittyvät asiat kiinnostivat nuoresta asti. Hän luki kirjallisuutta, jossa pohdittiin rikoksia yhteiskunnallisena ilmiönä.

– Tykkään tutkinnallisista jutuista yleisesti. Olen aina tykännyt lukea kriminologiaa, eli se on itselle sydäntä lähellä. Peruspartiotoiminnassa tykkään siitä, että ollaan koko ajan kontaktissa ihmisten kanssa, kertoo Pulkkinen.

Vanhempi rikoskonstaapeli Anton Pulkkinen
Anton Pulkkinen valmistui poliisiksi viime vuonna ja työskentelee nyt ensimmäisessä vakituisessa virassaan. Kalle Purhonen / Yle

Tyhjästä on hankala nyhjäistä

Nyt vallitseva poliisipula on syntynyt yksinkertaisesti siksi, että liian moni poliisi jää eläkkeelle ja tilalle on valmistunut liian vähän uusia. Antti Rinteen uunituore hallitus onkin luvannut lisätä poliisien kokonaismäärää 300:lla. Se on edelleen reilut puolet vähemmän, kuin poliisihallitus toivoo. Tavoite on nostaa poliisien määrä 7500 vuoteen 2022 mennessä.

Linjauksista huolimatta tätä satoa päästään niittämään viiveellä.

Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuneiden määrää on lisätty jo viime vuosina runsaasti. Tällä hetkellä poliiseja koulutetaan ympäri vuoden niin, että uusi kurssi aloittaa neljä kertaa vuodessa.

Tampereen Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisikouluun sisäänotettujen määrää on nostettu. Hallituksen linjaus kuitenkin todennäköisesti tarkottaa sitä, että määrät muuttuvat jälleen tulevaisuudessa. Aleksi Tuomola / Lehtikuva

Nykyisellä sisäänottomäärällä, noin 400 uutta opiskelijaa vuodessa, tavoitellaan poliisien kokonaismäärän lisäämistä. Vuonna 2016 uusia poliiseja valmistui 96, kun vuonna 2018 valmistuneita oli jo 237. Tulevina vuosina määrä kasvaa sisäänottomäärien nousun myötä entisestään. Jokainen alkava koulutus kestää kolme vuotta, joten poliisipulaa korjataan porrastetusti.

– Poliisien koulutusmääriä laskettiin varta vasten 2010-luvun alkupuolella, jotta se sopi rahoituskehitykseen, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora.

Alkiora kuitenkin huomauttaa, että ennen vaaleja kaikki puolueet olivat valmiita lisäämään poliisien määrää 650:llä. Jos määrä on 300, ei koulutettavien määrä voi jatkossa olla 400 oppilasta per vuosi, sillä silloin tutkinnon suorittaneiden määrä nousee jälleen niin, että heitä on enemmän kuin virkoja on tarjolla.

Vakituiseen virkaan ei hakijoita

Kokonaisuudessa viime vuosikymmenellä poliisin määrä on laskenut noin 700:lla. Yleisesti se on näkynyt hakijoiden pulana, mutta myös poliisin ikääntymisenä.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa poliisin keski-ikä on 45 vuotta ja arvion mukaan vuosien 2018―2021 välisenä aikana eläköityviä poliiseja on yhteensä 51. Myös muuta vaihtelua tapahtuu säännöllisesti ihmisten muuttuvien elämäntilanteiden myötä, kuvailee Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläinen.

Uusille poliiseille olisi kysyntää, ja konkreettisesti ongelmat näkyvät esimerkiksi siinä, ettei edes vakituisiin paikkoihin tule välttämättä yhtään hakemusta.

– Ulkomaalaisyksikön hakuaika päättyi vastikään niin, että ainuttakaan hakemusta ei tullut, Hyyryläinen kertoo.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläinen
Apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläinen toivoo Kaakkois-Suomeen uusia poliiseja. Kalle Purhonen / Yle

Kaakkois-Suomi ei ole murheittensa kanssa yksin. Suomessa on 11 poliisilaitosta, jonka lisäksi valtakunnallisesti toimivat keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi. Poliiseja on liian vähän jakautumaan tasaisesti kaikille alueille.

Haasteita on pääkaupunkiseudulta Lappiin saakka. Myös ruotsinkielisten alueiden poliisipalveluiden järjestämiseen kaivataan kielitaitoisia ihmisiä. Helsinkiin poliiseja tarvitaan paljon, mutta poliisin ammatista kiinnostuneita ei ole riittävästi ja kilpailua työllistäjistä on paljon. Lapista ja Itä-Suomeen vaikeudet alkavat jo sopivien hakijoiden löytämisestä poliisiammattikorkeakouluun, sillä paras tapa on löytää uusia työntekijöitä on kouluttaa heitä omalta alueelta.

Siksi poliisin ammattia markkinoidaan lukio- ja varuskuntavierailuilla, joiden toivotaan innostavan nuoria hakeutumaan koulutukseen. Moni poliisi palaa valmistumisen jälkeen takaisin kotiseuduilleen.

Työmotivaatio kärsii

Koska työpaikkoja on paljon ja hakijoita vähän, on vastavalmistuneilla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa itse omaan työllistymiseensä sekä sijainnin että tehtävän osalta. Tällä hetkellä kuormittavaksi koettu tutkinta on se osa poliisin työtä, johon ei ole ollut liiaksi halukkaita, sillä kenttätyö houkuttaa monia nuoria poliiseja enemmän.

– Haastavinta on tällä hetkellä sellainen päivittäisrikostutkinta, jossa juttujen määrä on hyvin korkea, mutta mahdollisuudet niiden hoitamiseen ovat rajalliset. Ja se syö poliisi-ihmistä, kun jotain pitäisi pystyä tekemään, mutta aikaa ja voimavaroja yksittäisten juttujen selvittämiseen ovat rajalliset. Ammatti-ihminen turhautuu, kun ei voi tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla ja tuloksella, Alkiora kuvailee.

Se ei varsinaisesti ole omiaan lisäämään työmotivaatiota, oli valmistumisvuosi mikä hyvänsä, Alkiora sanoo.

Poliisilaitoksesta riippumatta tärkeimpiä tehtäviä ovat kenttä- ja hälytystehtäviin vastaaminen.

Poliisiauto.
Hallitus aikoo määrittää uuden vasteajan, jonka puitteissa poliisin pitää päästä avun tarvitsijan luokse. Tiina Jutila / Yle

– On ihan ykkösprioriteetti, että kenttä- ja hälytystehtävät pitää pystyä hoitamaan. Ja se mistä sitten joudumme tinkimään, tuppaa olemaan tutkinnan puolella, sanoo apulaispoliisipäällikkö Kari Hyyryläinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Kaakkois-Suomessa poliisin alueella on sekä kaupunkeja että syrjäseutuja. Hälytystehtävien valmiusaikojen keskiarvo on hyvä, sillä suurin osa hälytystehtävistä tapahtuu kaupunkien keskusta-alueilla. Toimintavalmiusajat kuitenkin kasvavat, kun lähdetään syrjäseuduille.

Uuden hallituksen lupaamia lisäyksiä pyritään ohjaamaan juuri sellaisille alueille, jossa vaikutukset ovat kaikkein kouriintuntuvimpia. Viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä lisätään alueilla, joissa palvelutaso on nyt heikoin. Koko Suomeen määrätään myös aika, kuinka nopeasti poliisin täytyy olla hälytyksen tultua paikalle.

Päivittäisrikostutkinta on usein myös se, joka jää muiden, vakavampien rikosten tutkinnan jalkoihin.

– Tutkinnoissa on tietty järjestys, miten niitä tutkitaan. Jos kaikkea ei ehdi tehdä, vakavat jutut priorisoituvat keulille. Ja se tarkoittaa sitä, että yksittäisen kansalaisen näkökulmasta ikävän ja harmittavan jutun tutkinta saattaa viivästyä, Hyyryläinen tietää.

Hakijalla on vaihtoehtoja

Hakijan näkökulmasta tilanne on hyvä. Työpaikkoja löytyy ja vastavalmistunut voi päästä myös suoraan vakituiseen työsuhteeseen. Näin kävi myös vanhemmalle rikoskonstaapeli Anton Pulkkiselle, jonka työnkuvaan kuuluu sekä kenttätyötä että tutkintaa.

– Pääasiassa virkapaikka on rikostutkinnassa, mutta pystyn tekemään välillä myös kenttävuoroja, Pulkkinen kertoo.

Pulkkis mielestä juuri tällä hetkellä tuoreilla poliiseilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Myös mahdollista aiempaa koulutusta voi hyödyntää poliisin työssä, sillä erikoisosaamista arvostetaan.

Pulkkinen voisi itse kuvitella tekevänsä töitä lähes missä vain, ainakin väliaikaisesti. Pohjois-Suomi oli esimerkiksi opettavainen paikka, sillä alue oli niin suuri ja väkimäärät erilaisia.

Poliisi selvittää tilannetta.
Tällä hetkellä vastavalmistunut poliisi voi vaikuttaa itse omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Toni Pitkänen / Yle

– Siellä teit kyllä ihan kaikkea mitä tehtävissä on, Pulkkinen kertoo.

Kaakkois-Suomea Pulkkinen on myös valmis suosittelemaan oman kokemuksensa pohjalta.

– Vaikka tämä on pieni paikka, niin täällä on mahdollisuus päästä tekemään erilaisia tehtäviä, jos vertaa isommille paikkakunnille. Monella paikkakunnalla ei ole itsestään selvää, että pääsee tekemään sekä tutkintaa että partiointia.