Suomi reiluun etukenoon ilmastotalkoissa – fossiilivapaus tuo isoimmat veronkorotukset autoilijoille, mutta myös teollisuus ja öljylämmittäjät saavat osansa

Uusi hallitus aikoo vähentää turpeen käyttöä ilman kieltoa.

hallitusohjelmat
Autoa tankataan
Uusi hallitus on nostamassa polttoaineveroja tuntuvasti. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Antti Rinteen (sd.) uusi hallitus on vähentämässä reilussa viidessätoista vuodessa kasvihuonepäästöjä rutkasti enemmän kuin tähän asti on sovittu. Nimitettävä hallitus sanoo ohjelmansa (siirryt toiseen palveluun) luovan Suomelle sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti reilua fossiilivapautta.

Tavoite tarkoittaa edellisen hallituksen sopimien hiilivoiman käyttökiellon, öljynkulutuksen puolittamisen lisäksi esimerkiksi autoilun polttoaineverojen tuntuvia korotuksia. Hallituksen tavoite on saada Suomi niin sanotusti hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 mennessä.

Rinteen hallituksen tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä ilmastopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Hallitusohjelman mukaan 2030 jälkeen ilmastotoimien vauhdin pitäisi vain kiihtyä, sillä vuoteen 2035 mennessä Suomessa päästöt eivät saa ylittää sitä määrää, jota lähinnä metsät pystyvät sitomaan. Silloin Suomen pitäisi olla hiilineutraali. Vastaavan tasoista linjausta ei ole vielä muilla EU-mailla.

Rinteen hallitus on viemässä Suomea EU:n ilmastopolitiikan ytimeen. Edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ja lähes kaikkien muiden eduskuntapuolueiden linjausten mukaan EU:n pitäisi pyrkiä hiilineutraaliksi vuonna 2050. Tällä estettäisiin ilmaston lämpeneminen yli 1.5 asteen.

Lähes puolet Suomen ilmastopäästöistä on EU:n päästökaupan alla, ja niihin ei voi suoraan vaikuttaa Helsingistä. Siksi kotimaan ilmastotoimien lisäksi Rinteen hallituksen tavoitteena on aikaistaa koko unionin 2050-tavoitetta.

Ilmastopaneeli: Kunnianhimoa tarvitaan vielä lisää

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi ainakin kymmenen vuotta EU:n tavoitteita ennen.

Kotimaassa Rinne kumppaneineen ilmoittaa korottavansa nopeasti liikenteen polttoaineveroja ja keräävänsä tienkäyttäjiltä 250 miljoonaa euroa vuodessa. Arviolta noin 5 sentin litrahinnan korotus tuntuu jokaisen tankkaajan kukkarossa, ja on hallituksen nyt ilmoittama suurin veronkorotus.

Liikenteen osalta uusi hallitus pyrkii nopeuttamaan autokannan uusiutumista ja liikenteen sähköistymistä. Esimerkiksi huoltoasemayrityksille on tulossa velvoite rakentaa tietty määrä sähköautojen latauspisteitä. Hallitus tulee myös suosimaan vähäpäästöisiä työsuhdeautoja.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan esimerkiksi veronkorotuksilla tähdätään liikenteen selvään sähköistymiseen vuoteen 2025 mennessä. Hän pitää nyt esiteltyjä ilmastotoimia ensiaskeleina. Paneeli on laskenut, että päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2035 mennessä 55 prosentin sijaan 65 prosenttia.

– Nämä päätökset eivät sellaisenaan vielä siihen (65 prosenttia) johda. Nämä antavat hyvän lähtökohdan, mutta lisää tarvitaan, patistaa puheenjohtaja Ollikainen.

Liikenteen päästöjen puolittaminen on edellisen hallituksen hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite. Vuonna 2016 hyväksytyssä strategiassa ei ole vielä huomioitu 1,5 asteen vaatimuksia, sillä se tähtää alle kahden asteen lämpenemisen saavuttamiseen.

Suomen Ilmastopaneelin arvion mukaan 1,5 asteen tavoite vaatisi liikenteen päästöjen nollaamista jo vuonna 2035. Liikennettä ja sen kasvavia päästöjä on pidetty yhtenä hankalimpana päästöjen vähentämisen kohteena ainakin nopeasti. Ilmastopaneelin keskeinen keino päästä 1.5 asteen polulle on vähentää energian käytön päästöt lähelle nollaa 2035 mennessä.

Rinteen hallituksen linjaus on nyt se, että muun muassa huoltovarmuussyistä sähkön ja lämmmön tuotanto on lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Linjaus tarkoittaa hyvin todennäköisesti osittaista turpeen käyttöä myös jatkossa.

Öljylämmittämisen loppu häämöttää, turpeen kohtalo jää auki

Liikenteen öljyn päästöjen lisäksi Rinteen tuleva hallitus on puuttumassa teollisuuden ja esimerkiksi öljyllä lämmittävien kotitalouksien päästöihin. Lämmityksen veronkorotuksista hallitus kerää arviolta 100 miljoonaa euroa.

Lähiaikoina nimitettävä hallitus aikoo lähes ensi töikseen poistaa vientiteollisuutta hyödyttäneen energiaveron leikkurin. Euroopassa melko yleinen, mutta Suomessa muutaman vuoden ikäinen raskaan teollisuuden tuki korvataan kilpailukykytoimena sähköveron alennuksella.

Uusi hallitus ei anna sähköveron alennukselle aikataulua, mutta etujärjestössä nähdään, että energiantuotannossa siirrytään yhä enemmän esimerkiksi kaukolämpölaitosten hakkeen ja turpeen poltosta sähkön käyttöön. Alennusten arvellaan houkuttelevan myös uusia data- ja palvelinkeskuksia Suomeen.

– Aika moni kunnianhimoisen ohjelman keinoista on menossa vielä jatkovalmisteluun. Nämä keinot eivät ole vielä välttämättä teknisesti tai taloudellisesti käyttökelpoisia, arvioi johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Vaskiluodon voimalaitos Vaasassa tuottaa kaukolämpöä ja sähköä kivihiilestä ja biokaasusta.
Kivihiilestä on tarkoitus luopua vuoteen 2029 mennessä.Jarkko Heikkinen / Yle

Rinteen uusi hallitus pitää kiinni kivihiilen alasajosta viimeistään keväällä 2029. Sen sijaan turpeen käytön alasajosta hallitus ei anna selvää aikataulua. Hallituksen kirjattu tavoite on tässä vaiheessa vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Turpeen tarkempi kohtalo selviää hallituksen kaavailemassa työryhmässä, jossa pohditaan ensi kesän budjettineuvotteluita varten energiaverotuksen uudistustarpeita. Verouudistus on hallituksen keskeinen keino vaikuttaa tavoitteeseen pyrkiä hiilineutraaliksi sen ohella, että energiatuotantoa ohjaa EU:n kiristyvä päästökauppa.

Öljylämmittäjille oma tukiohjelma

Öljyn lämmityskäytön suhteen Rinteen hallitus on paljon selkeäsanaisempi. Niille runsaalle 200 000 kotitaloudelle, jotka lämmittävät talonsa kevyellä polttoöljyllä, Rinteen hallitus lupaa ohjelman, jolla tuetaan siirtymään muihin lämmitystapoihin. Hallitusohjelma ei mainitse mitään erityisestä avustuksesta helpottamaan siirtymiä.

Kuntien ja valtion kiinteistöissä puhutaan ohjelmassa öljystä luopumisesta vuoteen 2024 mennessä. Muille öljylämmittäjille ei ole luvassa suoraa kieltoa, vaan hallitusohjelma puhuu asteittaisesta luopumisesta 2030-luvun alkuun mennessä.

Ilmalämpöpumppu sairaalan seinässä.
Öljylämmityksestä esimerkiksi lämpöpumppuihin siirtymistä on tarkoitus tukea.Matti Myller / Yle

– Öljylämmityksen uusiminen on hankalaa rakennuksissa, joiden arvo on alempi kuin tuleva energiaremontti, vertaa Ruohomäki.

Rinteen hallitus lupaa toteuttaa päästövähennystoimet siten, että niiden vaikutukset eivät ole ylipääsemättömiä oli sitten minkä ikäinen tai asui missä päin maata tahansa.

Ensimmäinen hallitusohjelma 1,5 asteen tavoitetta varten

Toisaalta samalla kun fossiilisten polttoaineiden päästöleikkauksia ollaan nopeuttamassa, Rinteen hallitus tarvitsee runsaasti rinnalle uutta uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.

Hallitus aikoo muun muassa lisätä tuulivoimaa niin maalla kuin myös avomerellä. Maatuulivoimaa rakennetaan suunnitelmien mukaan ilman yhteiskunnan tukia. Sen sijaan hallitus lupaa parantaa merituulivoiman kannattavuutta alentamalla muun muassa siitä maksettavaa kiinteistöveroa.

Tämä on ensimmäinen EU-maan hallitusohjelma, jossa viritetään toimia 1.5 asteen mukaiseksi

Markku Ollikainen

Energiapolitiikan tuet suunnataan jatkossa entistä enemmän kokeiluhankkeisiin, joissa haetaan ratkaisuja muun muassa energian varastointiin.

Rinteen hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti suotuisasti myös mahdollisille Loviisan ydinvoiman jatkokäyttöluville. Pyhäjoelle kaavaillusta Fennovoiman ydinvoimalasta ohjelmassa ei ole mainintaa.

Keskeisten hiilinielujen käyttöä mietitään erikseen

Yhtenä keskeisenä ilmastopolitiikan keinona Rinteen hallitus aikaa vahvistaa hiilinieluja. Hallituksen tavoitteena on, että tärkeintä nielua eli metsiä ei hakata niin, että niiden synnyttämä nielu pienenee metsien hakkuista huolimatta. Tämä kirjataan tarkemmin hallituksen ilmastopolitiikkaa säätelevään ilmastolakiin.

Hallitus ei ota tässä vaiheessa suoraan kantaa esimerkiksi Metsä Groupin Kemiin kaavailemaan uuteen, paljon puun käyttöä lisäävään tehtaaseen. Rinteen hallitusohjelmassa on lukuisten ilmastolinjausten lisäksi monia biotalouteen nojaavia linjauksia.

Samoin kuin keskeinen energiaverouudistus, myös metsien riittävyys sekä teollisuudelle että nieluiksi selvitetään erillisessä hallituksen ilmasto-ohjelmassa. Siinä ratkeaa, kuinka paljon hallituksen linjaama hiilineutraalisuus sallii hakkuita tai esimerkiksi lisäkeinoja liikenteeseen. Hallitus miettii myös hiilen sidonnan kannalta keskeisten soiden ja suometsien käyttöä ilmastoviisaasti.

Ensi töikseen hallitus ottaa käyttöön maankäyttömuutosmaksun, jolla pyritään osaltaan vähentämään metsien häviämistä rakentamisen alta.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan Suomi on nyt ensimmäisenä maana linjaamassa selviä toimia sen eteen, että maapallon keskilämpötila ei nousisi kansainvälisen ilmastopaneeli linjausten mukaisesti yli 1,5 asteen.

– Tämä on ensimmäinen EU-maan hallitusohjelma, jossa viritetään toimia 1,5 asteen mukaiseksi, Ollikainen tiivistää.

Lue myös:

Laaja selvitys: Suomi voi olla hiilineutraali 2040 mennessä – Kulutuksen muututtava radikaalisti, hiilidioksidi napattava talteen teollisuudessa

Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035

Antti Rinteen hallitus lupaa jokaiselle jotakin: Ylen hakukone kertoo, mitkä lupaukset koskevat sinua