Analyysi: Perussuomalaisten poistuminen hallituksesta ei juuri hetkauta Suomen EU-linjaa

Hallitusohjelma korostaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta peruskysymyksissä suunnanmuutos on yllättävänkin loiva, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Euroopan unioni
Juha Sipilä, Alexander Stubb ja Timo Soini.
Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivät hallitusohjelmaa toukokuussa 2015.Henrietta Hassinen / Yle

BrysselSuomen suhtautuminen Euroopan unioniin näyttäisi säilyvän suunnilleen ennallaan huolimatta siitä, että hallituspohja on vaihtumassa oikeistolaisesta vasemmistolaiseen. Aiempaa tekstiä oli mukana kirjoittamassa perussuomalaiset, joka oli jo Timo Soinin kaudella Suomen EU-kriittisin puolue.

Uuden hallitusohjelman mukaan Suomi "sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen". Neljä vuotta sitten Suomi oli "aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen" jäsenmaa.

Uusi yhdeksänsivuinen EU-osio on paljon seikkaperäisempi kuin aiemman ohjelman kahden liuskan kirjaus.

Ohjelmasta näkyy, että se on kirjoitettu hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuoden 2015 paperi. Tuolloin eurokriisi oli vielä päällä, ja Kreikalle puuhattiin kolmatta tukipakettia.

Kolmen ässän eli Sipilän, Stubbin ja Soinin ohjelmassa korostettiin, että jokainen jäsenmaa vastaa veloistaan itse, eikä Suomen vastuita saa eurokriisin hoidossa kasvattaa. Kirjausta tulkittiin kirjaimellisesti.

– Jos katsotaan oliko uutta rahaa, niin vastaus on ei, perusteli valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) elokuussa 2015 hyväksyntäänsä 86 miljardin euron Kreikka-paketille. Nämä rahat otettiin Euroopan vakausmekanismista.

"Kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan"

Sittemmin EU on siirtynyt kriisivaiheesta pönkittämään rahaliittoa seuraavan kriisin varalta. Seuraava hallitus pääsee ensi töikseen ottamaan kantaa esimerkiksi euroalueen budjettiin, ja pian ehkä myös pankkien eurooppalaiseen talletussuojaan.

Nihkeä kanta molempiin ei taida uuden hallituksen myötä juuri muuttua. Uuden valtiovarainministerin ohjenuorana ovat hallitusohjelman sanat: "[...] kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan".

Hän voi ohjelmaan nojaten myös vaatia muita jäsenmaita noudattamaan EU:n vajesääntöjä. Sosiaalidemokraattisena myönnytyksenä talouskurilinjaan on lisätty kirjaus, jonka mukaan sääntöjen on "mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen".

Vaikka uuden hallituksen kotimainen budjettikuri näyttäisi löystyvän suhteessa edelliseen, EU:n rahojen suhteen linja on käytännössä ennallaan. Suomen maksuosuus unionin budjetista olisi pidettävä "kohtuullisena" ja maatalousrahat turvattava, kuten vuonna 2015.

Pientä suunnanmuutosta on näkyvissä turvapaikkapolitiikassa. Edellishallituksen ohjelma kirjoitettiin juuri ennen Euroopan pakolaiskriisiä.

Silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) joutui kaivamaan hallitusohjelman salkustaan syyskuussa 2015, kun EU-maat päättivät turvapaikanhakijoiden väliaikaisesta jakamisesta jäsenmaiden kesken.

Suomi päätyi äänestämään tyhjää, koska ohjelmassa luki, että siirrot "perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen". Kirjaus oli tärkeä etenkin perussuomalaisille.

– Me löydettiin tapa, miten pystyttiin hallitusohjelman puitteissa olemaan mukana tässä, Orpo perusteli tuolloin päätymistä samaan viiteryhmään Unkarin, Tšekin, Slovakian ja Romanian kanssa.

Uudessa viiden puolueen ohjelmassa siirtojen vapaaehtoisuutta ei enää mainita, vaan sen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikka perustuu "yhteisesti sovittuun vastuunjakoon".

Seuraava sisäministerivoinee kirjauksen perusteella äänestää sen puolesta, että EU voi asettaa jäsenmaille myös velvoitteita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen tai muuhun solidaarisuuteen.

Jos sellaisen päätöksen äärelle nyt koskaan päästään. Koko turvapaikkakysymys on nimittäin ollut pahasti jumissa käytännössä koko kuluneen neljän vuoden ajan.

Suurin ero vanhan ja uuden hallitusohjelman EU-linjausten välillä on kuitenkin suhteessa ilmastonmuutokseen. Pariisin ilmastosopimusta ei ollut vielä olemassa kun Soini, Stubb ja Sipilä laittoivat nimensä ohjelmaan. YK:n ilmastopaneelin raportti 1,5 asteen lämpenemisen seurauksista julkaistiin vasta viime syksynä.

Vuoden 2015 EU-kirjauksessailmastonmuutos oli käsitelty kolmella virkkeellä, joista kahdessa korostettiin teollisuuden kilpailukykyä ja edullista energiansaantia.

Tavoitteena on järjestää loppuvuodesta ilmastohuippukokous.

Nyt keinoja EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi on lueteltu puolitoista liuskaa: Koko EU pitäisi saada hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, vuoden 2030 vähennystavoitetta pitäisi tiukentaa 55 prosenttiin, ja päästöoikeuksien määrää olisi leikattava jyrkemmin.

Kirjaukset perustuvat kahdeksan puolueen yhteiseen ilmastolinjaukseen viime joulukuulta. Perussuomalaiset jättäytyi ainoana eduskuntapuolueena sovun ulkopuolelle.

Uuden hallitusohjelman liitteessä kerrotaan Suomen tavoitteet heinäkuun alussa alkavalle EU-puheenjohtajakaudelle. Yhtenä tavoitteena on järjestää loppuvuodesta ilmastohuippukokous, jossa jäsenmaiden johtajat kehittelevät ratkaisuja siirtymiseksi kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Sosiaalidemokraattien lempiaiheista ohjelmaan on päätynyt EU:n sosiaalinen ulottuvuus eli sosiaalisten oikeuksien ja työelämän vähimmäissääntely. Kirjauksen käytännön merkitys voi kuitenkin jäädä vähäiseksi, sillä sääntely pitäisi sen mukaan toteuttaa kunnioittaen suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Esimerkiksi eurooppalaisesta minimipalkasta ei ole mainintaa.

Hallitusohjelmia kirjoitetaan ajassa, ja EU on nyt hyvin erilaisessa tilanteessa kuin neljä vuotta sitten. Kovin jyrkkää käännettä Suomen jäsenyyden pitkään linjaa se ei näyttäisi tuovan.

Ohjelma asemoi Suomen samaan pohjoisen Euroopan nuukien maiden joukkoon, jossa se on ollut rahaliiton alusta saakka. Ilmastoasioissa Suomi liittyy kunnianhimoisten ryhmään.

Itä-länsi-akselilla Suomi asettuu edelleen läntiseen leiriin, vaatimaan itäisiltä jäsenmailta oikeusvaltion puolustamista EU-rahojen menettämisen uhalla.

Lue lisää:

Uuden hallituksen ulkopoliittinen ohjelma on maalattu paksulla pensselillä – muutokset vanhaan ovat silti minimalistisia

Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille

Jutta Urpilainen paljastaa IL:lle: Haluan EU-komissaariksi