Tuleeko itärajalle uusi rajanylityspaikka? – Tuleva hallitus haluaa selvityksen Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle

Parikkalan raja-aseman avaamista henkilöliikenteelle on toivottu vuosikausia.

rajavalvonta
Parikkalan Kolmikannan rajanylityspaikka
Parikkalassa sijaitsevan rajanylityspaikkan kautta kulkee nykyisin pääasiassa puutavaraliikennettä. Kari Kosonen / Yle

Suomen uusi hallitus haluaa sujuvoittaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää mahdollisuutta avata Etelä-Karjalassa sijaitseva Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle.

Nykyisin Parikkalan rajanylityspaikan kautta kulkee pääasiassa puutavaraa, mutta ei henkilöliikennettä.

Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa on vuosikausia toivottu Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä. Parikkalan kunnan lisäksi erityisesti Savonlinnan kaupunki on haaveillut rajanylityspaikan avaamisesta, koska sitä kautta venäläisillä turisteilla olisi lyhyt matka kaupunkiin. Parikkalan rajanylityspaikalta on Savonlinnaan matkaa noin 80 kilometriä.

Myös Venäjä on esittänyt Suomelle rajanylityspaikan kansainvälistämistä, mutta Suomessa asiaa ei ole pidetty ajankohtaisena.

Syväoron paikka merkitty grafiikkaan
Parikkalan rajanylityspaikka sijaitsee Syväorossa. Se tunnetaan myös nimellä Kolmikanta. Yle

Elinkeinoelämä yhdeksi rahoitajaksi?

Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan Parikkalan raja-aseman avaaminen toisi matkailutuloja Itä-Suomen alueelle jopa 80 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Samalla syntyisi satoja uusia työpaikkoja.

Selvityksen teettivät Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon liitot, Savonlinnan kaupunki sekä Parikkalan ja Rautjärven kunnat. Siitä ilmenee ilmenee, että Parikkalan raja-aseman kehittäminen edellyttäisi kuitenkin reilun 22 miljoonan euron investointeja. Rahaa tarvittaisiin esimerkiksi rajanylityspaikan rakennuksiin.

Tällä hetkellä Parikkalan rajanylityspaikalla on vain vaatimaton puurakennus, joka ei sovellu suurien turistimäärien rajamuodollisuuksien käsittelyyn.

Parikkalan rajanylityspaikka Kolmikanta Syväoro
Parikkalan rajanylityspaikalla sallitaan henkilöliikenne vain erikoisluvalla. Yle

Rajanylityspaikan rakentamiseksi on myös ehdotettu hankeyhtiön perustamista.

Etelä-Karjalan liitto ja paikallisia yrityksiä edustava Laatokan Lankku Oy ovat esittäneet, että hankeyhtiö saisi alkuvaiheessa rahoitusta 20 paikalliselta yritykseltä yhteensä yli 100 000 euroa. Alkuvaiheen jälkeen mukaan tulisi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliitot sekä alueen kuntia.

Yhtiö rakentaisi Parikkalan rajanylityspaikalle tarvittavat rakennukset ja kaistat. Töiden aloittaminen vaatisi Venäjän ja Suomen periaatepäätökset Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä sekä varmuuden siitä, että tilat vuokrataan rajavartioston käyttöön pitkäksi aikaa.

Rajavartiostolle menoja

Kansainvälisen rajanylityspaikan perustaminen vaatisi lisää henkilöstöä ja aiheuttaisi rajavartiolaitokselle pysyviä menoja.

Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli arvioi viime syksynä, että rajanylityspaikan kansainvälistämisen kustannukset olisivat kymmenen vuoden ajalta noin 70 miljoonaa euroa.

– Jos Parikkala-Syväorosta tulisi keskisuuri kansainvälinen rajanylityspaikka, jossa olisi 0,5–1 miljoonaa rajanylitystä, niin rajavartiosto pelkästään tarvitsisi viidessä vuodessa noin 66 henkilöä lisää töihin, Olli sanoi.

Tänään tiistaina tavoitettu Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Ismo Kurki lisäisi ennemmin henkilöstöä Imatran, Värtsilän, Niiralan ja Nuijamaan rajanylityspaikoille, jotta liikenne sujuisi ilman kohtuutonta jonottamista. Vasta sen jälkeen voisi olla mahdollista avata Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliselle liikenteelle.

Kurki toivoo, etteivät katseet olisi nyt pelkästään yhdessä paikkakunnassa tai yhden maakunnan alueessa, vaan laajemmin koko itärajassa. Samalla katsottaisiin käytössä olevaa infrastruktuuria, ja miten se ottaisiin hyötykäyttöön, eikä jätettäisi tyhjilleen.

– Oletettavaa on, että jos Parikkala-Syväoro kansainvälistettäisin, pääosa liikenteestä siirtyisi kansainvälisiltä rajanylityspaikoilta pois. Silloin sinne jäisi entistä enemmän käyttämätöntä kapasiteettia, Kurki sanoo.

Hallitusohjelmaan kirjatusta selvityksestä kertoi ensin sanomalehti Karjalainen (siirryt toiseen palveluun).