Kotia etsivät on nyt luokiteltu neljään ryhmään: Oletko hintatietoinen omistusasuja tai moderni, vehreyttä arvostava kaupunkilainen?

Pellervon taloustutkimus PTT selvitti kaupunkilaisten asumistoiveita uudenlaisella menetelmällä. Viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeitä.

asuminen
ilmakuva töölöstä
PTT:n tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa asumismieltymyksiä valintakoemenetelmän avulla. Esko Jämsä / AOP

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kyselyyn vastanneista kaupunkilaisista puolet piti hintaa tärkeimpänä tekijänä asuntoa hankittaessa.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusrapotti julkaistiin tänään (siirryt toiseen palveluun). Tutkimustuloksia ei voida täysin yleistää kaikkiin suomalaisiin, sillä aineistossa painottuvat jonkin verran iäkkäämmät ikäryhmät.

Tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa asumismieltymyksiä valintakoemenetelmän avulla.

Vastaajat joutuivat valitsemaan, mistä asumismuodosta ja mistä tekijöistä he olisivat valmiita maksamaan. Tekijöitä olivat muun muassa alueen vehreys, talotyyppi ja asunnon koko.

Tämä tekee tutkimuksesta poikkeuksellisen, sillä asumistutkimuksissa on harvemmin kiinnitetty huomiota siihen, että jonkin halutun ominaisuuden valitseminen rajaa usein jonkin toisen pois.

Neljä eri asukasprofiilia

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista asukasprofiilia. Puolet vastanneista oli niin sanottuja hintatietoisia omistusasujia. Heille tärkeintä oli siis asunnon hinta.

Loput vastaajista jakaantui kolmeen ryhmään: 24 prosenttia vastaajista oli viherkaupungin pientaloasujia, 15 prosenttia urbaaneja kaupunkilaisia ja loput 11 prosenttia moderneja viherkaupunkilaisia.

Viherkaupungin pientaloasujat haluavat asua lähellä keskustaa tai hyviä kulkuyhteyksiä ja mieluiten oman autopaikan kera. Heille myös asunnon alueen vehreys oli tärkeää.

Tutkimuksen mukaan urbaaneille kaupunkilaisille sijainti keskustan lähellä ja urbaani asenneilmapiiri ovat tärkempiä kuin viheralueet.

Modernit viherkaupunkilaiset taas suosivat vehreitä lähialueita keskustan lähellä tai uusilla asuinalueilla. He suhtautuvat kaikista positiivisimmin taloyhtiöiden ja asuinalueiden yhteiskäyttötiloihin.

Suomalaisten asumismieltymyksistä tiedetään jo aiempien tutkimusten perusteella, että vehreys ja viheralueet ovat tärkeitä. Tämä nousi vahvasti esiin myös PTT:n tutkimuksessa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki haluaisivat asua ison puistoalueen tai kaupunkimetsän vieressä, vaan vehreys voi olla jotain muuta. Esimerkiksi pienempiä puistoja ja vehreitä sisäpihoja, hankkeen projektipäällikkö Emmi Haltia PTT:stä kertoo.

Lähiöt eivät houkuta

Huomionarvoista on myös se, että suurin osa vastaajista suhtautui lähiöihin negatiivisesti.

Vain hintatietoiset omistusasujat näkivät lähiöt neutraalina asuinpaikkana. Erityisesti nuoret suhtautuivat lähiöihin negatiivisesti.

Hankkeen projektipäällikkö Emmi Haltia PTT:stä arvioi, että syy tähän on mielikuvissa.

– Kun käytetään termiä lähiö, niin mieleen tulee ne ongelmallisimmat lähiöt. Vaikka tosiasiassa meillä on paljon tällaisia lähiön kriteerit täyttäviä alueita, jotka eivät ole ongelma-alueita.

Tutkimusraportissa todetaankin, että lähiöihin olisi hyvä pyrkiä lisäämään sellaisia viihtyvyystekijöitä, joita muillakin asuinalueilla arvostetaan. Näitä ovat esimerkiksi monipuoliset palvelut ja hyvät liikenneyhteydet.

– Lähiöiden kehittäminen voisi poistaa asuntojen kysyntä- ja hintapainetta sieltä kaikista halutuimmilta alueilta, kun ne lähiöt nähtäisiin vähän tasavertaisimpina vaihtoehtoina, Haltia toteaa.

Tutkimuksen mukaan asuinympäristöistä kaupunkikeskustan lähialue koetaan keskimäärin parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja uusi asuinalue toiseksi parhaimmaksi.

Nuoret muuttohalukkaita

Kaupunkilaisten mieltymyksissä on eroja myös ikäryhmittäin tarkasteltuna.

Eroja syntyi varsinkin siitä, millaiset muuttoaikomuksia ihmisillä oli. Tutkimukseen vastanneista alle 40-vuotiailla oli selvästi enemmän muuttoaikomuksia kuin yli 40-vuotiailla.

Nuoremmat suhtautuivat myös vanhempia vastaajia myönteisemmin vuokra-asumiseen. Nuoremmat myös olivat myös vanhempia ikäryhmiä useammin vuokra-asujia.

Alle 40-vuotiaiden asumisvalinnoissa painottuivat myös liikenneyhteydet. Heille työ- ja koulumatkojen sujuvuus oli tärkeämpää kuin muut tekijät.

He olivat myös vanhempia ikäryhmiä valmiimpia luopumaan omasta autosta, jos alueella olisi hyvä julkinen liikenne tai yhteiskäyttöauto.

Otsikkoa muutettu 4.6.2019 klo 16:05: Asunnon ostajat korvattu kotia etsivillä.

Lue myös:

Kallioon maalta muuttanut Olivia Heine: "Aluksi ihmispaljous ahdisti" – Katso paljonko savolaisia, hämäläisiä tai pohjalaisia Helsingin eri puolilla asuu