Muuttuuko Tanskan tiukka maahanmuuttopolitiikka vaalien jälkeen? Nämä viisi asiaa kiinnostavat huomisessa vaalituloksessa

Keskusta-oikeistolaiselle pääministeripuolue Venstrelle ennakoidaan parlamenttivaaleissa tappiota.

Tanskan politiikka
Lars Løkke Rasmussen ja Mette Frederiksen
Tanskan nykyinen, keskusta-oikeistolainen pääministeri Lars Løkke Rasmussen ja haastaja, sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen kohtasivat keväällä vaaliväittelyssä.Mads Claus Rasmussen / EPA

Eurovaalit olivat tanskalaispoliitikoille vain poliittisen jännitysnäytelmän alkulämmittelyä. Kesäkuun viidentenä tanskalaiset äänestävät kansankäräjävaaleissa 179 edustajaa Tanskan parlamenttiin.

Mielipidemittausten mukaan valta voi vaihtua sinisestä punaiseksi ja parlamenttiin saattaa nousta uusi äärioikeisto.

1. Saavatko Antti Rinne ja Stefan Löfven tanskalaiskollegan?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja, 41-vuotias Mette Frederiksen saattaa nousta Tanskan uudeksi pääministeriksi ja syrjäyttää maata neljä vuotta johtaneen 55-vuotiaan keskusta-oikeistolaisen Venstren puheenjohtajan, pääministeri Lars Løkke Rasmussenin.

Vallasta kamppailevat sininen blokki Venstre, Liberaali liitto ja Konservatiivinen kansanpuolue sekä punavihreä blokki Sosialidemokraatit, punavihreä Yhtenäisyyslista, Sosialistinen kansanpuolue, Vihreä vaihtoehto sekä sosiaaliliberaali Radikaali venstre.

Viime viikkojen mielipidemittausten mukaan sosiaalidemokraattien johtamat punavihreät olisivat saamassa 50–60 prosentin tuen taakseen. Sinisistä hallituspuolueista Venstre menestyi melko hyvin EU-vaaleissa, mutta parlamenttivaaleissa sille ja hallituskumppaneille sekä oikeistopopulistiselle tukipuolueelle Tanskan kansanpuolueelle ennustetaan tappiota.

Mette Frederiksen
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Mette Frederiksen ennakoidaan vievän puolueensa vaalivoittoon ja nousevan pääministeriksi.Liselotte Sabroe / EPA

2. Muuttuuko muista Pohjoismaista poikkeava tiukka maahanmuuttopolitiikka?

Tanska on kiristänyt viime vuosina maahanmuuttopolitiikkaansa muita Pohjoismaita tiukemmaksi. Kiristyksistä on ollut laaja poliittinen yksimielisyys. Sosiaalidemokraatit ovat tukeneet oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen kanssa oppositiosta hallituksen esityksiä.

Hallitus julkaisi vuosi sitten ohjelman, joka muun muassa pakottaa maahanmuuttajien lapset yksivuotiaana päiväkotiin. Lähiöiden asuntoyhtiölle annetaan valtuudet häätää tai kieltäytyä vuokraamasta asuntoja rikoksista tuomituille maahanmuuttajille. Lisäksi valtio voi ottaa haltuunsa tai purkaa maahanmuuttajalähiöissä rakennuksia ja sulkea kouluja.

Sosiaalidemokraattien omassa maahanmuutto-ohjelmassa esitetään, että turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä ei saisi hakea enää Tanskasta, vaan YK:n tai EU:n valvomilta leireiltä kolmansista maista.

Ylen haastattelema sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja ryhmän tiedotusvastaava Nicolai Wammen sanoo, että puolue haluaa muodostaa yksin vähemmistöhallituksen, joka hakee tukea asiasta riippuen vasemmalta tai oikealta. Maahanmuuttopolitiikassa sosiaalidemokraatit haluavat Wammen mukaan jatkaa yhteistyötä oikeiston ja Tanskan kansanpuolueen kanssa.

Sosiaalidemokraattien vasemmistolaiset tukipuolueet ovat äänestäneet tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan ja vaativat suunnanmuutosta.

Sosiaaliliberaali puolue Radikale Venstre on vaatinut sosiaalidemokraateilta jopa kirjallisia takuita maahanmuuttopolitiikan pehmentämisestä. Kiista maahanmuuttopolitiikasta saattaa johtaa ankaraan poliittiseen vääntöön vaalien jälkeen.

Pääministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi ruotsalais-norjalaisen talk-show- isännän Fredrik Skavlanin haastattelussa huhtikuussa, että tanskalaiset ovat maahanmuuttopolitiikassaan realistisempia ja puhuvat maahanmuutosta avoimemmin kuin ruotsalaiset. Ruotsalaisissa vasemmistopuolueissa on puolestaan ihmetelty Tanskan tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja puhuttu “maasta, jota emme enää tunne”.

Maahanmuuttajia kävelee kohti Kööpenhaminan päärautatieasemaa.
Tanska on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa viime vuosina. Kuvassa Afrikasta tulleita siirtolaisia Kööpenhaminan rautatieasemalla viime joulukuussa.Francis Joseph Dean / AOP

3. Tanskan kansanpuoluetta heikentää Tiukka linja ja Uusi porvaristo

Oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen kannatus romahti eurovaaleissa. Mielipidemittausten mukaan puoluetta odottaa vaalitappio myös parlamenttivaaleissa.

Tanskan toiseksi suurimman puolueen kannatusta ovat nakertaneet äärioikealle laidalle syntyneet pienpuolueet Stram kurs, Tiukka linja ja Nye borgelige, Uusi porvaristo. On jopa arveltu, että ne voisivat ylittää kahden prosentin äänikynnyksen ja nousta parlamenttiin.

Tiukka linja-puolueen johtaja Rasmus Paludan on onnistunut herättämään myös kansainvälistä huomiota tempauksillaan. Hän on Youtube-videoissaan polttanut tai heitellyt maahan Koraaneja. Hän haluaa kieltää islamin ja vaatii lähes puolen miljoonan Tanskassa asuvan muslimin karkoittamista.

Paludanin Youtube-videot ja provosointi ovat keränneet erityisesti nuoria alle kaksikymppisiä seuraajia.

Hallituspuolueille ennustettua tappiota on selitetty osittain hallitusvastuulla ja se voi myös heikentää uskollisen tukipuolueen Tanskan kansanpuolueen kannatusta. Lisäksi sosiaalidemokraatit ovat saaneet tiukilla maahanmuuttokannoillaan osan populistien kannattajiksi siirtyneistä tukijoistaan palaamaan.

Yksi syy oikeistosiiven mahdolliselle vaalitappiolle ja vasemmistovihreiden nousulle voi olla sekin, että osa äänestäjistä on vain väsynyt jyrkkään maahanmuuttopolitiikkaan.

Rasmus Paludan
Islamia ja maahanmuuttoa vastustavan Stram Kurs -puolueen perustaja Rasmus Paludan on ehdolla vaaleissa.Mads Claus Rasmussen / EPA

Lue myös: Kun eläintaudit on puhdistettu, avataan Lindholm karkotettaville turvapaikanhakijoille – Video: Tällainen olisi Tanskan karkotussaari

4. Ykköspoliitikkoja on moitittu Facebook-mainonnasta

Vallasta kamppailevat suuret puolueet, Sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolainen Venstre ovat mainostaneet vaalien edellä muita puolueita innokkaammin Facebookissa.

Niiden toimintaa on arvosteltu, koska molemmat hyödyntävät Facebookin tarjoamia taustatietoja käyttäjien tykkäyksistä ja mielipiteistä. Toimintaa on pidetty tietosuojan vastaisena.

Normaalisti esimerkiksi sosiaalidemokraattisen puolueen julkaisema video tavoittaa sivun noin satatuhatta seuraajaa, mutta Facebookilta saatujen taustatietojen avulla puolue voi suunnata mainosvideonsa moninkertaiselle määrälle mahdollisia tukijoita.

Frederiksenin ja kilpailija Lars Løkke Rasmussenin mainoksista saa klikkaamalla esille tekstin, jossa kerrotaan, että “näet tämän mainoksen, koska haluamme tavoittaa ne, joita puolueemme kiinnostaa. Tämä perustuu sinun toimintaasi Facebookissa, esimerkiksi tykkäyksiin tai mainosten klikkauksiin. “

Useat tutkijat ovat pitäneet äänestäjien Facebook-käytöksen hyödyntämistä mainonnassa laittomana.

Heidän mielestään se on EU:n keväällä tekemien linjausten vastaista. EU:n tietosuojalinjausten mukaan mainostajat ovat vastuussa yhtälailla kuin Facebook ihmisten tietosuojan rikkomisesta mikäli tietojen keruulle ei ole käyttäjien hyväksyntää.

Kristian Jensen ojentaa vaalimainosta maahanmuuttajalle.
Tanskan valtiovarainministeri, keskustaliberaalin Venstren Kristian Jensen kampanjoi Kööpenhaminassa. Nils Meilvang / EPA

5. Vaalikampanjoissa tutut teemat ilmastosta terveysuudistukseen

Äänestäjien silmissä parlamenttivaalien kampanjointi on sekoittunut EU-vaalikampanjointiin ja päinvastoin. Ilmastokysymykset ovat Tanskassakin tärkeä vaaliteema erityisesti punavihreille puolueille, mutta hallituskin julkaisi oman ilmastopakettinsa syksyllä.

Muita teemoja maahanmuuton ja ilmaston lisäksi ovat olleet varhaiseläke ja terveysuudistus. Sosiaalidemokraatit ovat luvanneet vaalikampanjassaan parantaa ainakin joidenkin työelämässä uupuneiden ammattiryhmien pääsyä varhennetulle kansaneläkkeelle.

Hallitus on puolestaan esitellyt vaalikeväänä terveys- ja aluehallinnon uudistuksen, mutta se ilmeisesti kaatuu, jos sosiaalidemokraatit nousevat valtaan.

Viidentenä kesäkuuta järjestettävissä parlamenttivaaleissa on mukana ehdokkaita 13:sta puolueesta. Tanskan parlamentin eli kansankäräjien kokoonpano saattaa pirstaloitua ja polarisoitua.

Vaalien jälkeen nähdään saiko nykyhallitus äänestäjiltä hakemansa jatkoajan vai nouseeko valtaan sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus.