Paljonko Rinteen hallituksen suunnitelmat maksavat ja mistä rahat otetaan? Yle kokosi tärkeät numerot yhteen pakettiin

Uusi hallitus satsaa sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

hallitusohjelmat
Antti Rinne Säätytalolla 3. kesäkuuta.
Antti Rinteen hallituksen lupaukset lepäävät työllisyyden paranemisen varassa.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Seuraava hallitus on kirjannut ohjelmaansa 1,2 miljardia euroa menolisäyksiä. Menojen katteeksi on tarkoitus kerätä lisää veroja yli 700 miljoonaa euroa.

Suurelta osin koko hallitusohjelma nojaa kuitenkin työllisyyden paranemiseen. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa.

Tavoite on kova, sillä jokainen prosenttityksikön lisäys työllisyyteen on vaivalloista saavuttaa. Helpoimmin työllistettävät ovat jo töissä. Lisäksi talouskasvu näyttää hiipuvan, joten uudet työpaikat ovat entistä tiukemmassa.

Alla on listaus hallitusohjelman uusista tuloista ja menojen lisäyksistä.

Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen valtion yhtiöomistusten myynti 3 miljardin euron arvosta. Tuloilla olisi tarkoitus kattaa kertaluontoisia menoja kuten investointeja väyliin ja koulutukseen. Näitä tuloja ja menoja ei ole huomioitu tässä.

Verotulojen lisäys yhteensä 730 miljoonaa euroa

Veroja kerätään lisää mm. näistä:

  • Polttoainevero: 250 miljoonaa euroa
  • Tupakkavero: 200 miljoonaa euroa
  • Alkoholivero: 50 miljoonaa euroa
  • Solidaarisuusvero: 100 miljoonaa euroa
  • Lämmityspolttoaineet: 100 miljoonaa euroa
  • Asuntolainan korkovähennys: 70 miljoonaa euroa
  • Kotitalousvähennyksen kutistaminen: 95 miljoonaa euroa

Verotuloja vähentävät 200 miljoonan euron veronkevennykset, joita hallitus varautuu maksamaan pienituloisille. Tällä kompensoidaan välillisten verojen kuten polttoaineveron nousua.

Rinteen hallitusohjelmaan sisältyvät pysyvät lisämenot ovat 1,2 miljardia euroa. Tässä ovat menolisäykset ja menojen tärkeimmät kohteet:

Sosiaaliturvaan 300 miljoonaa euroa

  • Eläkkeiden korotus 183 miljoonaa euroa

Alle tuhat euroa eläkettä saaville tulee 50 euron korotus.

  • Perusturvaan 20 euron nosto 52 miljoonaa euroa
  • Lapsilisän yksinhuoltajakorotus 22 miljoonaa euroa

Korotus on 10 euroa.

  • Opintorahan indeksiin 25 miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveyspalveluihin 270 miljoonaa euroa

  • Vanhuspalvelulain päivitys 70 miljoonaa euroa

Sitova hoitajien vähimmäismitoitus 0,7

  • Hoitotakuun kiristäminen 50 miljoonaa euroa
  • Kotihoidon ja omaishoidon resurssit 45 miljoonaa euroa
  • Asiakasmaksujen vähennykset 45 miljoonaa euroa
  • Mielenterveysstrategia 18 miljoonaa euroa
  • Syöpien seulontaohjelmien laajennus 10 miljoonaa euroa
  • Henkilöstömitoitus lastensuojeluun 9 miljoonaa euroa

35 asiakasta/henkilö vuonna 2022, 30 asiakasta/henkilö vuonna 2024

Koulutukseen 201,5 miljoonaa euroa

  • Oppivelvollisuuden pidennys 107 miljoonaa
  • Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 17 miljoonaa
  • Varhaiskasvatuksen ryhmien pienentäminen 16 miljoonaa
  • Harrastusmahdollisuus koulun yhteyteen 14,5 miljoonaa

Tutkimukseen ja innovaatioihin 125 miljoonaa euroa

  • Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot 43 miljoonaa euroa
  • Yliopistot 40 miljoonaa euroa
  • Ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa euroa
  • Kansainvälisen kasvun ohjelma 30 miljoonaa euroa

Ilmastoon ja ympäristöön 98 miljoonaa

  • Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen 46 miljoonaa euroa
  • Kivihiiltä korvaavat investoinnit 18 miljoonaa euroa

(Kehyskaudella 90 miljoonaa)

  • Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka 15 miljoonaa euroa
  • Vesiensuojelun tehostamisohjelman jatkaminen 12 miljoonaa euroa

Ulkosuhteisiin 100 miljoonaa euroa

  • Kehitysyhteistyö 84 miljoonaa

Osuus bruttokansantulosta on 0,41 prosenttia. Suomi tähtää YK:n sitoumuksen mukaiseen 0,7 prosentin tavoitteeseen ja laatii tähän aikataulutetun tiekartan.

  • Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen 4,5 miljoonaa euroa
  • Lähetystöverkon ylläpitäminen 4 miljoonaa euroa
  • Lähetystöverkon vahvistaminen 3,9 miljoonaa euroa
  • Rauhanvälitys 1,5 miljoonaa euroa

Työllisyyteen ja tasa-arvoon 65 miljoonaa euroa

  • Perhevapaauudistus 25 miljoonaa euroa
  • Palkkatuen käytön lisääminen 18 miljoonaa euroa
  • TE-toimistojen resurssien lisäys 9 miljoonaa euroa
  • Kehittämisraha työllisyyden edistämiseen 8 miljoonaa euroa
  • Kotouttaminen ja työlupaprosessit 3 miljoonaa euroa

Maatalouteen ja ruokaan 35 miljoonaa euroa

  • Biokaasun ravinnekiertokorvaus 6 miljoonaa euroa
  • Tutkimus 5 miljoonaa euroa
  • Peltorakenteen kehittämisohjelma 5 miljoonaa euroa
  • Elintarvikevienti 2,5 miljoonaa euroa
  • Luomusitoumusten rahoitus 7 miljoonaa euroa

vuosina 2020–2024

Turvallisuuteen 40 miljoonaa euroa

  • Poliisien määrän lisääminen 18 miljoonaa euroa

Poliiseja lisätään niin, että vuoteen 2022 mennessä töissä on 7 500 poliisia.

  • Rajavartiolaitos 4,3 miljoonaa euroa
  • Kybervalmius 4,3 miljoonaa euroa
  • Pakolaiskiintiön korottaminen 4 miljoonaa euroa

Suomi ottaa 850–1 050 kiintiöpakolaista.

  • Ylivelkaantuneiden neuvonta 1,5 miljoonaa euroa
  • Radikalisaation ehkäisy 350 000 euroa

Kulttuuriin ja liikuntaan 22,5 miljoonaa euroa

  • Esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistus 10 miljoonaa euroa
  • Liikuntapoliittinen selonteko 5 miljoonaa euroa
  • Lastenkulttuurin avustukset 1 miljoona euroa

Liikenteeseen 20 miljoonaa euroa

  • Perusväylänpidon pysyvät menot lisääntyvät 20 miljoonaa euroa

Vuosina 2020–2023 väyliin satsataan kuitenkin kertaluonteisesti 780 miljoonaa euroa.

Oikeusvaltion kehittämiseen 15 miljoonaa euroa

Rikosasioiden käsittely 5,2 miljoonaa euroa

Turvapaikanhakijoiden oikeusapu 1,3 miljoonaa euroa

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta 1,3 miljoonaa euroa

Puolustukseen 10 miljoonaa euroa

  • Puolustushallinnon resurssit 7 miljoonaa euroa

Henkilöstöä lisätään sadalla.

  • Asevelvollisuuden kehittäminen 1,5 miljoonaa euroa

Tavoitteena on 20%:n lisäys kertausharjoituksiin vaalikaudella.

  • Vapaaehtoinen maanpuolustus 1,5 miljoonaa euroa

Asuntopolitiikkaan 12 miljoonaa euroa

  • Asumisneuvonta 9,3 miljoonaa euroa
  • Kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien avustus 2,3 miljoonaa euroa

Hallitus käyttää 84 miljoonaa euroa kehyksen jakamatonta varausta, joka pienentää menonlisäysten loppusummaa. Näin summaksi tulee 1,2 miljardia euroa.

Lisätty 5.6. klo 10.25 jakamattoman varauksen käyttö -84 miljoonaa euroa.