Pääministerit vaihtuvat, mutta EU-huippuvirkamies Kare Halonen pysyy – ilman hänenlaisiaan rinteet, sipilät ja merkelit voisivat olla EU:ssa ihan pihalla

Suomen kolmas kausi EU:n puheenjohtajana alkaa maanantaina. EU-valtiosihteeri Kare Halonen on kokenut kaikki puheenjohtajakaudet.

Suomen EU-puheenjohtajuus
Kare Halonen kävelee Juha Sipilän takana Pikkuparlamentin käytävällä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen (kuvassa oikealla) eduskunnan Pikkuparlamentissa Helsingissä keskiviikkona 3. toukokuuta 2017.Markku Ulander / Lehtikuva

BrysselEU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen istuu hotelli Sofitel Europen aulassa pari tuntia ennen EU-johtajien huippukokousta.

Paikalle pölähtää kovaääninen ryhmä italialaisia. Kamerat räpsyvät, kun Halosen viereen asettuva ruskettunut silkkipukumies hymyilee tottuneesti valkoiset hampaat välkkyen salamavaloille, ei viivy kauan, pomppaa pystyyn ja pyyhältää taas matkaan toimittajat kintereillään.

Siinä meni Italian entinen pääministeri, vastavalittu uusi meppi Silvio Berlusconi.

Kare Halosen ilmekään ei värähdä. Vain pieni pilke silmäkulmassa kertoo huvittuneisuudesta.

Nämä show't ovat tuttuja vuosikymmenten varrelta.

Halosen paikka EU-kokouksissa on taustalla tai vieressä, kameroiden ulottumattomissa, tilannetta tarkkaillen. Hänelle on kertynyt valtavasti sisäpiiritietoa, josta häneltä on turha edes kysyä: Halonen ei lavertele.

Hän oli mukana jo 1990-luvun alussa neuvotteluvaltuuskunnan sihteerinä, kun Suomi hieroi sopimusta pääsystä Euroopan unionin jäseneksi. Hän on vetänyt ulkoministeriön Eurooppa-osastoa ja neuvonut pääministereitä, joita on ollut Suomen EU-taipaleella yhdeksän.

Halonen on merkittävässä asemassa, koska hänen kauttaan EU-politiikan sisältö kulkee eduskuntaan ja ministeriöistä poliittisille päättäjille.

Jo yli kymmenen vuotta hän on johtanut valtioneuvoston vaikutusvaltaista EU-sihteeristöä ja toimii nyt pääministeri Antti Rinteen (sd.) neuvonantajana.

Kare Halonen
Kare Halonen antaa haastatteluja vain harvakseltaan eikä yleensä salli, että media siteeraa häntä. Jorne Van Damme

Halonen on yksi päävastuullisista myös pian alkavalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Suomalaiset ministerit siirtyvät pöydän päähän puhetta johtamaan tilanteessa, jossa esimerkiksi Britannian venyvä EU-ero syö energiaa muilta päätöksiltä. Samalla EU:n monivuotinen budjetti on täysin levällään, ja lähes ensi töiksi pitäisi asettaa Italia rangaistusmenettelyyn kasvavan velan vuoksi.

Haloselle puheenjohtajakausi on kuitenkin jo kolmas, kuten Suomellekin, joten osa valmisteluista on mennyt rutiinilla.

Haloselle on kertynyt valtavasti sisäpiiritietoa, josta häneltä on turha edes kysyä: Halonen ei lavertele.

Koska Halonen on nähnyt kaikenlaista, hän jos kuka on myös paras arvioimaan, mitkä eurooppalaiset muutokset ovat olleet Suomen kannalta kiinnostavimpia.

Unionista on Halosen mielestä tullut arvaamattomampi kuin jäsenyyden alkuvuosina. Uusia asioita putkahtaa pöydälle koko ajan, ja siihen myös Suomen tulevana puheenjohtajana pitää valmistautua.

Suomen linja on Halosen mukaan säilynyt hyvin samanlaisena koko jäsenyyden ajan. Halosen sanoin Suomi on EU:ssa tällainen:

– Rakentava, ratkaisuja etsivä, perusteiltaan integraatiomyönteinen.

Suomen jäsenyyden alkuvuosina EU:ssa oli voimakas uuden kehittämisen kausi. Tuli muun muassa yhteisvaluutta euro ja itälaajentuminen, ja Amsterdamin ja Nizzan sopimuksilla toimivaltaa jaettiin uudelleen.

– Suomen myönteinen suhtautuminen EU:n kehittämiseen on jatkunut myös tässä uudessa tilanteessa, jossa ei rakenneta enää uutta vaan yritetään lähinnä ratkaista uusia ongelmia, joita tulee eteen, Halonen sanoo.

Ongelmia on piisannut: finanssikriisi, kriisimaiden tukipaketit, maahanmuuttokriisi...

Suomen asemaa EU:ssa on Halosen mukaan kautta vuosien pönkittänyt se, että Suomi ei ole voimallisesti ajanut omia etujaan.

– Se kantaa tulevaisuudessa, kun muut ovat oppineet, että näin tuo maa toimii.

Joku voisi pitää asennetta myös typeränä, koska EU-politiikka on monille maille pitkälti sulle–mulle-tyyppistä kaupankäyntiä, jossa taktikoinnilla voi saada voittoja. Mutta ei Halonen.

Hänen mielestään pienen maan kannattaa katsoa kokonaisuutta.

– Nähdä se, että kyseessä ovat Suomen edut ja että myös unionin etu toteutuu. Ne eivät ole sillä tavalla vastakkaisia asioita, että niillä voisi pelata, vaan pitää löytää ideaali keskitie, jossa molemmat intressit otetaan huomioon.

Menneitä virheitä Halonen ei pohdi. Hänen mielestään Suomella "ei ole suurta tarvetta varsinaisesti muuttaa mitään", mutta jatkossa unionin yhtenäisyyteen olisi tärkeää panostaa.

– Yhtenäisyys on ollut uhattuna finanssikriisin ja muuttoliikkeen vuoksi. Uhanalaisuus sitten heijastui toukokuun parlamenttivaaleissa, Halonen sanoo ja viittaa EU-yhteistyön purkamista ajavien puolueiden kannatuksen kasvuun.

Kuinka paljon eri "päämiehet" eli Suomen pääministerit ovat Halosen apua kaivanneet, on vaihdellut vuosien varrella sitä mukaa kuin eri EU-instituutioiden välinen valtatasapaino on heilahdellut.

Yleisesti ottaen kaikki pääministerit ovat pärjänneet Halosen mielestä hyvin.

Ja heidän onkin pärjättävä, sillä Lissabonin sopimus 2009 toi selvästi lisää valtaa paitsi parlamentille myös Eurooppa-neuvostolle eli valtionjohtajien huippukokoukselle.

– Ehkä aika on sellainen, että on pakko osata ja hallita asiat ja kyetä toimimaan kokouksissa, koska niissä ei istu ketään muita jäsenmaista. Päämiehet ovat yksin siellä, Halonen sanoo.

Halosen rooliin kuuluu odottaa kokoussalin ulkopuolella valmiina auttamaan pääministeriä tämän tarvitessa.

Kare Halonen
Aina valtionjohtajien kokoussalissa ei ole edes kännyköitä, jotta kokous pysyy mahdollisimman luottamuksellisena. Kare Halonen pysyttelee koko huippukokouksen ajan perillä tapahtumista, joilla voi olla merkitystä kokouksessa.Jorne Van Damme

On pakko osata ja hallita asiat ja kyetä toimimaan kokouksissa, koska niissä ei istu ketään muita jäsenmaista.

Kare Halonen

Myös kesäkuun alussa aloittanut Suomen uusi hallitus joutui opettelemaan EU-kuvioita erikseen virkamiesten opastuksella. EU-asioiden luettelo on jatkuvassa liikkeessä, ja asiat kehittyvät nopeasti.

– Kenelläkään, joka ei täysipäiväisesti seuraa näitä asioita, ei voi olla sellaista kuvaa, joka on tarpeen, kun itse joutuu käsittelemään asioita kokouksessa ja edustamaan omaa maataan, Halonen sanoo.

Hän kuuluu Brysselissä myös niin kutsuttujen sherpojen epäviralliseen verkostoon. EU-slangiin sana tulee nepalilaisesta kansasta, joka toimii oppaina ja kantajina Himalajan vuoristossa.

EU-sherpojen verkostoon kuuluu edustaja jokaisesta jäsenmaasta. Sherpat kokoontuvat usein huippukokousten yhteydessä auttaakseen kiireisiä valtionjohtajia saamaan asioista sovun nopeammin.

Halosen ääni on tasainen ja niin hiljainen, että pitää kumartua lähemmäksi kuullakseen.

Se juuri on hänen vahvuuksiaan diplomaattina monikansallisessa ja äänekkäässä ympäristössä, jossa osa porukasta pyrkii lähinnä tuomaan itseään esille: rauhallisuus, taustalle vetäytyminen ja tiukka asioihin keskittyminen.

On mahdotonta kuvitella hänen hötkyilevän missään tilanteessa.

Toisaalta Halosta myös hieman pelätään. Erään virkamiehen lausahdus, "Kare on tänään hyvällä tuulella, huh helpotus", kertoo siitä, että Halosen totinen ja välillä äkäiseltä vaikuttava katse vaikuttaa koko suomalaisdelegaation tunnelmaan.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat kuvasi Halosta karuksi ja pelätyksikin virkamieheksi parin vuoden takaisessa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun).

Yhdeksi suureksi EU:n muutokseksi Suomen jäsenyyden aikana Halonen nostaa unionin laajentumisen Itä- ja Keski-Euroopan maihin 2000-luvulla.

– Nyt on kaksi kertaa enemmän väkeä kuin jäsenyyden alussa. Erot jäsenmaiden välillä peruslähtökohdissa ovat hyvin isoja. Koko ajan ne kapenevat, mutta ovat edelleen aika merkittäviä.

Esimerkiksi oikeusvaltion periaatteet nähdään joissakin uusissa jäsenmaissa eri tavalla kuin vanhoissa. Puolassa hallitus vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan ja Unkari rikkoo ihmisoikeussopimuksia maahanmuuttajien kohtelussa. Monet Itä-Euroopan maat ovat rajoittaneet lehdistönvapautta EU:n arvojen vastaisesti.

Myös yhteisvaluutta euron syntyminen vuosituhannen vaihteessa muutti EU:ta Halosen mielestä merkittävästi.

Euro toi Halosen sanoin "kriisiherkkyyksiä", joita yhteisvaluutan jäsenmaat ovat joutuneet hoitamaan vaikeissakin sisäpoliittisissa tilanteissa.

Kansat vauraammassa Pohjois-Euroopassa olivat haluttomia tukemaan velkaisia etelän maita. Esimerkiksi Suomessa Jyrki Kataisen (kok.) hallitus joutui neuvottelemaan Kreikan tukipakettiin erityiset vakuudet Suomen lainaosuudelle, koska opposition kritiikki oli niin kovaa.

Kare Halonen
Kare Halonen (kuvassa vasemmalla) neuvoi ex-pääministeri Juha Sipilää (kesk.) kaikissa Eurooppa-neuvostoissa, joihin tämä osallistui. Jorne Van Damme

Kare Halonen on itsekin saanut sisäpoliittisista myllerryksistä osansa. Kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) alkoi tehdä lähtöä paikaltaan 2010, Halonen päätyi paimentamaan EU-sihteeristössä Suomen linjausten muodostumista Kreikan velkakriisiin.

Tyypilliseen tapaansa Halonen vähättelee omaa rooliaan. Vaikeampi on hänestä aina ollut poliittisen päättäjän osa.

– Kyllä ne erittäin tiukkoja paikkoja olivat poliitikoille. Sisäpoliittinen paine kasvoi, kun oli näitä tukipaketteja. Hallitukset joutuivat aikamoisen ryöpytyksen kohteeksi, ja hallitusvalta vaihtui vaaleissa, hän sanoo.

Laajentumisen ja euron rinnalle EU:ta eniten muuttaneisiin tapahtumiin Halonen nostaa myös muuttoliikkeen, joka on vaikuttanut EU:n ilmapiiriin. Esimerkiksi Italia on katkera muille maille siitä, että ne eivät hoida osaansa Välimeren yli tulevien siirtolaisten vastaanottamisessa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden työläin tehtävä on tällä tietoa EU:n monivuotisen budjetin läpivieminen.

Suomalaisten tavoite on saada paketti valmiiksi ennen puheenjohtajuuskauden loppua joulukuussa.

– On kyse isosta prosessista: seitsemän vuoden budjetista ja tuhannesta miljardista eurosta, Halonen sanoo.

Luvassa on hektisiä kokouksia, koska jäsenmaat ovat erimielisiä jo tulevan budjetin koosta, sen jakamisesta puhumattakaan.

On myös asioita, joita Suomen pitää Halosen mielestä "saada parempaan kuntoon" puheenjohtajakaudellaan.

Esimerkiksi muuttoliikkeen hallitsemisessa ei ole viime vuosina edetty, vaikka toukokuun parlamenttivaaleissa kansa piti gallupien mukaan maahanmuuttokysymysten ratkaisua yhtenä EU:n tärkeimmistä velvollisuuksista.

Uusi lainsäädäntökausi käynnistyy, kun uudet EU-parlamentaarikot ja uusi EU-komissio aloittelevat työtään syksyllä. Puheenjohtajamaana Suomi voi vaikuttaa siihen, mitä EU tulevalla viisivuotisella kaudella tekee eli miten se esimerkiksi edistää talouskasvua tai turvallisuutta.

– Erittäin tärkeäksi asiaksi nousee ilmastokysymys. Hyvin todennäköisesti Suomi joutuu syksyn aikana esittämään kompromissia, joka vie ilmastopolitiikkaa eteenpäin, Halonen sanoo.

Kare Halonen
Halonen kantaa huippukokousmatkoilla suurta mustaa salkkua.Jorne Van Damme

Haastattelu on ohi. Pääministerin musta auto tulee pian poimimaan Halosen kyytiin, jotta tämä voi muutaman sadan metrin matkalla vielä selventää pomolleen huippukokouksen asialistaa.

Halonen osaa avata pääministerille esimerkiksi sitä, mitä kantoja muut EU-maat todennäköisesti ottavat kokouksen asioihin.

Hän tietää myös vinkata, mihin juuri tässä kokouksessa pienen maan kannattaa tuoreimpien tietojen mukaan keskittyä.

Kare Halosen sanoin:

– Virkamiehen rooli on valmistella poliitikolle perustaa, jonka pohjalta tämä ottaa kantaa, ja mahdollisimman nopeasti. Asiat ovat yleensä sellaisia, että odottaminen ei auta yhtään mitään.

Lue myös:

Ensi maanantaina Suomi on Euroopan unionin puheenjohtaja – Näihin asioihin Suomi haluaisi keskittyä, mutta maailma voi päättää toisin

Ilmastotavoitteissa floppi EU-huippukokouksessa – Rinne: Ilmasto on Suomen hallituksen ykkösasia