1. yle.fi
  2. Uutiset

Risan pulkan kierrätys onnistuu vain tänään – seuraava kerta vasta vuoden päästä: “Mihin keräät kovamuovit kotona koko vuoden ajan?”

Kuluttajat haluaisivat kierrättää myös kovamuovia. Kierrätetylle raaka-aineelle olisi kysyntää, mutta suuren suosion saanut keräys järjestetään edelleen vain kerran vuodessa.

kierrätys
Kuva lavalta, jonne ihmiset tuoneet kovamuovejaan, Riihimäen keräyspiste.
Riihimäen keräyspisteeseen tuotiin kovamuoveja jo aamusta lähtien. Keräyspisteen hoitajan mukaan asiakkaita on runsaasti enemmän kuin viime vuonna.Riitta Tapiomäki / Yle

Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta, nyt jo 47. kerran. Samainen päivä on myös Ämpäristötekopäivä (siirryt toiseen palveluun).

Ideana on, että päivän aikana ympäri Suomea kerätään talteen ämpäreitä, pulkkia ja muita kovamuovisia tuotteita, joita muulloin ei voi viedä muovinkeräysastioihin.

Eikä niitä risoja pulkkia tai kulahtaneita puutarhatuoleja nytkään tavalliseen muoviroskikseen viedä, vaan erillisiin keräyspisteisiin.

Lapsiperhe tuottaa paljon muoviroskaa

Hämeenlinnalainen kolmen lapsen äiti Anne Raikko kierrättää kotonaan jo nyt miltei kaiken, mitä voi kierrättää.

– Meillä kierrätetään aika paljon. Paperi, kartonki, lasi, metalli, bio. Sitten erikseen tietenkin laitetaan paristot ja vaikkapa lamput. Ja nykyään myös pakkausmuovi laitetaan omaan lokeroonsa.

Lue myös: Miten kierrätät oikein, mikä kuuluu mihinkin astiaan (siirryt toiseen palveluun)

Ajatus siitä, että kovamuovia kierrätetään vain yhtenä päivänä vuodessa saa Annelta täystyrmäyksen.

– On tosi vaikea edes muistaa, että tällainen päivä on. Ja mihin keräät kotona kovamuovit koko vuoden ajan? Sitähän tulee ihan järkyttävä määrä tämmöisessä lapsiperheessä. Ei, kyllä sitä pitäisi pystyä jatkuvalla syötöllä viemään pois.

Anne Raikko.
Anne Raikko vierellään kovamuovisia arjen tavaroita, jotka ovat lähdössä kierrätykseen.Hannu Harhama / Yle

Keräyspisteiden määrä nelinkertaistui

Viime vuonna, kun Ämpäristöteko järjestettiin ensimmäisen kerran, oli keräyspisteitä viisi. Tänä vuonna niitä on 19.

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtajan Vesa Kärhän mukaan innostus on ollut suurta.

– Viime vuonna käynnistettiin keräys aika pienimuotoisena ja nopealla aikataululla. Silloin saatiin kuusi siirtolavallista kovamuovijätettä. Tänä vuonna on ihan toinen ääni kellossa. Into on yllättänyt meidätkin.

Mukaan olisi vielä loppusuoralla halunnut muutama paikkakunta lisää, mutta aikataulusyistä niitä ei voitu ottaa mukaan.

– Tavaraa tulee varmasti moninkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, myhäilee Kärhä.

Lue myös: Näin jauhaa muovijätemylly Riihimäellä

Kierrätykseen viedyt kellukkeet, joista tulee lopulta granulaattia.
Kierrätykseen viedyt kellukkeet, joista tulee lopulta granulaattia.Riitta Tapiomäki / Yle

Valtaosa Suomesta ilman keräyspistettä

Kuluttajan kannalta kerran vuodessa järjestettävä keräys on muutenkin hankala. Ongelmia aiheuttaa keräyspisteiden vähäinen määrä.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on vain yksi piste, Riihimäellä. Pohjoisin keräyspiste on Pietarsaaressa, itäisin Voikkaalla. Valtaosa Suomi-neidosta saa siis edelleenkin tuskailla minne ympäristöystävällisimmin kierrättää kovat muovit.

Syy kovamuovin huonoon kierrätykseen, tai käytännössä sen puuttumiseen kokonaan, on yksinkertainen. Maksumiehen puute.

Vuodesta 2016 lähtien muovipakkaukset on voinut kierrättää, koska niiden tuottaja on velvollinen huolehtimaan pakkaustensa kierrätyksestä.

Loppupeleissä pakkauksen kierrätyksen hinta on laskettu mukaan vaikkapa sen jauhelihapaketin hintaan mukaan.

Tuottajavastuu myös kovamuoville?

Kovamuovisten tuotteiden tuottajat eivät ole samaisen tuottajavastuun piirissä. Eivätkä ne jauhelihapaketin muovikääreen kierrätykseen velvoitetut yritykset halua, että yritys, joka ei ole maksanut kierrätyksestä, tulisi vapaamatkustajana samalle kierrätysastialle.

Muoviteollisuus ei yksin halua kierrätyksen maksumieheksi. Toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan he näyttävät nyt mallia ja toivovat, että jatkossa löytyisi muitakin halukkaita tahoja.

– Käytännössä pystymme yhden päivän ajan toimittamaan nämä Fortumin laitokselle, mutta ympärivuotisena ei ole kustannusten jakajaa. Se on siis rahoituskysymys pitkälti.

Lue myös: Käytetty muovi saa uuden elämän - kierto uudeksi tuotteeksi alkaa muovinkeräysastiasta

Muovipaaleja Riihimäen muovijalostamon pihassa.
Muovipaaleja Riihimäen muovijalostamon pihassa.Riitta Tapiomäki / Yle

Kuluttajat haluavat kierrätysmuovisia tuotteita

Kovamuoville olisi kysyntää raaka-aineena. Ympäristötietoisuus tekee kuluttajista vaativia asiakkaita ja fiksu tuottaja vastaa tähän kysyntään. Jos kuluttaja haluaa mieluummin muoviämpärin, joka tehdään osittain uusiomateriaalista, on niitä syytä olla tarjolla.

Muoviteollisuus on ymmärtänyt tämän markkinaraon. Toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan uusioraaka-ainetta osataan jo vaatia.

– Kun uusioraaka-aine kerätään hyvin ja jalostetaan, alkaa se olla kohtuullisen kysyttyä eri kohteissa. Isot asiakkaat myös edellyttävät, että on uusiomateriaalia, eikä pelkkää neitseellistä materiaalia.

Fortumin Riihimäen muovijalostamon mukaan kierrätykseen päätyvästä muovista nyt jo 70–75 prosenttia päätyy uusiomuovituotteiksi. Eli vain pieni osa siitä, mitä kotitaloudet keräävät talteen, päätyy poltettavaksi lämmöksi ja sähköksi.

Tunnistaako kuluttaja kovamuovin?

Osa muovipakkauksista on helppo lajitella oikein. Etenkin keittiössä muovipakkaukset ovat kuluttajalle selkeitä. Tavallista ihmistä mietityttää, mikä oikein on kovamuovia. Hämeenlinnalaiskodinkin lajittelussa juuri kovamuovi aiheuttaa eniten ongelmia.

– Se on yllättävän haasteellista loppupeleissä, kun on erikseen nämä pakkausmuovit. Osa niistäkin voi olla yllättävän jämäköitä. Kyllä mä kierrätän sen mukaan, mitä pakkauksen sisällä on.

Kovamuovin kierrätykseen Anne Raikolla on varma mielipide.

– Helpoimmiten se menisi, kun olisi samalla lailla kuin pakkausmuovinkin kierrätys. Eli olisi erillinen astia siinä muiden roska-astioiden vieressä. Olisi helppoa viedä siinä samalla.

Lue seuraavaksi