Kaverukset haluavat jokaisen tyhjän tölkin ja pullon kierrätykseen uudella sovelluksella – tutkija pelkää päästöjen lisääntyvän

Vaikka Suomi on kierrättämisen kärkimaita, juomapakkauksia jää yhä palauttamatta miljoonien eurojen edestä.

Kierrätyspullot ja -tölkit
Tyhjiä pulloja ja tölkkejä pussissa.
Suomalaiset palauttavat vuodessa liki 2 miljardia juomapakkausta.Petri Lassheikki / Yle

Saunailta, pari kylmää juomaa. Tyhjät pullot muovipussiin ja kaappiin muiden seuraksi odottamaan sopivaa hetkeä palauttamiselle. Tapa, joka on tuttu monille suomalaisille.

Jarkko Suomalaista tuo ainainen kasa pullopusseja eteisessä ärsytti. Hän yritti unohtaa asian tunkemalla pussit auton takakonttiin. Sinne ne pinoutuivat, kunnes se oli melkein täynnä. Kun kiireisellä miehellä oli vihdoin sopiva hetki palauttaa kerääntyneet pullot, siihen kului aikaa. Kierre oli valmis.

Suomalainen alkoi miettiä, miten voisi päästä eroon pulloista ilman vaivaa. Ympäristötietoisena hän ei kuitenkaan raaskinut heittää pulloja roskakoriin.

– Puhuin asiasta ystävilleni, ja moni tunnisti tilanteen omasta arjestaan. Moni kokee pullonpalautuksen vaivalloisena tai kiusallisena eikä siitä saatava rahan määrä motivoi palauttamaan. Silloin muovipulloja saattaa päätyä sekajätteeseen, Jarkko Suomalainen kertoo.

Yhteisöllistä kierrättämistä

Kaksi vuotta sitten Jarkko Suomalainen sai idean mobiilisovelluksesta, joka toisi yhteen hänen itsensä kaltaiset kiireiset aikuiset sekä pientä lisätienestiä toivovat nuoret.

Suomalaisen kaverit Lauri Luukkonen ja Mika Lahtinen hyppäsivät kelkkaan kehittämään Canit (siirryt toiseen palveluun)-pullonpalautussovellusta.

– Perusidea on simppeli. Sovelluksen kautta voit ilmoittaa, paljonko pulloja tai tölkkejä sinulla on palautettavaksi. Sitten voit kutsua toisen henkilön ostamaan ja noutamaan ne, Reinto Oy:n toimitusjohtajana toimiva Suomalainen kertoo.

Kaupasta hyötyvät rahallisesti molemmat osapuolet. Ostajalle juomapakkaukset maksavat puolet niiden panttien arvosta. Jos yhteisarvo on neljä euroa, ostaja ostaa ne kahdella eurolla. Palautettuaan pullot hän on tienannut kaksi euroa. Pullojen myyjä puolestaan ansaitsee kaupasta neljäsosan eli euron. Toinen vaihtoehto on myydä pullopusseja kiinteällä osto- ja myyntihinnalla.

– Sovellus on tärkeän trendin äärellä, sillä se pyrkii edistämään kiertotaloutta, toteaa ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.

Kiertotaloudesta puhutaan, kun luonnonvaroja käytetään entistä kestävämmin ja tehokkaammin.

– Kiertotalousajattelu on lisääntynyt etenkin suurissa suomalaisissa yrityksissä todella paljon. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kestävän kehityksen edelläkävijänä, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston kiertotalousasiantuntija Heikki Sorasahi.

Canit-sovellus.
Canit-sovelluksen avulla myydään ja ostetaan tyhjiä juomapakkauksia.Petri Lassheikki / Yle

Pullonkerääjän vastuulla on ilmoittaa tulonsa verottajalle. Myyjältä karhutaan veroja samalla periaatteella kuin kirpputorimyyjiltä. Jos myyntivoittoa vuoden aikana kertyy yli 5 000 euroa, on rajan ylittävästä osasta maksettava veroa. Jarkko Suomalainen arvioi, että tuo summa tuskin kovin monella ylittyy.

– Yrityksemme kautta verottaja pääsee oikeasti verottamaan pullonkeräystä. Jos onnistumme hyvin, maksamme melkoisen määrän veroja, Suomalainen sanoo.

Pakkauksia jää palauttamatta miljoonien eurojen edestä

Suomalaiset ovat pullonpalautuksen malliesimerkkejä muulle maailmalle.

Suomen Palautuspakkaus Oy:n tilastojen mukaan pantillisista lasipulloista palautetaan 88 prosenttia ja pantillisista muovipulloista 90 prosenttia. Pantillisia tölkkejä palautetaan ahkerimmin, ja vain viisi prosenttia niistä jää palauttamatta.

– Luvut ovat jo nyt hyviä, mutta parantamisen varaa on. Vaikka suomalaiset palauttavat pakkauksia ahkerasti, niitä jää yhä palauttamatta useiden miljoonien eurojen edestä, Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen toteaa.

Hän arvioi, että palautusintoon vaikuttavat viitseliäisyys ja paikka, jossa juoma on nautittu.

– Kodin ulkopuolella nautitun juoman pakkaus heitetään helpommin roskakoriin. Kun pakkauksesta halutaan nopeasti eroon, ei välitetä pantista, Vihavainen pohtii.

Voiko täydellisen kierrätysasteen tavoittelu olla huono asia?

Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen on sitä mieltä, että hyvästä palautusprosentista huolimatta syytä on tähdätä vielä korkeammalle.

– Vähempään kuin sataan prosenttiin ei pitäisi tyytyä. On kuitenkin oltava realisti, sillä aina tulee olemaan heitä, jotka eivät palauta pakkauksia, Vihavainen summaa.

Ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen puolestaan ei usko, että täydellisyyden tavoittelu pullojen palautuksessa on välttämättä ympäristön etu. Hänen mukaansa mitä lähemmäs 100 prosenttia pyritään, sitä enemmän vaivaa ja päästöjä syntyy pakkauksen kierrättämisestä.

– Viimeisten prosenttien keräämisestä syntyvät haitat ylittävät hyödyt, mitä pullojen kierrätyksestä saadaan.

Jos ihmiset esimerkiksi kerääntyisivät joukolla kampaamaan läpi tiettyä aluetta, heidän liikkumisestaan paikalle syntyisi Linnasen mukaan päästöjä enemmän kuin mikä pullojen kierrättämisestä saatava hyöty olisi ympäristölle. Lisäksi löydettyjen pullojen kuljettamisesta erikseen kierrätykseen syntyy lisäpäästöjä.

Sama pätee, jos yksittäisiä pulloja lähdetään hakemaan ja viemään kauppaan autolla esimerkiksi Canit-sovelluksen myynti-ilmoituksen perässä. Kävellen tai pyörällä pullojen haku ei näitä päästöjä tuottaisi.

– Kierrätysasteen nosto on ja sen tavoittelu on hyvä asia, jos sen pystyy tekemään ilman lisääntyneitä päästöjä, Linnanen toteaa.

Tommi Vihavaisen mukaan tavoite voidaan saavuttaa, jos jokainen kantaa kortensa kekoon.

– Päästöjä pullonpalautuksesta ei synny, jos juomapakkauksen ostaja ja palauttaa tyhjän pakkauksen esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Palauttaminen ei silloin aiheuta pelkkään pullonpalautukseen liittyvää kulkemista.

Pullonpalautusautomaatti.
Suomessa juomapakkauksia on kierrätetty jo 50-luvulta lähtien.Petri Lassheikki / Yle

Toiveissa tuhansia käyttäjiä

Lahtelainen ystävyskolmikko kehitti tiistaina julkaistua pullonpalautussovellus Canitia puoli vuotta. Nyt sille tavoitellaan 10 000 käyttäjää. Jarkko Suomalaisella on kova usko idean menestykseen.

– On monia maita, joissa pullonpalautusjärjestelmää ei ole ollenkaan, koska sen luominen on kallista. Uskon, että Canitin kaltaisten sovellusten avulla voidaan pienemmillä kustannuksella tulevaisuudessa perustaa tällaisia järjestelmiä, Suomalainen toteaa.

Sovelluksen pohjaa on myös mahdollista hyödyntää muihin tarkoituksiin.

– Se soveltuu kaikille asioille, joille voidaan luoda keinotekoinen arvo eli pantti. Aloitimme pulloista, sillä kierrättäminen on suomalaisille tuttua ja tällaisia tuotteita ei Suomessa tällä hetkellä ole muita. Kuitenkin esimerkiksi Norjassa myös paristoissa on pantti, ja tähän sovelluksen pohjaa voitaisiin hyödyntää.

Kierrätys on koko kansan juttu

Ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen arvioi, että Canit-sovellus voi nopeuttaa juomapakkausten kiertoa. Palautusprosenttiin hän ei usko sen juurikaan vaikuttavan.

– Kyseiset pakkaukset mitä todennäköisimmin päätyisivät palautetuiksi ennemmin tai myöhemmin. Luontoon päätyvää osuutta pakkauksista ei tällä menetelmällä tavoiteta, hän toteaa.

Kaikkiaan suomalaiset palauttavat vuodessa 1,9 miljardia juomapakkausta. Se tarkoittaa keskimäärin 342 kappaletta per henkilö.

– Suomessa on pitkät pullonpalautusperinteet jo 50-luvulta alkaen. Täällä kierrättäminen on koko kansan yhteinen juttu ja palautuspisteverkosto on todella laaja, mikä tekee palauttamisesta helppoa, Suomen Palautuspakkaus Oy:n johtaja Tommi Vihavainen sanoo.

Hänen mielestään nykytilanteeseen on syytä olla erittäin tyytyväinen.

– Kiertotalous ja ympäristötietoisuus ovat tänä päivänä tapetilla, ja ihmiset miettivät kierrättämistä yhä enemmän. Elämme hyviä aikoja pullonpalautuksen suhteen.