Kymenlaakson terveyspalvelujen mylläys alkaa – pienten vastaanottojen tilalle sote-keskuksia hyvien liikenneyhteyksien päähän

Palveluita on tarkoitus koota samoihin tiloihin niin, että asiakas saa yhdellä kertaa mahdollisimman kattavaa palvelua.

sosiaali- ja terveyspalvelut
lääkäri näyttää muovista sydäntä potilaalle
Kymsote aloitti toimintansa vuodenvaihteessa.Derrick Frilund / Yle

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluihin on tulossa isoja muutoksia jo ensi vuonna.

Kuntayhtymä Kymsoten asiantuntijatyöryhmä on saanut valmiiksi raportin (siirryt toiseen palveluun), joka ehdottaa pienistä yksiköistä luopumista. Terveyspalveluita on tarkoitus koota isompiin tiloihin niin, että kustannuksissa säästetään ja asiakkailla on mahdollisuus saada yhdellä kertaa enemmän palvelua.

Palvelut sijoittuvat keskustoihin ja hyvien liikenneyhteyksien päähän.

Yle kokosi raportin keskeiset asiat.

Raportti menee ensimmäistä kertaa poliittiseen käsittelyyn perjantaina Kymsoten hallitukseen. Yhtymävaltuusto käsittelee sitä 14. kesäkuuta ja pyytää kaikilta kunnilta lausunnot.

Vastaanottopalvelut

Raportti ehdottaa, että terveyskeskukset muutetaan sosiaali‐ ja terveyspalveluja tuottaviksi sote‐keskuksiksi.

Palveluverkkoa tiivistetään niin, että jatkossa Kotkassa olisi kolme sote-keskusta. Yksi olisi Karhulassa, toinen Länsi-Kotkan alueella ja kolmas keskussairaalassa.

Kouvolan alueella sote-palveluyksiköitä olisi Ratamossa, Kuusankoskella, Valkealassa ja Keltakankaalla. Toimipisteiden lisäksi palveluja tuotetaan liikkuvina palveluina esimerkiksi Elimäen kirkonkylän ja Jaalan alueille. Liikkuva palvelu on käytännössä esimerkiksi bussi, joka on varustettu lääkärin tai hoitajan vastaanottolaitteilla.

Haminaan sote-keskuksia tulisi yksi, samoin Pyhtäälle. Miehikkälän ja Virolahden alueella toimisi myös yksi sote-keskus.

Erikoistason vastaanottopalveluja ja poliklinikkatoimintaa tuotettaisiin suurimmissa sote-keskuksissa eli Kotkassa keskussairaalassa ja Kouvolassa Ratamossa. Kun Ratamo on valmis, sinne siirtyvät Pohjois‐Kymen sairaalan toiminnot.

Sote-keskukset kaipaavat myö uudisrakentamista. Ratamoon on suunniteltu perusterveydenhuollon käyttöön 36 vastaanottohuonetta ja erikoispoliklinikoiden käyttöön 20 vastaanottohuonetta. Ne eivät riitä vastaanottotoiminnan järjestämiseen. Siksi Kuusankosken sote‐keskus tarvitsee uudet tilat.

Muille toimipisteille tilat löytyvät olemassa olevista kiinteistöistä.

Sähköistä asiointia lisätään. Sen avulla pyritään korvaamaan 30 prosenttia nykyisistä palveluista, kuten puhelinajanvarauksesta, neuvonnasta ja oirekyselyistä.

Sairaalapalvelut

Sairaalapalvelut tuottavat Kymenlaakson väestölle esimerkiksi ensihoitoa ja sairaalatasoista hoitoa kotona. Sairaalapalvelut keskitetään tulevaisuudessa Kymenlaakson keskussairaalaan ja Ratamo‐keskukseen, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2021.

Kotisairaalatoiminnan määrää on tarkoitus lisätä. Kotisairaalan lähtöpisteet sijaitsevat Kotkassa ja Kouvolassa, mikä parantaa henkilöstöresurssien ja autojen käyttöä.

Sairaalapalveluja pyritään kehittämään esimerkiksi asiakaspalautteesta saaduilla tiedoilla. Lisäksi sairaalapalveluissa panostetaan kuntouttavan sairaalahoidon suunnitteluun.

Leikkaustoiminta ja osastohoitoa vaativat toimenpiteet toteutetaan Kymenlaakson keskussairaalassa. Laitoshoitopaikkoja tullaan vähentämään.

Koti‐, asumis‐ ja hoivapalvelut

Raportin mukaan painopisteenä on Kymenlaakson palveluasumisen keventäminen. Tavoitteena on tehostaa kotiin vietäviä palveluja.

Tällä hetkellä Kymenlaaksossa 9,25 prosenttia yli 75-vuotiaista on ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä. Tavoite on laskea määrä 6 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Tähän pyritään tukemalla kotihoitoa sekä ennaltaehkäiseviä palveluita.

Tehostetun asumisen paikkoja muutetaan tavalliseksi palveluasumiseksi, ikäihmisten pienten palveluasumisen yksiköiden toimintaa yhdistetään ja kevyemmän palveluasumisen paikkoja lisätään.

Ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen paikkojen vähentämisestä säästöä koituu noin 12,6 miljoonaa euroa vuodessa. Muutosten myötä vapautuvalla henkilöstöllä vastataan kotihoidon, kevyemmän asumisen ja varhaisemman palveluiden kasvavaan henkilöstötarpeeseen.

Lisäksi lääkerobotteja hyödynnetään kotihoidossa yhä enemmän. Tavoitteena on säästää jokaiselta laitteen omistajalta yksi kotihoidon hoitajan käynti päivässä. Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuun mennessä lääkerobotteja on käytössä 260.

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja lapsiperheiden palvelut kootaan yhdeksään perhekeskukseen.

Perhekeskuksiin kootaan esimerkiksi neuvolapalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta sekä lastensuojelun perhetyön yksiköitä.

Kaksi suurinta perhekeskusta tulisi Karhulaan ja Kouvolan Marjoniemeen, ja ne tarjoaisivat laajempaa palvelua kuin muut perhekeskukset.

Pienemmät perhekeskukset sijoitettaisiin Kouvolassa Kuusankoskelle, Korialle ja Valkealaan. Keltakankaalla on jo valmis perhekeskus.

Kotkassa pienemmät perhekeskukset olisivat Kotkansaarella ja Karhuvuoressa.

Haminan perhekeskuksen paikka on vielä mietinnässä.

Mielenterveys‐ ja päihdepalvelut

Raportti ehdottaa, että palvelurakennetta kevennetään vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen määrää. Toimintaa painotetaan avohoitoon, minkä lisäksi digitaalisia palveluja lisätään. Tavoitteena on tuottaa matalan kynnyksen mielenterveys‐ ja päihdepalveluja sote‐keskuksissa.

Päihdeavohoidon toiminnot Haminassa kotiutetaan vuoden 2020 alusta lähtien siten, että Kymsote tuottaa palvelut itse. Nuorten palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä liikkuvien palveluiden saatavuutta parannetaan. Niitä keskitetään lähelle muita sosiaali‐ ja terveyspalveluja.

Jos palveluille saadaan yhteiset toimivat tilat, luopua voitaisiin neljästä yksiköstä niin Kotkassa kuin Kouvolassa sekä yhdestä yksiköstä Haminassa.

Aikuisten monialaiset palvelut

Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut aiotaan sijoittaa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteyteen sote-keskuksiin.

Myös sosiaalitoimistot on raportin mukaan tarkoituksenmukaista siirtää muiden sote-palveluiden yhteyteen.

Työ- ja päivätoiminnan yksiköihin voi tulla muutoksia. Raportin mukaan esimerkiksi Anjalassa sijaitsevan Työkeskus Vapriikin olisi parempi sijaita parempien julkisten kulkuyhteyksien varrella Myllykoskella tai Kouvolan keskustassa.

Raportissa on myös listattu tiloja, joista voidaan luopua. Listalla on esimerkiksi Sunilan päivätoimintapiste ja Valkealan Jokivalkea. Toiminta ei kuitenkaan loppuisi heti, vaan esimerkiksi Sotek-säätiön tuottama päivätoiminta Sunilassa jatkuisi sopimuskauden eli tämän vuoden loppuun asti.

Suun terveydenhuolto

Kymsoten tavoitteena on keskittää suun terveydenhuollon palvelut sote-keskusten yhteyteen.

Kouvolassa hammashoitoloiden määrä vähenee kymmenestä kolmeen. Hampaita hoidetaan jatkossa uudessa Ratamo-keskuksessa, Keltakankaan hammashoitolassa ja Kuusankosken hammashoitolassa.

Kotkassa hammashoitoloiden määrä putoaa kolmesta yhteen. Kotkan keskustaan tai Karhulaan tulee uusi hammashoitola.

Myös Haminan keskustaan tulee uusi hammashoitola. Siellä käyvät jatkossa myös miehikkäläläiset ja virolahtelaiset.

Pyhtään hammashoitola jatkaa ennallaan. Palvelu on ulkoistettu, ja sopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun.

Kiirevastaanottoa järjestetään jatkossa Ratamo-keskuksessa Kouvolassa ja keskussairaalassa Kotkassa. Virka-ajan jälkeen kiireelliselle vastaanotolle pääsee vain keskussairaalaan.

Lisäksi kaikki nukutusta vaativat hammashoidot tehdään keskussairaalassa.

Suun terveydenhuoltoa varten voitaisiin myös hankkia pikkubussi, joka toimisi hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanottona. Bussi kiertaisi pitkien kulkumatkojen takana olevissa kylissä esimerkiksi Kouvolan pohjoisosissa. Bussin hankkiminen maksaisi arviolta 150 000 euroa, ja sen kustannukset olisivat vuosittain noin 42 000 euroa.