Maailman koululaisten ilmastokokouksen päätös: 100 miljoonaa puuta ympäri maailmaa istutetaan torjumaan ilmastonmuutosta

Puita voi myös adoptoida yhden euron kappalehintaan.

ilmastonmuutos
Maailman ilmastokokouksen koululaiset kuuntelivat toukokuun lopulla Pohjois-Karjalassa ohjeita miten istuttaa puun taimia.
Maailman ilmastokokouksen koululaiset kuuntelivat toukokuun lopulla Pohjois-Karjalassa ohjeita miten istuttaa puun taimia.Korpipaja/ ENO Schoolnet

Hi and ho, we plant trees.
For environment and peace.
North and South, East and West.

Hip ja hei, puita vaan
tänään pannaan kasvamaan.
Afrikkaan, Eurooppaan,
Amerikkaan, Aasiaan.

Näin kajautti kuorolauluna yli satapäinen joukko nuoria tänään Helsingin kaupungintalolla.

Tänään päättyi Liperissä ja Helsingissä vietetty maailman koululaisten ilmastokokous (WSSC 2019), johon osallistui 135 oppilasta ja 100 opettajaa kaikista maanosista 70 maasta.

Kokouksen päätteeksi julkaistiin maailman koulujen ilmastosopimus. Sopimuksessa luvataan istuttaa 100 miljoonaa puun taimea ympäri maailmaa.

Nuoret koululaiset ympäri maailman kertoivat, että aikovat istuttaa puita, adoptoida niitä ja levittää ilmastonmuutoksen torjunnan sanomaa omissa kotimaissaan.

Kasvettuaan suureksi näiden puiden olisi tarkoitus sitoa hiilidioksidia kolme miljoonaa tonnia vuoteen 2025 mennessä. Se vastaa esimerkiksi Finnairin vuosittaisia lentopäästöjä.

– Istutamme puita kaupunkimme läheiseen laaksoon Chilen ja Bolivian rajalle. Se on nyt aavikkoa, sanoo 17-vuotias chileläinen Felipe Villablanca.

Villablanca aikoo myös kiertää ympäri Chileä kertomassa ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä ja tarvittavista toimista. Soittaa ja laulaa hän aikoo myös, kuten teki tänään Helsingissä kokousyleisölle. Ennen kotiinpaluuta on aikomus käydä vielä Chilen suurlähettilään pakeilla Helsingissä puhumassa samoista asioista.

Puidenistutus- ja adoptointisopimuksen on allekirjoittanut jo 370 koulua 50 maasta, Suomesta vasta muutama Joensuun alueen koulu. Puiden istuttamiseen tai adoptoimiseen voi ilmoittautua mukaan hankkeen kotisivuilla (siirryt toiseen palveluun).

koululaisten ilmastokokous
Chileläinen Felipe Villablanca (oik.) soitti kitaraa ja lauloi maailman koululaisten ilmastokokouksen päätöstilaisuudessa.Markku Pitkänen / Yle

Yhdellä eurolla voi adoptoida yhden puun

Koululaisten ilmastosopimus tarkoittaa sitä, että koulu voi joko istuttaa puita tai adoptoida muiden istuttamia puita.

Ne koulut, jotka eivät syystä tai toisesta voi istuttaa puita, adoptoivat puita partnerikoululta. Käytännössä adoptoiva koulu siis maksaa puita istuttavalle koululle puiden istuttamisesta.

Puita istuttavissa kouluissa istutetaan joka vuosi puoli hehtaaria (50x100 m) puun taimia vuosina 2019–2025. Puut istutetaan paikkoihin, joissa metsää ei ole kaadettu viimeisten 10 vuoden aikana. Näin uuden metsän kasvu turvataan.

Puita adoptoivissa kouluissa rahat puiden adoptoimiseen kerätään oppilaiden töillä. Oppilaat voivat esimerkiksi auttaa vanhuksia, pestä autoja, kerätä kierrätyspaperia tai työskennellä puutarhassa. Yhdellä eurolla saa yhden puun taimen.

Puita istutetaan, koska se on kustannustehokkain, helpoin ja mitattavissa oleva tapa poistaa ilamstonmuutosta aiheuttavaa hiilidioksidia ilmakehästä.

Puiden istuttaminen tehdään yhteistyössä kuntien ja valtioiden kanssa, jotta löydetään sopivat paikat istuttamiseen.

Kokoukseen osallistuneiden koululaisten on tarkoitus myös vaatia omissa kouluissaan viikottaisia ekologian oppitunteja, joissa opetetaan esimerkiksi mitä hiilen sidonta ja metsäkato tarkoittavat ilmastolle.

Koululaiset ja opettajat sitoutuivat myös kierrättämään kouluillaan enemmän vähentääkseen päästöjä.

He aikovat myös kieltäytyä kokonaan kertakäyttömuovin käytöstä tai vähentää sitä, sekä vähentää paljon hiilipäästöjä aiheuttavia ruokia koulujen ruokaloissa. Lisäksi tarkoituksena on kouluttaa koulujen henkilökuntaa ilmastoasioissa.

"Täällä on saatu paljon aikaan verrattuna aikuisten ilmastokokouksiin"

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia antoi kaiken tukensa koululaisten aloitteille ja sopimukselle.

– Mahtavaa nähdä näin paljon energiaa ja innostusta ja konkreettisia toimintasuunnitelmia. Verrattuna siihen, että edellisessä ilmastokokouksessa riitelimme kaksi viikkoa siitä, että hyväksytäänkö IPCC:n 1,5 asteen raportti vai ei, niin täällä on saatu aikaan paljon, Honkatukia sanoi tilaisuudessa.

Myös EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen antoi nuorille rohkaisevan viestin.

– Keep on pushing. We will push it too. (=Jatkakaa vaatimuksianne. Mekin jatkamme.)

Outi Honkatukia koululaisten ilmastokokouksessa
Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kehui koululaisten olevan paljon aikaansaavampia kuin aikuisten ilmastokokouksissa.Markku Pitkänen / Yle

Taimien istuttamista harjoiteltiin Pohjois-Karjalassa

Kokouksen osanottavat eli 135 oppilasta ja 100 opettajaa työskentelivät kokouspäivien aikana yhdessä ja erikseen ilmasto- ja kiertotalousaiheiden parissa Liperissä, Joensuussa ja Helsingissä.

Ohjelmassa oli ryhmätöitä, työpajoja, luentoja ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Oppilaat keskustelivat ja jakoivat tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista omissa maissaan ja keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.

Yksi kokouspäivistä omistettiin puiden istuttamiselle.

Maailman koululaisten ilmastokokouksen nuoria istuttamassa puun taimia Pohjois-Karjalassa toukokuussa 2019.
Nuoret istuttivat yhtenä kokouspäivänään puun taimia Pohjois-Karjalassa.Korpipaja / ENO Schoolnet

Kokouksen tarkoituksena oli saada 14–17-vuotiaiden nuorten ääni kuuluviin ilmastoasioissa ja tuoda näkyväksi koulutuksen merkitystä ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemisessa.

Puidenistutushankeen ja koululaisten ilmastokokouksen takana on joensuulainen ENO Schoolnet Association, joka on jo 20 vuoden ajan tehnyt ilmastotyötä nuorten parissa, muun muassa istuttamalla puita maailman eri maissa.

Mika Vanhanen koululaisten ilmastokokous
Alakoulun opettajana Enossa Pohjois-Karjalassa toiminut Mika Vanhanen perusti maailmanlaajuisen kestävän kehityksen ENO-verkkokoulun vuonna 2000. Tähän mennessä sen toimintaan on osallistunut jo 10 000 koulua lähes 160 maassa.Markku Pitkänen / Yle

Presidentti Sauli Niinistö suojelee koululaisten ilmastokokousta. Suomalaiset kunnat, yhteisöt ja yritykset, kuten Fazer, Pöyry, Vaisala, Vattenfall ja WWF ovat tukeneet kokousta, esimerkiksi kehitysmaiden koululaisten matkakuluja.

Lue myös:

Joukko koululaisten ilmastokokoukseen osallistuvia nuoria
Joanna Chang, Grace Libongani, Otso Välimäki ja Juan Wehinger sanoivat oppineensa toisiltaan paljon koululaisten ilmastokokouksessa.Laura Kosonen / Yle

Koululaisten ilmastokokoukseen osallistunut taiwanilainen, sambialainen, argentiinalainen ja suomalainen koululainen kertoivat Ylen haastattelussa aiemmin, miten ilmastonmuutos näkyy heidän kotimaissaan: "Eniten minua huolestuttaa ruuan riittävyys" – näin ilmastonmuutos vaikuttaa neljän teini-ikäisen arkeen eri puolilla maailmaa