Tramppaleirillä opetellaan oikea hyppytekniikka ja korjataan kotipihassa opittuja virheitä – katso videolta, miltä näyttää hyppysarja kilpatrampoliinilla

Kotitrampoliinilta voi saada hyvän pohjan kilpauralle trampoliinivoimistelussa. Suomen paras lajissaan opettaa lapsille aluksi sen, miten voltti tehdään oikein.

voimistelu
Kilpavoimistelija Antti Tuuri toi edellisistä SM-kisoista tuomisinaan taas kultaisen mitalin.
Trampoliinivoimistelussa SM-kultaa toukokuussa voittanut Antti Tuuri esittelee vaativaa hyppysarjaa kilpatrampoliinilla Ilmajoella.

Antti Tuuri lennähtää viiteen metriin kilpatrampoliinilla Ilmajoki-hallilla. Juuri yo-lakin päähänsä painanut nuori mies kilpailee trampoliinivoimistelussa kansainvälisissäkin kisoissa. SM-kisoista (siirryt toiseen palveluun) hän toi mukanaan toukokuun lopussa jo neljännen kultamitalinsa.

– Tästä tuli heti oma juttu. Temppujen tekeminen ja tuolla yläilmoissa oleminen on aina kiehtonut, kertoo jo 6-vuotiaana lajiin hurahtanut Tuuri.

Kilpatrampoliini on kotipihan trampoliinia suurempi, noin kolme metriä kertaa viisi metriä oleva suorakulmio. Sen massiiviset jouset eivät ole niin jäykät ja verkkokin on tavallista trampoliinimattoa joustavampi. Hyppimistekniikkaa joutuu siis hiomaan, jos aikoo nousta kilpatrampoliinille.

Hyvä pohja kotitrampalta

Kotitrampoliinilla voi Antti Tuurin mukaan hankkia hyvän pohjan, jos voimistelu trampoliinilla kiinnostaa.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn trampoliinileirin toinen valmentaja, myös kansainvälisiä kisoja kiertänyt Robin Kallioniemi kertoo aloittaneensa ensin kotitrampalla ja kiinnostuneensa vasta sen jälkeen lajista.

Kallioniemi neuvoo aloittelijoita kiinnittämään huomiota esimerkiksi siihen, miten kädet sijoittuvat vartalon vierelle hypyssä.

Nurmolainen Emil Kallioniemi aloitti trampoliinivoimistelun viime syksynä.
Nurmolainen Emil Kallioniemi aloitti trampoliinivoimistelun viime syksynä. Mirva Ekman / Yle

– Alkeet ja etuperin- tai takaperinvoltit voi opetella aivan yhtä hyvin kotitrampalla. Tilanne on vain sitten vähän toinen kun hypätään viiteen metriin, Antti Tuuri lisää.

Kymmenen hypyn kilpasarja vaatii myös kokonaisvaltaista kehonhallintaa. Kilpasarja kovenee asteittain ja hyppyjen vaativuustaso kasvaa.

"Me ollaan valmiiksi jo niin hyviä"

Ilmajoen ja Nurmon tramppaleireille ilmoittautui heti loman alkuun nelisenkymmentä lasta ja nuorta.

Seinäjokelaisille Solja Mattilalle, 11, ja Sara Salonperälle, 13, kilpatrampoliini on uusi tuttavuus. Nuoret tytöt näyttävät kuitenkin olevan valtavalla trampalla kuin kotonaan – akrobatiasta ja telinevoimistelusta on ollut selvästi hyötyä.

– Aluksi oli tasapainon kanssa ongelmia, koska tämä trampoliini on paljon joustavampi. Kyllä se hyppiminen aluksi pelotti, miettii Sara Salonpää ja Solja Mattila nyökyttelee vieressä.

Solja Mattila haluaa alkaa harrastamaan trampoliinivoimistelua.
Solja Mattila haluaa alkaa harrastamaan trampoliinivoimistelua. Mirva Ekman / Yle

Mattila kertoo innostuneensa lajista niin, että harkitsee aloittavansa sen uutena harrastuksenaan.

Kilpatrampalle nousee leirillä myös jo hieman kokeneempia harrastajia. Nurmossa asuvat kaverukset Emil Kallioniemi, 9, ja Viljam Koskela, 9, aloittivat trampoliinivoimistelun viime syksynä.

Kun heiltä kysyy miksi he ovat leirillä, tulee vastaus lähes itsestäänselvyytenä:

– Koska me ollaan jo valmiiksi niin hyviä. Me ollaan harjoiteltu jo trampalla paljon ja tämä on kivaa, Kallioniemi virnuilee.

Isoveljensä Robinin jalanjälkiä seuraava Emil ja naapurissa asuva Viljam tietää myös sen, mitä kannattaa harjoitella, että voisi tulla hyväksi.

– Mahalleenhyppy, istumaanhyppy, selälleenhyppy, kierteitä ja voltteja, siinäpä niitä jo on, Viljam Koskela luettelee.

Huolehdi turvallisuusasiat kuntoon

Keskustelu kotitrampoliiinien turvallisuudesta ryöpsähtää esiin aika ajoin. Kilpatasolla trampoliineilla taituroivat Tuuri ja Kallioniemi muistuttavat erityisesti trampan oikeasta sijoittamisesta.

– Se kannattaa laittaa nurmikolle ja ehdottomasti tasaiselle alueelle. Turvaverkot on tärkein asia, mikä kannattaa muistaa, Antti Tuuri toteaa.

Antti Tuuri kiinnostui lajista lehti-ilmoituksen perusteella jo 6-vuotiaana.
Antti Tuuri kiinnostui lajista lehti-ilmoituksen perusteella jo 6-vuotiaana.Mirva Ekman / Yle

– Trampoliini ei saa olla vinossa, koska hyppy ei mene silloin sinne minne sen pitäisi mennä. Verkko saattaa mennä herkästi rikkikin, Robin Kallioniemi muistuttaa.

Trampoliinileirillä opetus lähtee perusliikkeistä. Jos lapsi tai nuori osaa voltin valmiiksi, lähdetään liikettä hiomaan oikeaan suuntaan.

– Kun lapset harjoittelevat liikkeitä kotitrampalla, ne voivat mennä miten sattuu. Oiomme niitä sitten täällä, Tuuri hymyilee.