Poliisi ja Tulli saivat oikeuden automaattiseen kasvojen tunnistamiseen ihmisvirrasta – lupa on, mutta laitteet puuttuvat

Viranomaiset uskovat, että rikostutkinta nopeutuu automaattisen kasvojentunnistuksen myötä.

kasvontunnistus
kasvontunnistus
Tekoälyyn ja valvontakameroihin perustuva kasvojentunnistusteknologia voisi tunnistaa esimerkiksi kadulla kulkevien ihmisten henkilöllisyydet. Kuvituskuva.Andriy Popov / AOP

Poliisi ja Tulli saivat kesäkuun alussa oikeuden automaattiseen kasvojen tunnistamiseen. Rajavartiolaitoksella kyseinen oikeus on ollut jo vuodesta 2005 alkaen.

Viranomaiset voivat siis automaattisen kasvojentunnistusjärjestelmän avulla verrata valvontakameroiden ottamia kuvia henkilörekistereihin tallennettuihin kasvokuviin.

Uuden henkilötietolain mukaan näin saa kuitenkin tehdä vain, kun yritetään estää, paljastaa tai selvittää rikoksia. Kasvojentunnistusta voidaan käyttää myös etsintäkuulutettujen tavoittamiseksi.

Kamerat puuttuvat

Asian harmillinen puoli viranomaisten näkökulmasta on se, että vaikka lupa automaattiseen kasvojentunnistamiseen saatiin, laitteet eivät ole ajan tasalla.

Esimerkiksi poliisilla ja Tullilla ei ole yhtään valvontakamerajärjestelmää, jolla voitaisiin tehdä automaattinen kasvojentunnistus. Valvontakameroiden kuvia käsittelevät edelleen ihmiset eikä kasvojen tunnistamiseen suunniteltu tekoäly eli tietokoneohjelma.

– Toki kameroita on, mutta yksikään niistä ei automaattisesti tunnista ketään. Tekniikkaa kasvojentunnistukseen kameroissa ei ole, sanoo poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta.

Lakimuutos tuli niin nopeasti, että Tullikaan ei ole ehtinyt hankkia laitteita, jotka mahdollistaisivat automaattisen kasvojentunnistamisen.

– Kamerakalustoa uudistetaan pikkuhiljaa niin, että biometrinen kasvojen tunnistaminen on mahdollista, sanoo Tullin valvontaosaston päällikkö Sami Rakshit.

Käyttö vähäistä

Rajavartiolaitoksella on ollut vuosikausia aikaa suorittaa automaattista kasvojentunnistusta, mutta toistaiseksi se on ollut vähäistä.

– Automaattinen kasvojentunnistus ei ole laajamittaisessa käytössä. Seuraamme teknologian kehittymistä ja käytämme sitä nyt siinä laajuudessa, missä sen käyttö on järkevää, sanoo Rajavartiolaitoksen rajatarkastusyksikön päällikkö Tuomas Laosmaa.

Laosmaa ei halua kertoa tarkemmin, missä ja miten kasvojentunnistusta tehdään.

– En lähde teknologiaa avaamaan. Se on meidän teknisiä ja taktisia keinoja, jotka ovat salassapidettäviä.

Rikostutkinta nopeutuu

Poliisi on halunnut jo vuosia luvan automaattiseen kasvojentunnistukseen. Teknologiaa testattiin viime vuonna. Ajatuksena on, että se nopeuttaisi rikostutkintaa, kun kuvia seuloisi tietokone eikä ihminen. Myös Tulli on samalla linjalla.

– Meidän näkemyksemme on, että uusi järjestelmä tulee helpottamaan kohteiden etsintää matkustajavirrasta, sanoo Tullin valvontaosaston päällikkö Sami Rakshit.

Mutta miksi lupa sitten haluttiin, jos ei ole käytössä seulomiseen pystyviä kameroita?

– Tulevaisuutta varten, koska tekniikka antaa siihen mahdollisuuden, Pekka Sallinen sanoo.

Tällä hetkellä valvontakameroista suurin osa on niin huonolaatuisia, että niitä ei pystyisi edes päivittämään kasvojentunnistamiseen. Viranomaisilla on edessään suuri remontti, jos kameroiden halutaan pystyvän tunnistamaan yksittäiset kasvot massasta.

Viranomaisten käytössä olevien kameroiden tarkkaa määrää ei haluta kertoa. Satamissa, kaduilla ja rajanylityspaikoilla on joka tapauksessa satoja kameroita.

– Aikaisintaan kolmen vuoden päästä viranomaisten kamerat ovat sellaisia, joilla on mahdollista tunnistaa ihmisen kasvot liikkuvasta ihmisvirrasta, poliisitarkastaja Pekka Sallinen toteaa.

– Kyseessä on nouseva teknologian ala, joka varmasti kehittyy, arvioi puolestaan Rajavartiolaitoksen Tuomas Laosmaa.

Isoveli valvoo?

Suomessa ollaan yhä kaukana Kiinasta tai Venäjästä, joissa valvontakameroita ja kasvojentunnistusjärjestelmiä kehitetään entistä laajamittaisempaan käyttöön. Kiinassa arvioidaan olevan lähivuosina yli puoli miljardia valvontakameraa.

Turun yliopiston tutkijatohtori Liisa Mäkinen on huolestunut kehityksestä. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan muun muassa valvontakameroiden käyttöön.

– On täysin eri asia valvoa kameroilla järjestyshäiriöitä verrattuna siihen, että on järjestelmä, joka tunnistaa kuka kuvassa liikkuu ja pystyy yhdistämään sen tiedon muihin tätä ihmistä koskeviin tietoihin.

Poliisitarkastaja Pekka Sallinen sanoo törmäävänsä jatkuvasti puheisiin, joiden mukaan isoveli valvoo kansalaisia koko ajan ja kaikkialla. Hänen mukaansa Suomessa ei olla lähelläkään moista maailmaa.

– Kyllä tässä hirvittävän kaukana ollaan orwellilaisesta yhteiskunnasta, jossa kameroilla valvottaisiin ihmisiä.

Kansalaiset valppaina

Automaattisesta kasvojentunnistamisesta ovat kantaneet huolta sekä tutkijat että kansalaiset. Myös Piraattipuolue on ilmaissut huolensa (siirryt toiseen palveluun) yksityisyyden menettämisen uhasta.

– Minusta on hyvä, että kansalaiset ovat kriittisiä sen suhteen, mihin näitä tietoja käytetään ja kenellä on pääsy tietoihin, ja miten näitä tietoja yhdistetään. Minusta on hyvä esittää tällaisia kysymyksiä, valvontaa tutkiva Liisa Mäkinen sanoo.

Mäkinen myös ihmettelee puheita rikostutkinnan parantumisesta kameravalvonnan lisääntyessä. Asiasta ei ole yksiselitteistä näyttöä.

– Tutkimus tämän suhteen on hyvin ristiriitaista. Kameravalvonnasta voi joissakin tapauksissa olla hyötyä, mutta ei lähtökohtaisesti aina.

Kasvojentunnistusta automaattisesti.
Automaattinen kasvojentunnistuslaite hakee kasvojen erityispiirteitä tarkasti.Yle

Tullin valvontaosaston päällikkö Sami Rakshit tyynnyttelee yksityisyydestään huolta kantavia. Tiedot ovat vain viranomaisten käytössä.

– Kaikki materiaali on täysin meidän hallussa. Kamera- tai järjestelmätoimittajalla ei ole pääsyä kuviin.

Rakshitin mukaan automaattista kasvojentunnistusta käytetään ainoastaan rikostorjuntaan ja -tutkintaan. Hänen mukaansa kesäkuussa voimaan astunut lakimuutos ei heikennä kansalaisten oikeusturvaa.

– Tavallisille ihmisille lakimuutoksella ei ole suurta vaikutusta, koska emme tallenna tavallisten matkustajien kuvia minnekään. Kansalaisten oikeusturva jopa paranee, koska viranomaistoimet kohdentuvat entistä paremmin oikeisiin henkilöihin.

Lue lisää:

Poliisi kokeilee kasvojentunnistusteknologiaa Suomessa –Koekaniineina omat työntekijät

Sormenjäljet ja kasvokuvat yleistyvät tunnistamisessa vaaranmerkeistä huolimatta – "En käytä ennen kuin on pakko"

Moskova suunnittelee maailman suurimpiin lukeutuvaa valvontajärjestelmää: Yli 200 000 kasvojentunnistuskameraa

San Francisco kieltää kasvot tunnistavan teknologian käytön poliisilta ja hallituksen virastoilta