Yle valitsi uudet kirjeenvaihtajat – Kirsi Heikel siirtyy Tukholmaan ja Susanna Turunen palaa Brysseliin

Turunen oli Brysselissä EU-kirjeenvaihtajana aiemmin kuusi vuotta, Heikel tunnetaan A-Studion ja vaaliohjelmien juontajana

Yle
Susanna Turunen ja Kirsi Heikel
Susanna Turunen ja Kirsi HeikelEmilie Gomez, Jyrki Valkama / Yle, Petteri Sopanen / Yle

Kirsi Heikel ja Susanna Turunen ovat Yleisradion uudet kirjeenvaihtajat. Heikel aloittaa elokuussa Pohjoismaiden kirjeenvaihtajana Riikka Uosukaisen jälkeen. Turunen aloittaa Brysselissä 1. syyskuuta Petri Raivion palatessa Suomeen.

Kirsi Heikel, (YTM) on kulkenut radion ja aamu-tv:n kautta television ajankohtaisohjelmiin. Pohjoismaista hän sanoo olleensa kiinnostunut pienestä pitäen ja olleensa niitä harvoja jotka lukivat pitkää ruotsia kuopiolaisessa koulussa.

– Mummola oli Torniossa, ja siellä jo lapsena näin miten rajan yli elettiin yhdessä.

Pohjoismaat muistuttavat yhteiskuntina toisiaan. Heikel sanookin, että on mielenkiintoista päästä kertomaan, millaisia ratkaisuja muissa Pohjoismaissa on tehty.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa Pohjoismaat ovat suunnannäyttäjiä. Miten ilmastotoimia tehdään niin, että ne ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Tai miten työn murrokseen suhtaudutaan.

Talous on Pohjoismaiden kirjeenvaihtajalle taattu jutunaihe. Ruotsi on Suomelle tärkeä kauppakumppani.

– Mutta haluan ehtiä kertomaan myös pohjoismaisten ihmisten tarinoita. Heidän elämästään ja arjestaan, sanoo Heikel.

Löytyykö Euroopalle identiteetti?

Susanna Turunen, (B.A.) on toimittajan urallaan keskittynyt 12 vuotta pelkästään EU-asioihin. Ensin Suomen puheenjohtajavuonna 2006, sitten EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä 2007-2012 ja sen jälkeen EU-erikoistoimittajana Pasilassa.

– Tuntuu ihanalta palata Brysseliin. Se on kuin toinen koti, sanoo Turunen.

– Brysselissä pysyy asioista perillä helpommin kuin Suomessa. Kaupunki on täynnä poliitikkoja, kolleegoja ja asiantuntijoita, jotka tekevät intohimoisesti Eurooppaa.

Turusen ensimmäiselle kirjeenvaihtajakaudelle osui muun muassa eurokriisi. Hän uskoo, että töitä riittää myös toisella kaudella.

– Suuri kuva on, löytyykö eurooppalainen identiteetti ja pystyykö EU pysymään yhdessä. Hajottavat voimat ovat jyllänneet kauan. Siirtolaispaine Lähi-idästä ja Afrikasta, terrorismi sekä muukalaisvihan ja eripuran hallitseminen Euroopassa ovat isoja haasteita. Ilmastotalkoista puhumattakaan.