18-vuotias pianisti luopui unelmapaikasta New Yorkissa, sitten kohtalo puuttui peliin – 3 käännekohtaa Anton Mejiaksen elämästä

Anton Mejias sai himoitun paikan amerikkalaisesta Curtis-instituutista, joka tekee muusikoista maailmantähtiä.

pianistit

1

Anton Mejias
Karoliina Simoinen / Yle

Tilaisuus, joka jäi käyttämättä

Sinulle on koesoiton perusteella myönnetty paikka New Yorkin Juilliard Schoolissa.

Tällainen viesti on monen soittajan villi unelma, mutta suomalaiselle Anton Mejiakselle täyttä totta.

Tiedon 18-vuotias pianisti sai huhtikuussa. Alkoi asioiden järjestely. Nopeasti kävi selväksi, että yhdessä yksityisen high schoolin kanssa opinnot kävisivät sietämättömän kalliiksi 50-prosenttisesta stipendistä huolimatta.

Lapsuudenkodissaan Helsingissä yhä asuva Mejias antaa haastattelun omassa huoneessaan, johon mahtuu sänky, kirjahylly ja flyygeli. Soittonäyte irtoaa vaivatta. Sormet vilistävät koskettimilla määrätietoisesti. Finaali Chopinin Sonaatista nro 3 virtaa kuin vesi.

Näillä taidoilla on varaa jättää elämänsä tilaisuus käyttämättä. Se tapahtui vapunpäivänä. Mejias lähetti New Yorkiin viestin, joka olisi monelle kuin lottovoitosta luopuminen.

En ota vastaan paikkaa Juilliard Schoolissa.

– Siinä oli rahallinen puoli ja se, että high school olisi maksanut Juilliardia enemmän. Kuvio oli pikkaisen typerä, Mejias perustelee.

Varasuunnitelmana oli valmistua vuoden kuluttua ylioppilaaksi Suomessa ja pyrkiä nuoriso-osaston sijaan suoraan Juilliardin kandilinjalle.

Sitten kohtalo puuttui peliin.

Vain kaksi tuntia myöhemmin, kun vapunpäivä kääntyi kohti iltaa, Mejias sai viestin Philadelphiasta. Ovi oli auki paikalliseen Curtis-instituuttiin, johon on Juilliardiakin vaikeampi päästä sisään. Niin vain nuoren suomalaisen koesoitto oli purrut sielläkin.

Rikas laitos kouluttaa musiikillisista superlahjakkuuksista maailmantähtiä. Mottona on, ettei se ole rahasta kiinni.

– Itse opiskelu siellä ei maksa mitään, mutta päälle tulevat toki asumiskulut ja muut sellaiset. Niihinkin saa koululta tukea, jos on tarvetta, Mejias kertoo.

Curtis-instituutin alumneja ovat muun muassa säveltäjä-kapellimestari Leonard Bernstein sekä kiinalainen tähtipianisti Lang Lang.

– Hämmentävän kova paikka. Taso on uskomattoman korkea. Odotan innolla, tehdäänkö siellä mitään muuta kuin soitetaan, Mejias sanoo.

2

Anton Mejias soittaa huoneessaan Pianoa.
Karoliina Simoinen / Yle

Jumalan kosketus

Siinä missä ikätoveri saattaa kuluttaa vapaa-aikansa koulukirjojen tai tietokonepelien ääressä, Mejias viihtyy säännöllisesti pianon takana.

– Pääsen koulusta ehkä kahdelta tai kolmelta. Sitten tulen käymään himassa ja ehkä syön jotain. Sen jälkeen menen Sibelius-Akatemialle harjoittelemaan ja tulen sieltä takaisin tyyliin yöllä, joskus yhdentoista tai kahdentoista aikaan, Mejias naurahtaa.

Koko ilta ei suinkaan kulu harjoitellessa. Välissä on hyviä hetkiä myös ihan vain soitella.

– Yleensä yritän soittaa tunnin jotain Bachia ennen kuin rupean silleen oikeasti harjoittelemaan. Harjoittelumäärä vaihtelee tosi paljon. Joskus harjoittelen neljä tuntia ja soittelen toiset neljä tuntia.

Soittelun ja harjoittelun välillä on Mejiaksen kohdalla merkittävä ero siksi, että hän pyrkii harjoittelemaan mahdollisimman kurinalaisesti ja "vakavasti".

– Se on ainakin mulla erillään sellaisesta fiilistelystä, Mejias sanoo.

Usein Mejias fiilistelee juuri Johann Sebastian Bachin musiikilla, myös kuunnellen.

– En viitsi yleistää, että pitäisin erityisesti barokista, mutta Bach on kaikkea muutakin kuin barokkia.

– Siinä on joku sellainen Jumalan kosketus. Matteus-passio ja Jouluoratorio ja kaikki ovat niin hienoja teoksia. Vaikea kuitenkin sanoa, koska en mä niitä ole tarkkaan analysoinut.

Ensimmäisen soolokonserttinsa Mejias piti kahdeksanvuotiaana. Ohjelmassa oli muun muassa 12 preludia pianolle, 40-minuuttinen kokonaisuus, jonka Mejias oli itse säveltänyt. Viimeisin meriitti on helmikuinen voitto Pohjoismaisessa pianokilpailussa.

3

Anton Mejias soittaa pianoa.
Karoliina Simoinen / Yle

Valmiina maailman valloitukseen

Vaikka iso osa ajasta kuluu Sibelius-Akatemian harjoitushuoneissa, aikaa riittää myös sosiaaliseen elämään.

– Meillä on Sibelius-Akatemiassa Urkin pallo -niminen futisjoukkue. Siellä käyn pelailemassa, ja silloin tällöin on treenejä. Totta kai hengailen kavereiden kanssa ja teen, mitä nyt tämän ikäiset normaalistikin tekevät.

Mitä 18-vuotiaat normaalisti tekevät?

– Mitäs nyt tämän ikäiset tekevät... Ihan perus juhlimista ja sen sellaista. Että tota niin, Mejias nauraa.

Oletko valmis valloittamaan pianonsoitolla maailman?

Tietenkin pitää miettiä urapuolta, mutta kaiken pitää lähteä musiikin kautta. Jos valloittamiseen tulee mahdollisuus, niin sitten totta kai.

Mikä on tärkein vinkki urasta muusikkona haaveilevalle soittajalle?

– Harjoittelun taito, siitä on pitkälti kyse. Pitää löytää se oma tapa harjoitella, sellainen, joka sopii itselle tosi hyvin. Se ei toisaalta ole mikään yksinkertainen juttu, vaan siihen tarvitaan myös tuuria, että oma tapa löytyy.

Mistä löydät motivaation harjoitteluun?

Vaikea ajatella asiaa noin, sillä musiikki on aina ollut keskikohta elämässäni. En ole miettinyt tollaista. Jos tarvitsen hetkittäisen motivaatiopiikin, niin kuuntelen hienoa musiikkia.