1. yle.fi
  2. Uutiset

Onko brändijumppa tavallista jumppaa vetovoimaisempi? Väitöstutkimuksen mukaan tavaramerkki edistää liikuntabisnestä

Tutkijan mukaan tuotteistettuna ja uudella nimellä myös aerobic voi palata taas trendiksi, joka valloittaa liikuntasalit ympäri maailmaa.

tuotteistus
Yleiskuva
Kansainväliset jumppabrändit ovat vallanneet ison osan ryhmäliikuntatunneista. Ohjaajat tekevät yhä vähemmän askelsarjoja itse. (kuvituskuva).Mikko Koski / Yle

1990-luvun alussa kansainväliset konseptitunnit olivat liikuntapalveluissa vielä tuntemattomia. Ryhmäliikuntatunnit olivat aerobic-tunteja ja ne kattoivat kaiken askelsarjoista lihaskuntoliikkeisiin.

Edelleen osa ryhmäliikuntatunneista on ohjaajan suunnittelemia, mutta yhä useampi tunti on rekisteröity tuote. Niissä musiikki ja koreografiat ovat tarkoin raamitettuja, eikä ohjaajan luovuudelle jää sijaa.

Se, että tunti on kaikkialla sama, luo yhteenkuuluvuuden tunteen. Konsepti on myös laadun tae: asiakas tietää mistä maksaa ja mitä saa.

Vaasan yliopistoon talousoikeuden väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) tehneen KTM Petra Sippolan mukaan erottamiskykyisestä tavaramerkistä on merkittävää apua liikuntapalvelujen tuotteistamisessa ja kaupallisessa hyödyntämisessä. Suomessa sillä saralla olisi paljon tehtävää.

Isokyröläisen Petra Sippolan väitöksen mukaan jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa, vaan tavaramerkillä ja tuotteistamisella on iso rooli liikuntabisneksessä.
Isokyröläisen Petra Sippolan väitöksen mukaan jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa, vaan tavaramerkillä ja tuotteistamisella on iso rooli liikuntabisneksessä.Pauliina Jaakkola/Yle

Jane Fondasta Zumbaan

Crossfit ja Les Mills -tunnit ovat esimerkkejä kansainvälisesti levinneistä, tunnetuista ja ammattimaisesti tuotteistetuista liikuntapalveluista, joita myydään ja markkinoidaan tavaramerkeillä. Ne tunnistaa moni sellainenkin kuntoilija, joka ei kuntosaleilla tai ryhmäliikuntatunneilla käy.

– Zumba on myös lähimenneisyydestä yksi parhaista esimerkeistä liikuntapalvelun tuotteistamisesta, mutta olihan aikoinaan jo Jane Fondan aerobic – siitähän kaikki on lähtenyt liikuntapalvelujen tuotteistamisessa. Amerikkalaiset ovat osanneet tämän tosi hyvin aina, Petra Sippola sanoo.

Sippola oli itse ensimmäinen zumbaohjaaja Etelä-Pohjanmaalla ja ensimmäisiä koko Suomessa. Hän on nähnyt huolellisesti brändätyn liikuntapalvelun valloituksen ja villityksen läheltä. Tutkimusaiheen pariin Sippolan ajoivatkin omakohtaiset kokemukset liikunta-alan yrittäjänä.

Tuotteistamisessa paljon opittavaa

Pääosin isoimmat jumppabrändit tulevat ulkomailta. Kotimaisia tavaramerkin suojaamia liikuntapalveluja ovat mm. Lavis-lavatanssijumppa ja Fustra-harjoitusmetodi.

Kyse ei ole siitä, etteikö Suomessa olisi mahdollisuuksia ja innovaatioita. Ala on kuitenkin trendiherkkä ja harva uusi liikuntamuoto jää elämään vuosikymmeniksi, kuten Les Millsin tunnit. Monelle voi myös riittää se, että työllistää itsensä, ja asiakaskunta on riittävä.

– Sanoisin, että meiltä puuttuu liikunta-alalta ammattimainen tuotteistaminen. Se vaatii sen, että kun keksii jotain, se pitää alusta asti suojata. Idean nappaa muuten joku muu.

Sippolan mukaan Suomessa olisi opittavaa liikuntapalvelujen tuotteistamisesta ja tavaramerkkien hyödyntämisestä kansainvälisiltä palveluilta.

Vaikka tavaramerkin rekisteröinti ei ole liikunta-alan yrittäjälle itsetarkoitus, kannattava ja kansainvälinen liiketoiminta ei onnistu ilman tavaramerkkiä ja sen antamaa liiketaloudellista suojaa.

Kuntoilijat nostelevat puntteja.
Onko liikkujalle väliä, onko ryhmäliikuntatunti ohjaajan oma pumppitunti vai Les Mills BodyPump? (kuvituskuva).YLE / Eeva Hannula

Askelsarjaa ei voi tuotteistaa

Liikuntapalvelujen suojaaminen ei ole ongelmatonta, sillä palvelun sisältöä ei voi suojata: milloin nostetaan kättä tai liikutetaan jalkaa, eikä myöskään askelsarjaa. Tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä palvelun tunnus, mutta ei palvelun sisältöä.

– Eli kun keksitään uusi jumppamuoto, koska askelsarjoja ja sisältöä ei voi suojata, täytyy suojata ympärille rakentuva liiketoiminta.

Tavaramerkki on tärkeä, koska palvelut ovat aineettomia ja ne tuotetaan ja kulutetaan samaan aikaan. Liikuntapalvelut tarvitsevat tuotteistamista ja tuotteistamisen seurauksena syntynyttä tunnusta tullakseen konkreettisiksi, ostettaviksi tuotteiksi.Tunnuksesta myös kuluttaja tunnistaa palvelun eri paikoissa.

Tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä palvelun merkki, logo tai tunnus, jolla palvelua myös myydään ja markkinoidaan.

– Se on visuaalinen identiteetti, mutta se tarkoittaa myös sitä, että se on juridinen yksinoikeus, eikä kukaan muu saa elinkeinotoiminnassa sitä käyttää. Se suojaa kaiken, mitä siihen ympärille rakennetaan

Mikä brändijumpassa viehättää?

Kansalaisopiston ja urheiluseurojen ryhmäliikuntatunneilla ja jumpissa tehdään samoja asioita, kuin konseptijumpissakin – mutta mikä ero niillä on?

Sippolan mukaan konseptituntien etu on yhteisöllisyyden tunne ja tunnistettavuus. Yhteisö tunnistaa konseptijumppien nimet ja sisällöt ja tunti on sama Hangosta Helsinkiin tai ympäri maailmaa.

– Tottakai se kansalaisopiston jumppakin kelpaa monelle, mutta konseptijumpat ehkä vetoavat niihin, jotka haluavat kuulua johonkin yhteisöön. Voidaan puhua, missä jumpassa käydään ja kuka ohjaa mitäkin tuntia. Ehkä tavallaan halutaan nostaa omaa imagoakin.

Konseptitunneista kuuluisin lienee Les Millsin lippulaiva BodyPump. Se on porskuttanut kymmenissä maissa sadoilla saleilla yli 20 vuotta. Eikä suosio horju.

– Ihmiset yhä innostuvat siitä, ja vaihtuvathan siinä ohjelmat. Laatu ja hyöty kohtaavat siinä todella hyvin.

Aerobic tulee taas

Ammattimainen tuotteistaminen ja kansainvälinen kaupallistaminen ovat tulleet liikuntapalveluihin pysyvästi.

– Tuotteistaminen ja brändääminen ovat alalla iso juttu. Kansainvälisen miljoonabisneksen jalkoihin jäävät ohjaajat, jotka haluavat tehdä askelsarjansa itse, Sippola sanoo.

Liikuntabisneksessäkin maailma on täynnä ideoita, joita joku sanoo keksineensä ja joita joku toinen on vienyt maaliin. Sippola muistuttaakin suojaamisen tärkeydestä.

– Jos keksit hyvän idean ja et suojaa sitä, niin kyllähän joku muu sen tekee ja lähtee kaupallisesti levittämään.

Mahdollista on myös tuotteistaa – tai jalostaa – vanha idea käyttöön uudelleen.

– Vanha kunnon aerobic tulee takaisin ihan varmasti jossain vaiheessa. Se ehkä vaan nimetään toisin. Sitten tarvitaan vain tuotteistaminen ja suojaaminen levittämään sitä ympäri maailmaa.

Lue seuraavaksi