Näin lasten kesälomalla pidetään säännöistä kiinni – 120 perhettä jakoi vinkkinsä: tunnilla ulkoilua tienaa yhden tunnin ruutuaikaa

Ruudulla ja pelaamiseen käytetty aika aiheuttaa eniten kahnauksia. Useimmissa perheissä sitä rajoitetaan.

perheet
Peppi Kaukoranta
Peppi Kaukorannan mielestä perheen säännöt ovat "aika tiukat". Äiti Katja on vähän eri mieltä.Laura Kosonen / Yle

Koululaisten kesäloma pistää perheiden aikataulut uusiksi. Mutta tarvitaanko loma-aikaan sääntöjä? Kysyimme lukijoilta, millaisista pelisäännöistä perheissä on sovittu. Saimme yli 120 vastausta, joista on poimintoja tässä jutussa. Omat vinkkinsä leppoisaan kesään antaa myös Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.

Useimmissa perheissä on ainakin joitain sääntöjä loma-ajalle, kertovat kyselyn vastaukset. Valtaosassa perheistä arkirytmi muuttuu koululaisten kesäloman ajaksi. Monille on helpotus, kun aikatauluissa on enemmän pelivaraa. Jos vanhemmat käyvät töissä ja koululaiset lomailevat, saatetaan perheessä elää kesällä eri vuorokausirytmeissä.

Teemu ja Peppi Kaukoranta
Teemu ja Peppi Kaukoranta viettävät kesällä aikaa ulkona paljon enemmän kuin talvella. Kerran kaverin luona yökylässä Teemu valvoi koko yön. Laura Kosonen / Yle

– Periaatteena meillä on, että esimerkiksi valvoa saa, mutta työssä käyvä vanhempi on "kunkku" eli yörauha täytyy antaa, yksi vastaajista toteaa.

– Meillä ruokaillaan yhdessä enemmän, mutta meille luontevammassa, ehkä välimerellisessä rytmissä.

MLL:n asiantuntija Tatjana Pajamäki: Myös lapsille loman tarkoitus on olla loma. Monien lasten arki koulun ja harrastusten kanssa on aikataulutettua, ja sen vuoksi kesällä olisi hyvä pyrkiä jonkinlaiseen kiireettömyyden tuntuun. Säännöistä olisi hyvä neuvotella yhdessä ja kysyä myös lasten mielipidettä.

Kotiin kello 21 vai vasta puoliltaöin?

Koululaisten päivärytmi muuttuu useimmiten tunnin, pari myöhemmäksi, kun kouluherätyksistä ei tarvitse huolehtia. Useimmissa perheissä ei kuitenkaan ole lupa valvoa pikkutunneille. Kyselyn vastausten perusteella yleisin nukkumaanmenoaika koululaisille on kello 22–23. Yläkoululaisille vastaavia sääntöjä ei yleensä ole.

Monien vanhempien mielestä kouluvuoden aikana aamuherätyksiä on enemmän kuin riittävästi. Sen vuoksi kesälomalla koululainen saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Vastausten perusteella yleisintä on, että nukkumaanmenoajassa on rajoituksia, mutta aamuheräämisissä ei.

– Poika, 12, saa nukkua just siihen asti aamulla, kun nukuttaa. Teiniys puskee päälle ja unta tarvii selkeästi lisää. Nukkukoot, kun kerrankin on aikaa!

Peppi, Katja ja Teemu Kaukoranta
Joensuulaisten Peppi, Katja ja Teemu Kaukorannan perheessä päivärytmi on kesällä vapaampi, mutta kotityöt jaetaan samalla tavalla kuin kouluarkena.Laura Kosonen / Yle

Joissakin perheissä pidetään tärkeänä, että rytmi pysyy samana lomasta huolimatta. Tähän ratkaisuun on päädytty erityisesti perheissä, joissa on erityislapsia tai lasten ikähaitari on laaja.

– Säännöt on aika lailla samat kuin arkena eikä niitä ole mielestäni liikaa. Toisella lapsista on ADHD, joten säännöllisyys, ennakoitavuus ja pysyvyys on tärkeää.

Monissa perheissä kotiintuloajat joustavat kesällä. Kavereiden kanssa saa olla liikenteessä myöhempään kuin tavallisesti, mutta useimpien alakoululaisten täytyy olla kotona viimeistään kello 21. Joissakin perheissä omalla pihalla saa leikkiä pidempään. Perheessä voidaan sopia myös siitä, mitä ilta-aikaan saa tehdä.

– Nukkumaanmenon kanssa ei ole ihan niin tarkkaa. Pienet koululaisemme tykkäävät lukea, joten lomalla saa iltaisin lukea niin myöhään kuin jaksaa. Älylaitteiden kanssa ollaan aika lailla yhtä tiukkoja kuin arkena.

MLL:n asiantuntija Tatjana Pajamäki: Toiset lapset sopeutuvat helposti joustaviin aikatauluihin ja nauttivat vapaammasta rytmistä. Toisille taas jo pienikin poikkeama arkirytmistä voi olla hankalaa, ja aiheuttaa esimerkiksi kiukkuisuutta tai levottomuutta. Jos alakouluikäiset lapset viettävät päivän keskenään, kun vanhempi on töissä, päivärytmiä on hyvä suunnitella ainakin jonkin verran yhdessä. Lisäksi täytyy sopia säännöistä: Kuinka kauaksi kotoa saa lähteä? Saako kaverin kanssa mennä uimaan?

Ruutuaika aiheuttaa eniten riitoja

Ruutuaika ja pelaaminen mietityttävät vanhempia kaikkein eniten koululaisten lomanvietossa. Valtaosassa kyselyyn vastanneiden perheistä ruutuaikaa valvotaan ja tarvittaessa rajoitetaan. Joissakin perheissä on käytössä sovellus, joka sallii älylaitteen käytön vain rajatun ajan.

Yleisimmin ruutuaikaa on päivässä pari tuntia. Tärkeää myös se, mitä ruudulta katsotaan.

Kouluikäinen tyttö käyttää kännykkää.
Peppi Kaukoranta käyttää kännykkää eniten musiikkivideoiden tekemiseen. Laura Kosonen / Yle

– Ruutuaikaa on meillä noin 1–2 tuntia päivässä. Televisiota lapset voivat katsoa niin paljon kuin haluavat, mutta enintään tunnin päivässä haluavat katsoa. Kännykällä lapset puolestaan olisivat jatkuvasti, jos vain voisivat. Ruutuajan rajoittaminen herättää tunteita, mutta on välttämätöntä, koska muuten lapset eivät tee kotitöitä ja ulkoile.

– 13-vuotiasta on joskus vaikea saada pois kännykältä, mutta 11-vuotias uskoo vielä aika hyvin ja alkaa tehdä jotain muuta, kun käsketään. Elokuvien katsominen on minusta ihan fiksua tekemistä, johon jopa kannustan, ja katselemme paljon leffoja myös yhdessä.

Joissakin perheissä ruutuaika on sidottu ulkoiluun: tunnilla ulkoilua tienaa yhden tunnin ruutuaikaa tai kännykällä saa olla vasta puolenpäivän jälkeen, kun on ensin oltu ulkona.

Katja, Peppi ja Teemu Kaukoranta katselevat yhdessä älypuhelinta.
Kaukorantojen perheessä lauantai on puheliton päivä. Perjantai-iltana lapset antavat puhelimet pois ja saavat ne takaisin sunnuntaiaamuna. Laura Kosonen / Yle

Useimmissa perheissä ruutuajasta käydään keskustelua jatkuvasti. Joillakin lapsilla älylaitteiden käyttö vähenee kesällä luonnostaan, kun ulkona riittää tekemistä. Jotkut perheet sopivat yhdessä hetkistä, jolloin kaikki jättävät älylaitteet kotiin.

Ruutuaika sovitaan yhdessä testaillen erilaisia vaihtoehtoja. Jokainen saa esittää oman mallinsa, sen mukaan mennään viikko ja sitten pohditaan toimiko malli, mitä hyötyjä ja haittoja ilmeni, oliko kaikilla kivaa ja oliko elämä tasapainoista.

MLL:n asiantuntija Tatjana Pajamäki: Ruutuaika-asiaa voi lähestyä pohtimalla, mitä muuta lapsen elämään kuuluu. Onko lapsella kavereita, entä harrastuksia? Nämä asiat ovat olennaisimpia kuin ruudun ääressä vietetyt minuuttimäärät. Lapset tekevät kännykällä monenlaisia asioita, esimerkiksi pitävät huolta kaverisuhteista tai kuvaavat itse videoita. Olisi hyvä, jos lasten kaveripiirin vanhemmat voisivat yhdessä sopia tietyistä säännöistä, vaikkapa siitä, ettei some-ryhmiin lähetetä viestejä tietyn kellonajan jälkeen.

Maksetaanko kotitöistä palkkaa?

Ylen kyselyyn vastanneet ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: kotityöt kuuluvat myös koululaisen kesään.

Ruuanlaitto on meillä uusin kokeilu. Yksi ruoka viikossa tulee tehdä kunkin lapsen. Muuten on normaalit velvollisuudet eli tiskaus joka toinen päivä, roskien vienti ja oman huoneen siivous.

Useimmissa perheissä kotitöitä pyöritetään samaan tapaan kuin arkena. Tiskikoneen täyttäminen ja tyhjennys on kouluikäisten yleisin velvollisuus. Myös roskien vienti, oman huoneen siivous, koiran ulkoilutus ja pyykkihuollossa auttaminen kuuluvat lasten tehtäviin.

Joissakin perheissä viikkorahaan kuuluu työvelvoite, ja ylimääräisistä töistä voi tienata lisää taskurahaa. Myös ruutuaikaa käytetään maksuna kotitöistä.

Olen ajatellut, että joka päivä koululaisilla on tehtävänä jokin pieni juttu, ettei mene ihan lojumiseksi. Sisarusten hoidosta (1–2 tuntia kerrallaan) lapset saavat erillisen korvauksen.

Peppi, Teemu ja Katja Kaukoranta
Katja-äiti tekee vuorotöitä, joten Peppi ja Teemu Kaukoranta ovat tottuneet huolehtimaan arjen askareista paljon itse. Laura Kosonen / Yle

Joissakin perheissä koululaisilta vaaditaan lomalla enemmän kotitöiden tekemistä kuin arkena. Työnjakoon on käytössä erilaisia malleja: vanhemmat saattavat jättää pöydälle listan kotitöistä, jotka koululaisten on hoidettava vanhempien työpäivän aikana. Toisilla taas on käytössä kotityölista, josta lapset voivat valita haluamansa työt.

Minusta kesäloma on hyvää aikaa opettaa lapsille kotitöiden tekoa ja vastuunkantoa, kun kouluun liittyviä velvoitteita ei ole. Kotityöt rytmittävät lapsen elämää loman aikana.

Isommille lapsille on monissa perheissä varattu erilaisia kesähommia, esimerkiksi puutarhatöitä, halkojen kantamista, aidan maalaamista tai mattojen pesua.

– Meillä 15- ja 16 vuotiaiden velvollisuuksiin kuuluu neljä tuntia talous- ja pihatöitä päivässä, mutta siitä saa palkkaa.

MLL:n asiantuntija Tatjana Palomäki: Kotitöiden jakaminen kaikille perheenjäsenille ikätasoon mukautettuna lisää perheen hyvinvointia. Vanhempi voi esimerkiksi perustella lapsille, että yhteistä aikaa on enemmän, kun kaikki tekevät kotitöitä. Jos koti on kohtuullisessa kunnossa, kun vanhemmat palaavat töistä, ei pinna pala niin helposti. Vanhempi tekee palveluksen lapselleen, kun opettaa ja vaatii arjen taitoja.

Mitä mieltä sinä olet perheen säännöistä kesälomalla? Osallistu keskusteluun. Keskustelu suljetaan klo 22.

Lue lisää:

Lomareissulla voi hieman hemmotella, mutta muuten lapsi ei tarvitse korotettua viikkorahaa kesälomalla – Lue asiantuntijoiden 5 vinkkiä

Yksi asia kertoo, että olet onnistunut vanhemmuudessa – "Kun vanhemmat yrittävät liikaa, se kaikista tärkein voi unohtua"