Näillä 6 keinolla Rinteen hallitus aikoo parantaa lapsiperheiden arkea – Lapsiasiavaltuutettu: "Vaikuttaa hyvin lupaavalta"

Kemiläistä perheenäitiä ilahduttaa hallitusohjelmassa maksuton toisen asteen koulutus. Energiaverotus taas tuo huolta.

hallituspolitiikka
Elina Kehusmaa ja poika Jonne pelaamassa tietokoneella.
Kemiläinen Elina Kehusmaa pitää hallitusohjelman lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä kirjauksia, kuten maksuton toisen asteen koulutus, hyvinä. 11-vuotiaan Jonnen oppivelvollisuusikää hallitus haluaa nostaa 18 vuoteen.Kyösti Vaara / Yle

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää hallitusohjelman lapsi- ja perhepoliittisia kirjauksia erittäin lupaavina. Hänen mukaansa ero edellisen hallituksen linjaan on selvä: siinä missä Juha Sipilän hallitus kohdisti säästötoimia perheisiin, Antti Rinteen hallitusohjelma lupaa perheiden asemaan monta parannusta, Pekkarinen arvioi.

– Siellä on otettu sekä kokonaisvaltaisesti kantaa ja haltuun lasten oikeuksien toteutumista esimerkiksi kansallisen lapsistrategian luomisen puitteissa.

Pekkarinen pitää hyvänä, että hallitusohjelma sisältää myös konkreettisia muutoksia lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseen.

– Kokonaisuudessaan se vaikuttaa hyvin lupaavalta, Pekkarinen arvioi.

Pekkarinen oli useaan otteeseen Rinteen ja muiden hallitusneuvottelijoiden kuultavana hallitusohjelmaa laadittaessa.

"Lapsiperheköyhyyteen puuttuminen on hyvä asia"

Kemiläinen perheenäiti Elina Kehusmaa pitää myös hallitusohjelman kirjauksia perheiden kannalta hyvinä. Toisaalta energiaverotuksen kiristäminen huolettaa öljylämmitetyssä talossa asuvaa Kehusmaata.

– Esimerkiksi lapsiperheköyhyyteen puuttuminen ja toisen asteen maksuttomuus ovat hyviä asioita. Se herättää kysymyksiä, että jos autoilun verotus kiristyy. Itse kuljen pitempää matkaa töissä, Kehusmaa puntaroi.

Toden teolla Rinteen hallitusohjelman anti lapsiperheille punnitaan kuitenkin vasta siinä, miten tavoitteet, lupaukset ja kirjaukset siirtyvät käytäntöön, muistuttaa Elina Kehusmaa.

Seuraavassa kuusi kohtaa Rinteen hallitusohjelmasta, joilla tuleva hallitus aikoo parantaa lasten ja lapsiperheiden elämää ja arkea tulevalla hallituskaudella.

1. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen perutaan, päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään

Juha Sipilän hallitus hyväksyi vuonna 2016 lakiuudistuksen, joka mahdollisti kunnille varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen esimerkiksi työttömien vanhempien lapsilta. Rinteen hallitus aikoo kumota tämän uudistuksen. Hallitus aikoo toteuttaa "täysipäiväisen kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden" ja pienentää ryhmäkokoja yli kolmevuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä.

Tosin osa varhaiskasvatusoikeuden leikkaamiseen ryhtyneistä kunnista on ehtinyt pyörtää päätöksensä päivähoito-oikeuden rajaamisesta jo aiemmin.

Suomessa aiotaan myös pilotoida kaksivuotista esikoulua ja laajentaa 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua.

2. Osaa lapsilisistä korotetaan

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu korotukset lapsilisien yksinhuoltajalisään ja lisäksi neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiin. Kaikkiin on tulossa 10 euron korotus. Yksinhuoltajakorotus lapsilisään on tällä hetkellä 53,30 euroa.

Neljännestä lapsesta maksetaan lapsilisää nyt 153,24 euroa, viidennestä ja jokaisesta seuraavasta 172,69 euroa.

3. Perhevapaat uudistetaan

Hallitusohjelman tavoitteeksi on kirjattu, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Keinoja tähän on kirjattu hallitusohjelmaan useita, mutta yksi keskeinen on vanhempainrahakauden jakaminen tasan isien ja äitien kesken.

Tällä hetkellä noin puolen vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainrahakaudesta äideille on kohdennettu 105 päivää eli neljä kuukautta. Isien osuus on yhdeksän viikkoa, eli reilu kaksi kuukautta, josta osan voi pitää yhtäaikaa äidin kanssa.

Hallitusohjelman mukaan tasapuolisuutta tavoitellaan lisäämällä isien vapaakuukausia, eikä lyhentämällä äitien vanhempainrahakautta. Ruotsissa vastaava päätös tehtiin muutama vuosi sitten.

Selvittelyyn tulee myös se, voitaisiinko kotihoidontukea maksaa vaihtoehtoisesti myös isovanhemmille, jos he hoitavat lasta kotona.

4. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi, oppivelvollisuusikää nostetaan

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppivelvollisuusikä nostetaan 18 vuoteen. Toisen asteen koulutus tehdään maksuttomaksi, jotta se on jokaisen peruskoulun päättävän nuoren saatavilla. Tällä halutaan tasoittaa muun muassa lapsiperheköyhyyden mukanaan tuomia eroja.

Hallitusohjelmassa on pohdittu erilaisia keinoja toisen asteen koulutuksen tavoittavuuden parantamiseksi. Esille on tuotu muun muassa erilaiset tukimuodot ja opiskelutapojen monimuotoisuuden lisääminen, kymppiluokat, kansalaisopistot ja erilaiset valmentavat koulutusmuodot.

Suomeen halutaan myös kopioida niin sanottu Islannin malli (siirryt toiseen palveluun) (juttu maksumuurin takana), jossa jokaiselle nuorelle turvataan koulupäivän yhteyteen jokin harrastus.

5. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin lisätään resursseja

Tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluita hallitusohjelma haluaa parantaa tuomalla lastensuojelun henkilöstölle vähimmäismitoituksen. Tähtäimessä on 35 asiakasta yhtä ammattilaista kohti vuoteen 2022 mennessä. Sen jälkeen mitoitusta on määrä vielä kiristää 30 asiakkaaseen yhtä työntekijää kohti.

Lisäksi hallitusohjelma lupaa parantaa neuvolapalveluja ja ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluita ja helpottaa kotihoidon tuen saamista. Myös oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita luvataan vahvistaa.

6. Suomeen laaditaan lapsistrategia

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää erityisen tärkeänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomeen laaditaan YK:n lastenoikeuksien sopimukseen pohjaava lapsistrategia. Parlamentaarisesti valmistellun linjauksen on määrä vauhdittaa sopimuksen toimeenpanoa.

Se sisältää muun muassa lapsibudjetointia, lapsivaikutusten arviointia ja linjaa tukien ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyyttä. Strategian tavoitteisiin on määrä sitouttaa myös esimerkiksi kunnat, elinkeinoelämä ja kolmas sektori.

Hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) on kuitenkin kirjattu joukko taloudellisia reunaehtoja, joiden toteutuminen voi vaikuttaa siihen, mitä aiotuista uudistuksista lopulta toteutetaan. Koko hallitusohjelma perustuu tavoitteeseen työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin, mutta varaumia on kirjattu myös talouskasvun tai sen puuttumisen varalle.

Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.

Lue myös:

Hallitusohjelman seuraus: Suomi torjuu ilmastonmuutosta nyt innokkaamin kuin muut Euroopan maat – Ruotsikin tulee 10 vuotta jäljessä

Paljonko Rinteen hallituksen suunnitelmat maksavat ja mistä rahat otetaan? Yle kokosi tärkeät numerot yhteen pakettiin

Rinteen hallitus muuttaa Suomea – katso 10 kohtaa politiikan superpäivästä